Yliopiston voimavarojen pitää vastata sille asetettuja odotuksia

Turun yliopisto on kestävän tulevaisuuden rohkea rakentaja. Tämä tarkoittaa sitä, että me haluamme olla edelläkävijänä ratkaisemassa alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä haasteita. Toimintaympäristömme on jatkuvassa muutoksessa, ja meidän on luodattava omaa toimintaamme ja sen suuntaa, siksi Turun yliopistossa on käynnissä strategian uudistamiseen tähtäävä työ.

Meillä Turun yliopistossa on vahva tahto olla luomassa uutta tulevaisuutta omien toimintojemme ja niiden kehittämisen kautta. Haluamme luoda sellaista uutta, jota Lounais-Suomi, Suomi ja maailma tarvitsevat. Uuden tutkimustiedon ja siihen perustuvan koulutuksen kautta voimme olla pitämässä huolta demokratiasta, yhdenvertaisuudesta, tasa-arvosta sekä syrjäytymisen ja polarisaation kasvun estämisestä.

Sen lisäksi, että olemme yliopistona itse halukas kehittymään ja pysymään relevanttina toimijana, meiltä myös odotetaan paljon. Niin kuin muiltakin yliopistoilta. Meidän pitää pystyä tuottamaan uutta, luotettavaa tietoa ja kouluttamaan huippuosaajia sekä tekemään tiivistä yhteistyötä yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa. Koko maan menestys ja kasvu syntyvät ainoastaan osaamisen ja tiedon pohjalle. Voimavarojen tulee vastata näitä odotuksia.

***

On erinomaista, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan julkista rahoitusta on parlamentaarisesti sitouduttu kasvattamaan. Tavoitteena on, että Suomi käyttää vuonna 2030 neljä prosenttia bruttokansantuotteestaan tutkimus- ja kehitystoimintaan (T&K), kun osuus on nyt alle kolme prosenttia. TKI-rahoituksen kasvu liittyy yliopistoihin monella tapaa.

Ensinnäkin, kun tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta kasvaa, osaajia tarvitaan yhä enemmän. Tohtoreita tarvitaan elinkeinoelämässä. Nyt käynnistyneen tohtorikoulutuksen pilottihankkeen myötä OKM:n rahoituksella yliopistoissa koulutetaan tuhat tohtoria kolmevuotisissa työsuhteissa. Me Turun yliopistossa menestyimme tässä paikkojen haussa yli odotusten ja saamme lisärahoitusta yhteensä 136 uudelle väitöskirjatutkijalle. Tämä vastaa 13,6 prosentin osuutta jaossa olleesta 255 miljoonan euron lisärahoituksesta.

Tohtorikoulutuspilotti on yksi keino, jolla yliopistot voivat vastata osaajatarpeeseen. Samalla kuitenkin heti todettava, että pilotin lisäksi on selvä ja kasvava tarve kolmea vuotta pitkäaikaisemmalle rahoitukselle, jotta voisimme onnistuneesti toteuttaa varsinaisen tohtorikoulutuksen uudistamisohjelman.

***

Tehostamista on edelleen yliopistojen ja yritysten välisessä yhteydessä, vaikka yritykset ovatkin viime vuosina aiempaa enemmän työllistäneet tohtoreita, kuten Sivistan katsauksesta viime syksyltä selviää. Meillä Suomessa yrityksistä iso määrä on pk-sektorin yrityksiä, joissa kynnys tohtorin, erityisesti kansainvälisen, palkkaamiseen on edelleen suuri. Isoja kansainvälisiä yrityksiä meillä taas on aika vähän. Ison yrityksen ei kannata sijoittua alueelle, jolta se ei löydä osaajia.

Strategiset yrityskumppanimme Bayer ja Meyer ovat hyviä esimerkkejä siitä, että yliopistojen ja korkeakoulujen tarjoama osaaminen houkuttaa myös kansainvälisiä yrityksiä. Kolmas strateginen yrityskumppanimme Wärtsilä hakee laaja-alaista, korkeatasoista monitieteistä osaamista, jota kahdeksan tiedekuntaamme kattavasti tarjoavat. Yrityksiä yleensäkin kiinnostaa yliopistomme monialaisuus ja -tieteisyys: ne ovat selvät vahvuutemme muuttuvassa maailmassa.

Tällaisten yhteyksien tehostaminen ja parantaminen on avainasemassa, kun haluamme ratkaista osaajapulan ja lisätä tohtoreiden sijoittumista elinkeinoelämään. Me yliopistona voimme tehdä tiettyyn rajaan asti parannuksia esimerkiksi väitöskirjatutkijoiden ohjauksessa, mutta myös yritysten pitäisi mahdollistaa työelämäyhteydet jo väitöskirjatyön aikana. Me emme voi yksin luoda polkuja yrityksiin.

***

Yliopistojen ja yritysten yhteyden vahvistamiseksi toivon suomalaisilta yrityksiltä myös korkeampaa ambitiota TKI-toiminnassa. Kun TKI-rahoitus nyt kasvaa, myös kunnianhimon olisi hyvä kasvaa. Suomessa on keskitytty liikaa olemassa olevien toimintojen inkrementaaliseen parantamiseen, vaikka kasvavalla rahoituksella pitää etsiä ja saada aikaan merkittäviä läpimurtoja, aitoja innovaatioita ja sitä kautta kansantalouden kilpailukyvyn parantamista. Tätä T&K-rahoituslailla haetaan. Tässä on merkittävä paikka yritysten ja yliopistojen yhteistyölle.

***

Elinkeinoelämän huutavan huippuosaajapulan ohella meidän tulee huolehtia laajasti tiedon ja osaamisen huoltovarmuudesta. Olemme Suomessa jääneet kansainvälisessä vertailussa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuudessa alle OECD-keskiarvon. On asetettu kansallinen tavoite, että 50 prosenttia nuorista aikuisista olisi korkeakoulutettuja vuoteen 2030 mennessä, kun nyt olemme jämähtäneet noin 41 prosentin osuuteen.

Pelkkä tavoite ei kuitenkaan riitä, sillä meillä on ilmeinen rahoitusongelma. Lisäaloituspaikkoja korkeakouluihin on tehty, mutta tämänhetkinen rahoitus ei riitä kattamaan edes näitä paikkoja – puhumattakaan siitä, että paikkoja pitäisi olla muutama kymmenen tuhatta lisää. Olemme aikamoisen ongelman edessä. Kun hallitus suunnittelee menosäästöjä kevään kehysriihessä, niiden suuntaaminen koulutukseen ja tutkimukseen olisi Suomen tulevaisuuden kannalta merkittävä virheliike.

T&K-rahoituslaki syntyi parlamentaarisen TKI-ryhmän selvityksen pohjalta, joka toi hyvin selvästi esiin, että tarvitaan pitkäaikainen, yli hallituskausien ulottuva ratkaisu. Myös koulutuksen kehittämiseksi tarvittaisiin parlamentaarista työryhmää. Suomi ei pärjää ilman osaamispääomaa, ja sen varmistamiseksi tarvitaan yli hallituskausien ulottuvaa kansallista korkeakoulutuksen linjausta.

***

Me Turun yliopistossa lupaamme jatkuvasti kehittää toimintaamme ja varmistaa, että olemme koko yhteiskunnalle, mukaan lukien elinkeinoelämälle, luotettava ja osaava kumppani. Jotta meillä on aidosti annettavaa, meidän pitää olla myös kansainvälisesti erittäin laadukas ja vaikuttava päätehtävissämme tutkimuksessa ja koulutuksessa. Tärkein tehtävämme on pitää tästä huolta.

Olemme vahvistaneet kansainvälistä toimintaamme, mikä näkyy kansainvälisen rahoituksen, erityisesti EU:n puiteohjelmarahoituksen lisääntymisenä viimeisten vuosien aikana. Nyt käynnissä olevasta Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta, joka on ollut käynnissä kolme vuotta, olemme saaneet viimeisimpänä kahtena vuotena noin 15 miljoonaa euroa vuodessa ja kolmen vuoden aikana jo enemmän kuin koko edellisen seitsemän vuoden puiteohjelman aikana.

On tärkeää ottaa huomioon ja ymmärtää, että Turun yliopiston kehittäminen, kehittyminen ja kansainvälinen laatu hyödyttävät koko aluetta. Mitä vahvempi ja kilpailukykyisempi Turun yliopisto on kansallisesti ja etenkin kansainvälisesti, sitä suurempi hyöty siitä on myös alueellisesti.

***

Vilkkaat vaalivuodet jatkuvat presidenttivalintamme jälkeenkin. EU-vaalit ovat 9.6., jolloin linjataan Euroopan ja samalla Suomen tulevaisuutta monellakin tapaa. Nämä poikkeukselliset geopoliittiset ajat ja monet globaalit ongelmat edellyttävät sellaista vaalitulosta, jonka pohjalta voidaan rakentaa kestävää ja parempaa tulevaisuutta meille kaikille. Europarlamentilla, ml. Suomen 15 tulevalla europarlamentaarikolla, on EU:ssa merkittävää valtaa sekä lainsäädännössä että rahankäytössä. Toivottavasti Suomessakin äänestysaktiivisuus nousee edellisten EU-vaalien noin 40 prosentista.

Euroopan yliopistot ovat halunneet tuoda omat tavoitteensa ja keinonsa Euroopan tulevaisuudelle. Euroopan yliopistoyhdistys EUA:n ”Universities without walls”-visio korostaa monimuotoisia yliopistoja, jotka osallistuvat aktiivisesti yhteiskuntaan ja työskentelevät kestävyyden puolesta. Saavuttaaksemme tämän tavoitteen tarvitsemme pitkän aikavälin tavoitteet ja toimintamallin eurooppalaiselle yliopistopolitiikalle. EUA on nämä suunnitelmat ja toimet tarkemmin kuvannut tammikuussa 2024 julkistetussa UniFE-raportissaan ”A renewed social contract for Europe and its universities”.

Meidän on yhdessä – yliopistojen, päättäjien ja laajemman yhteiskunnan kesken – varmistettava riittävä ja ennustettavissa oleva rahoitus ja panostus koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin sekä luotava säännöt, jotka pikemminkin mahdollistavat kuin rajoittavat. Nyt on aika yhdistää voimat sekä eurooppalaisella, kansallisella että alueellisella tasolla – varmistaaksemme, että Euroopalla ja Suomella on riittävä tietopohja ja osaamisen huoltovarmuus, sekä selvä ja vahva tahtotila tulevaisuuden ennakoivaa suunnittelua varten. Eikä vain Euroopassa, vaan myös globaalin vastuun kantajana ja vastuullisuuden vahvistajana.

Yliopistot ovat ja niiden tulee olla edelläkävijöitä. Yliopistojen korkealaatuinen ja vaikuttava tutkimus ja koulutus parantavat kansantalouden kestävää kilpailukykyä ja kansalaisten hyvinvointia – siis Suomen menestymistä maailman myllerryksissäkin.

Jukka Kola, Turun yliopiston rehtori

Teksti perustuu rehtori Kolan tervehdyspuheeseen Turun yliopiston vuosijuhlassa 28.2.2024.