Tiede, Tutkimus | Turun yliopiston blogi

Suuret unelmat ja Uuden ajan alku uutena alkuna – Turun yliopistossa ja koko Suomessa

Saara Penttinen

Harvoin huomaa kuin vahingossa laittaneensa liikkeelle jotain merkittävää, töytäisseensä niin sanotusti nukkuvaa karhua, joka ei kuitenkaan ole tästä ärsyyntynyt, vaan kaikeksi yllätykseksi päinvastoin toivottanut lämpimästi tervetulleeksi, tarjonnut lasillisen kuohuvaa ja pyytänyt vierailemaan toistekin.

Jotain tällaista koimme viime viikon 1500- ja 1600-lukujen tutkimuksen päivillä. Kun viime kesänä ideoimme Suomen historian yliopisto-opettaja Mari Välimäen kanssa (toden totta Dynamon jonossa) tapaamista kyseisten aikakausien tutkijoille, toiveemme olivat varsin vaatimattomat: kenties iltapäivän mittainen seminaari, korkeintaan parikymmentä osallistujaa. Ajatuksemme saama suosio yllätti meidät täysin. Saimme yhteydenottoja ympäri Suomea, lähes kaikista Suomen yliopistoista ja muista instituutioista yli oppiainerajojen, ja mikä tärkeintä: kaikilta eri akateemisen uran vaiheessa olevilta henkilöiltä professoreista dosentteihin ja maisteriopiskelijoista jatko-opiskelijoihin.

Kuulin jonkun vihjaisevan, että juuri meidän akateeminen ”noviisiutemme” herätti positiivisia reaktioita: olihan alkuun panevana voimana meille puhtaasti se, että halusimme saada Suomen 1500- ja 1600-lukujen tutkijat tapaamaan toisensa ja kenties pohtimaan tulevaa yhteistyötä.

Vaikuttavaa monitieteisyyttä rakennemuutosten puristuksessa

tammikuu 29, 2019 / Turun yliopisto / 0 Comments

Markus Granlund

Turun yliopiston strategia perustuu moderniin näkemykseen siitä, että tieteellisten siilojen ja organisatoristen ”laatikkoleikkien” aika on ohi. Myös valtakunnan tasolla monitieteisyys tunnistetaan välttämättömäksi viheliäisten ongelmien (wicked problems) aikakaudella, ainakin juhla- ja vaalipuheissa.

Laatikkoleikit, siis organisatoriset muutokset vain muutoksen takia, liittyy toiminnan ja prosessien tehokkuuteen, tärkeitä asioita nekin. Vähemmälle huomiolle tässä yhteydessä jää kuitenkin se, mitä haittavaikutuksia yksikkökokojen kasvattamisella on. Tehokkuuskin on moniulotteinen asia ja maailmalta löytyy evidenssiä myös siitä, että rakennettuja yliopistokonglomeraatteja ollaan nyt purkamassa takaisin pienemmiksi, toiminnallisemmiksi ja tehokkaammiksi kokonaisuuksiksi.

Toivoisinkin keskusteluihin sellaista lähestymistapaa, jossa annetaan ensisijaisesti tulosten ratkaista (etenkin suhteessa resursseihin, joiden leikkauksista päätin tällä kertaa olla valittamatta), samalla toki tunnistaen ne hyvät puolet, joita toimintojen yhdistämisellä voi olla saavutettavissa. Olisi myös suotavaa hyväksyä se tosiasia, että konteksti ratkaisee: ”One size does not fit all”. Silti muun muassa Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) omassa ohjauksessaan näyttää edelleenkin jakavan ”erillispalkkioita” lähinnä rakennemuutoksista, joiden oletetaan olevan itseisarvoisesti uudistavia toimenpiteitä.

Maailmankaikkeus uusin silmin ja aistein

tammikuu 25, 2019 / Turun yliopisto / 1 Comment

Elina Lindfors

Viime vuonna olimme mukana tieteellisessä läpimurrossa, kun avaruudesta tulevien korkeaenergisten neutriinojen alkuperä pystyttiin ensimmäistä kertaa paikallistamaan. Neutriinojen sanotaan olevan uusi aisti maailmankaikkeuden havaitsemiseen.

Tähtitieteeseen on jo viimeisen sadan vuoden ajan kuulunut, että maailmankaikkeuteen avautuu säännöllisesti uusia ikkunoita. On opittu rakentamaan radioteleskooppeja ja satelliitteja, joilla voidaan havaita myös säteilyä, joka ei pääse ilmakehän läpi. Itse pääsin mukaan uuden, erittäin korkeaenergisen gammasäteilyn, ikkunan avautumiseen jo väitöskirjaa tehdessäni.

Populaarikulttuurin väitöksiä soivasta vainotiedosta musiikin tuottamiseen

tammikuu 18, 2019 / Turun yliopisto / 0 Comments

Kari Kallioniemi

Historian, kulttuurin ja taiteentutkimuksen laitoksella on koettu joulu-tammikuussa poikkeuksellinen viiden väitöstilaisuuden putki, jossa kaikki työt keskittyivät populaari- ja av-kulttuurin tutkimuksen ympärille. Aiheet käsittelivät vainoamiskokemuksen lähikuuntelua elokuvassa, 1920-30-lukujen ecuadorilaista elokuvakulttuuria, mainostelevision muotoutumista Suomessa 1980-luvulta 2000-luvulle, turkulaista nuorten bänditoimintaa ja musiikin tuottamista digitaalisessa ympäristössä.

Väitöskirjoista kolme sijoittui musiikkitieteen alueelle ja kaksi kulttuurihistoriaan, mutta ne kaikki ovat tavalla tai toisella hedelmiä neljän suomalaisen yliopiston ja HKT-laitoksen yhteistyönä syntyneestä populaarikulttuurin tutkimuksen tohtoriohjelmasta (PhD Program in Popular Culture Studies, PPCS, 2012-2015) ja populaarikulttuurin tutkimukseen keskittyneen IIPC:n (International Institute for Popular Culture) vuodesta 2006 jatkuneesta ohjaus- ja tutkimustoiminnasta.

Kaikki työt yhdessä ja erikseen osoittavat, kuinka laajalle alueelle populaarikulttuurin tutkimus kurkottaa ja kuinka moninaisesti se heijastaa ympäröivää yhteiskuntaa – niin historian kuin nykykulttuurin yhteydessä.

Vaakakupissa tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus – rohkea uskonloikka vastuulliseen tieteeseen?

tammikuu 17, 2019 / Turun yliopisto / 4 Comments

Erika Lilja

Mistä oikein puhumme, kun puhumme julkaisemisen avoimuudesta ja Plan S -aloitteesta? Miten keskustelu liittyy tieteen vastuullisuuteen? Mistä oikeastaan kannattaisi keskustella ja mitä tietoa keskustelun pohjaksi tarvitaan?

Tässä kirjoituksessa nostetaan esiin keskeisimmiksi nousseita teemoja ja eri alojen tutkijoiden näkemyksiä aiheesta. Turun yliopiston tutkijoilta on kysytty myös erikseen kommentteja Plan S -keskusteluun liittyen tätä kirjoitusta varten.

Laatua ja laadunhallintaa

joulukuu 11, 2018 / Turun yliopisto / 0 Comments

Riitta Pyykkö

Laadun käsitteellä on yliopistossa monia ulottuvuuksia: se voi olla huippulaatua, yliopiston toiminta-ajatuksen mukaista ja sen strategiaa toteuttavaa korkeatasoista toimintaa yleensä tai esimerkiksi rahoittajien odotuksiin vastaamista. Voidaan tavoitella poikkeuksellista laatua, yhtäläisen kohtelun ja palvelut takaavaa tasalaatuisuutta, tai osoittaa laadukkaalla toiminnalla, että meihin tehdyt sijoitukset ovat olleet kannattavia.

Kun 2000-luvun alussa Bolognan prosessin myötä alettiin rakentaa yhteistä eurooppalaista korkeakoulutusaluetta, mukana olevat maat sitoutuivat myös jokainen rakentamaan oman kansallisen laadunarviointijärjestelmänsä, joka on yhteisesti sovittujen Euroopan tason kriteerien mukainen. Se toi laatujärjestelmien kehittämisen ja niiden auditoinnit suomalaisten korkeakoulujen elämään.

Parhaillaan on käynnistymässä kolmas kuuden vuoden välein toteutettavien korkeakoulutasoisten auditointien kierros. Kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laatujärjestelmät on siis auditoitu jo kahteen kertaan.

Visio merestä

marraskuu 27, 2018 / Turun yliopisto / 2 Comments

Kalle-Antti Suominen

Turun yliopiston strategiassa ”Meri ja merenkulku” on yksi tutkimuksen kuudesta temaattisesta kokonaisuudesta, joilla pyritään edistämään monitieteistä tutkimusta. Vastaavasti Åbo Akademilla ”Havet” on yksi neljästä yliopiston vahvuusalueesta. Molemmat yliopistot ovat saaneet merkittävää profiloitumisrahoitusta tälle teemalle Suomen Akatemialta viime vuosina. Tätä rahoitusta haettaessa yliopistot ovatkin jo tehneet hyvää yhteistyötä.

Yliopistojen tekemä meren ja merenkulun nosto keskeiseksi teemaksi strategioihinsa on Suomessa ainutlaatuinen. Se perustuu yliopistojen monipuoliseen toimintaan mereen liittyvän tutkimuksen eri osa-alueilla sekä Länsirannikon vahvaan meriteollisuuden ja merenkulun toimintaan. Saaristomme ja rannikkoalueemme ovat aarreaitta niin luonnon kuin kulttuurin tutkimukselle. Yliopistojen tutkimusasemat, kuten Husö, Korpoström ja Seili, antavat lujan pohjan Itämeren tutkimukseen. Vahvan laivanrakennuksen ja satamatoiminnan ohella autonomisten laivojen kehittäminen ja siihen liittyvät moninaiset juridiset, liiketoiminnalliset ja tekniset haasteet ovat olleet hyvin esillä tulevaisuuteen tähtäävässä toiminnassa alueellamme.

Vertaisarviointi: Näkökulma sisältäpäin

marraskuu 23, 2018 / Turun yliopisto / 0 Comments

Johanna Niemi

Olen keskustellut monen yliopistotutkijan puolison kanssa, ja tutkimustyöhön liittyvä jatkuva arviointi nousee usein esiin. He näkevät läheltä sen, miten tutkija ottaa vastaan palautteen, varsinkin negatiivisen. Lähes poikkeuksetta puolisoiden palaute on ihailun ja kritiikin yhdistelmä: Miten te jaksatte elää niin kovassa maailmassa? Arviointikulttuuri on tullut akateemiseen maailmaan jäädäkseen, ja me, jotka olemme täällä pysyneet, olemme oppineet elämään sen kanssa.

Olen saanut monenlaista palautetta viranhauissa, rahoitushauissa ja tieteellisissä lehdissä. Kuten tämän ikäiset yliopistoihmiset, olen myös arvioinut muita. Mutta melko vähän olen käynyt keskusteluja siitä, millaiset ovat ammattimaisen arvioinnin kriteerit, millainen on hyvä arvioitsija ja miten arviointeja tulisi tehdä.

Olen kuluneiden kolmen vuoden ajan ollut Suomen Akatemian yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimuksen toimikunnan jäsen, ja sinä aikana paljonkin pohtinut arviointia. Kauden nyt lähestyessä loppuaan on aika aloittaa tilinpäätöksen tekeminen. Kuvaan tässä Akatemian päätöksentekoprosessia, sillä sitä ei edes tiedemaailmassa tunneta kovin hyvin. Toimikuntien arviointiprosessit ovat muuttumassa vuoden 2018 syyskuun haussa, ja avaan seuraavassa muutoksen päälinjoja ja pohdin hiukan sen vaikutuksia.

Suomen Akatemian syyskuun haku – vuosittainen voimainkoetus

marraskuu 7, 2018 / Turun yliopisto / 0 Comments

Lauri Keskinen

Huh! Turun yliopiston kampuksella huokaistiin joukolla helpotuksesta 1. lokakuuta klo 16.15, kun Suomen Akatemian syyskuun hakuaika päättyi ja 324 hakemusta oli lähtenyt matkaan. Samaten huokaisivat myös ne lukuisat hallinnon edustajat, jotka olivat auttaneet hakijoita. Yhtä suureen kertarypistykseen jouduttaisiin uudestaan vasta vuoden kuluttua, sillä Akatemian huhtikuun haku on hakijamäärältään huomattavasti pienempi.

Täydentävä rahoitus on yliopistolle elinehto, ja muun muassa tästä syystä hakijamääriä, onnistumisprosentteja ja myönnettyjä summia seurataan tarkasti.

Työllistettävyys ja valmistuneiden suhteet

lokakuu 30, 2018 / Turun yliopisto / 1 Comment

Ulpukka Isopahkala-Bouret

Työllistettävyydessä on kyse siitä, onko henkilöllä sellaisia ominaisuuksia, tietoja ja taitoja, jotka auttavat häntä työllistymään ja kilpailemaan parhaista työpaikoista. Työllistettävyyspolitiikka rajaa korkeakoulutuksen tavoitteeksi yksilöiden henkilökohtaisen työmarkkina-aseman parantamisen. Valmistuneiden työllisyyden laadusta on tullut yksi keskeinen yliopistojen rahoituksen perusta.

Työllistettävyyttä voidaan tarkastella suhteiden näkökulmasta. Ensinnäkin hyvien työpaikkojen löytämistä edesautetaan hyvillä suhteilla. Korkeakoulut pyrkivät edistämään valmistuneiden työllistettävyyttä luomalla kontakteja työelämään harjoittelun, yritysvierailujen, työelämäasiantuntijoiden, alumnitoiminnan ja rekrytointimessujen muodossa. Oletetusti osa työpaikoista ei tule ollenkaan julkiseen hakuun, ja mahdollisesti osa avoimessa haussakin olevista paikoista annetaan työnantajien omista verkostoistaan ja omien tuttujensa kautta löytämilleen sopiville henkilöille. Niinpä yliopistosta valmistuvia kehotetaan luomaan hyviä suhteita ja ylläpitämään kontakteja mahdollisimman laajasti erilaisiin verkostoihin.

Turun yliopiston blogi

Kategoria: Tutkimus (page 2 of 10)

Suuret unelmat ja Uuden ajan alku uutena alkuna – Turun yliopistossa ja koko Suomessa

Vaikuttavaa monitieteisyyttä rakennemuutosten puristuksessa

Maailmankaikkeus uusin silmin ja aistein

Populaarikulttuurin väitöksiä soivasta vainotiedosta musiikin tuottamiseen

Vaakakupissa tieteellisen julkaisemisen tulevaisuus – rohkea uskonloikka vastuulliseen tieteeseen?

Laatua ja laadunhallintaa

Visio merestä

Vertaisarviointi: Näkökulma sisältäpäin

Suomen Akatemian syyskuun haku – vuosittainen voimainkoetus

Työllistettävyys ja valmistuneiden suhteet

Aiheet

haku

Viimeisimmät artikkelit

vanhemmat artikkelit

TURUN YLIOPISTON BLOGI