Kategoria: Yhteiskunnallinen vuorovaikutus (page 2 of 7)

Ei kestävää kehitystä ilman kulttuuria – miksi niin?

Katriina Siivonen

Tänään on tärkeä päivä. Suomen uusi kestävän kehityksen asiantuntijapaneeli kokoontuu ensimmäiseen tapaamiseensa, ja ensimmäisen kerran kulttuurinen kestävyys on mukana tässä paneelissa.

Paneeli sekä tukee että haastaa kestävän kehityksen vankistamista Suomessa. Tehtävä on hienosti asetettu. Vain riippumattomasti tuotettu tieteellinen ymmärrys kykenee haastamalla tukemaan nykyisen globaalin ekokriisin mutkikkaiden ongelmien ratkaisemisessa. Paneelin työ kohdistuu Suomessa valtioneuvostoon ja valtion hallintoon, mutta myös koko suomalaiseen yhteiskuntaan ja kaikkiin Suomessa toimiviin ihmisiin.

Continue reading

Kestävä kehitys syntyy monialaisesta osaamisesta ja mielikuvituksellisesta teknologiasta

Tapio Salakoski

Kestävän kehityksen ideologia on jo pitkään vaikuttanut merkittävästi teknis-luonnontieteellisen tutkimuksen suuntaan ja kehitystyön tavoitteisiin yliopistoissa ja muissa tutkimuslaitoksissa. Viime vuosina kestävän kehityksen arvot ovat nousseet tapetille myös talouden ja liiketoiminnan näkökulmasta. Niin valtiot ja suuryhtiöt kuin yksittäiset kuluttajatkin tekevät strategisia linjauksia ja käytännön ostopäätöksiä aiempaa useammin ja selkeämmin arvopohjalta. Globaalit megauhat ovat muuttaneet tavoitteiden sävyä: siinä missä ennen tieteen ja teknologian keinoin tavoiteltiin abstraktisti auvoisampaa tulevaisuutta, nyt tutkimus- ja kehitystyössä keskitytään konkreettisten ja yhä synkempien uhkakuvien torjuntaan.

Vaikka monien ympäristöä uhkaavien ongelmien voidaankin katsoa johtuvan ihmisten lisääntymisen ja elintason nousun ohella teknologian väärinkäytöstä, on vaikea ajatella niiden selättämistä ilman tieteellistä tutkimusta ja teknologista kehitystä. Kuluttamisen vähentäminen ei yksinkertaisesti riitä ratkaisuksi monestakaan syystä: kehittyvillä mailla on oikeus tasavertaiseen tulevaisuuteen kehittyneiden maiden kanssa, ja rikkaiden länsimaiden kansalaiset eivät mukisematta niele aineellisen elintason laskua. Sen sijaan ympäristöystävällinen, ihmisen terveyttä ja hyvinvointia lisäävä teknologia on kaikkien hyväksyttävissä – ainakin jos se ei ole merkittävästi vanhempaa teknologiaa kalliimpaa. Parhaimmillaan puhtaasta teknologiasta voi luoda uutta bisnestä.

Continue reading

Kauratutkimus edistää sekä kansanterveyttä että kansantaloutta

Kaisa Linderborg

Suomalainen kaura ja siitä valmistetut elintarvikkeet ovat ansaitussa nosteessa. Kauran kulutus Suomessa kasvaa kymmenen prosentin vuosivauhtia, mikä on positiivista niin käyttäjän terveydelle, Suomen ruokahuollon omavaraisuusasteelle kuin kansantaloudelle.

Elintarviketieteilijänä voin vain kannustaa kauran käyttöön, sillä kauran ravintoarvot ovat erinomaiset. Kauran kuitupitoisuus on korkea, ja sen sisältämä rasva on pääasiassa monityydyttymätöntä. Kauran proteiineissa on runsaasti välttämättömiä aminohappoja, ja siksi se on erinomainen lisä esimerkiksi kasvisruokavaliota noudattavien ruokavalioon.

Continue reading

Visiosta strategiaan

Kalle-Antti Suominen

Opetus- ja kulttuuriministeriön jakaa korkeakouluille vuosittain perusrahoitusta mallilla, joka korostaa opetuksen ja tutkimuksen tuloksia sekä menestystä täydentävän tutkimusrahoituksen hankinnassa. Tätä rahoitusmallia on vuosien varrella muutettu eri tavoin mutta sen perusperiaatteet ovat säilyneet aika hyvin.

Menneeseen katsovan osuuden lisäksi rahoitusmalliin kuuluu strateginen osuus, joka jaetaan korkeakoulujen tulevaisuuden suunnitelmien eli strategioiden perusteella neljän vuoden jaksoille, kuten 2013–2016 ja 2017–2020. Tätä osuutta on kritisoitu etenkin läpinäkyvyyden ja vuorovaikutteisuuden puutteen vuoksi.

Perinteisesti korkeakoulut ovat laatineet strategiansa itsenäisesti ja ilman ministeriön ohjausta. Toisaalta korkeakoulujen toiminnan kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, jossa neljä vuotta on varsin lyhyt jakso. Tämä on kuitenkin muuttumassa.

Continue reading

Vaikuttavaa monitieteisyyttä rakennemuutosten puristuksessa

Markus Granlund

Turun yliopiston strategia perustuu moderniin näkemykseen siitä, että tieteellisten siilojen ja organisatoristen ”laatikkoleikkien” aika on ohi.  Myös valtakunnan tasolla monitieteisyys tunnistetaan välttämättömäksi viheliäisten ongelmien (wicked problems) aikakaudella, ainakin juhla- ja vaalipuheissa.

Laatikkoleikit, siis organisatoriset muutokset vain muutoksen takia, liittyy toiminnan ja prosessien tehokkuuteen, tärkeitä asioita nekin. Vähemmälle huomiolle tässä yhteydessä jää kuitenkin se, mitä haittavaikutuksia yksikkökokojen kasvattamisella on. Tehokkuuskin on moniulotteinen asia ja maailmalta löytyy evidenssiä myös siitä, että rakennettuja yliopistokonglomeraatteja ollaan nyt purkamassa takaisin pienemmiksi, toiminnallisemmiksi ja tehokkaammiksi kokonaisuuksiksi.

Toivoisinkin keskusteluihin sellaista lähestymistapaa, jossa annetaan ensisijaisesti tulosten ratkaista (etenkin suhteessa resursseihin, joiden leikkauksista päätin tällä kertaa olla valittamatta), samalla toki tunnistaen ne hyvät puolet, joita toimintojen yhdistämisellä voi olla saavutettavissa. Olisi myös suotavaa hyväksyä se tosiasia, että konteksti ratkaisee: ”One size does not fit all”. Silti muun muassa Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) omassa ohjauksessaan näyttää edelleenkin jakavan ”erillispalkkioita” lähinnä rakennemuutoksista, joiden oletetaan olevan itseisarvoisesti uudistavia toimenpiteitä.

Continue reading

Big datasta kestävää kasvua ja liiketoimintaa opiskelijavoimin

Mikko Vermanen

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tietojärjestelmätieteen ja CCR:n (Centre for Collaborative Research) tutkijat käynnistivät tammikuussa 2019 avoimen big datan hyödyntämismahdollisuuksiin pohjautuvan Big Data Hack -tapahtuman, jossa aihetta tarkasteltiin Euroopan kaupunkien välisten kasvukäytävien ja niiden kehitystä tukevien, avointa dataa hyödyntävien liiketoimintamallien näkökulmista.

Big Data Hackissa muun muassa kauppatieteiden, bioinformatiikan, maantieteen ja kulttuurintutkimuksen opiskelijoista koostuvat kolme poikkitieteellistä työryhmää yhdistivät kykynsä kaksipäiväisellä hackathon-leirillä, johon saattoi osallistua sekä läsnäolevana että etäyhteyden avulla. Jälkimmäinen vaihtoehto mahdollisti aihepiiriin jo entuudestaan perehtyneen Tarton yliopiston sekä Viron pelastuslaitoksen osallisuuden, mikä tuotti tapahtumalle lisäarvoa laajentuneen kokemuksen, monialaisuuden ja kansainvälistymisen muodossa.

Continue reading

Soten monet kasvot

Sakari Suominen

Sote-palvelurakenneuudistus nytkähti jälleen eteenpäin, kun siitä säätävä lakipaketti läpäisi kolmannen kerran eduskunnan perustuslakivaliokunnan joutuakseen vielä sosiaali- ja terveysvaliokunnan ruodittavaksi. Useat uudistuksen yksityiskohdat ovat vielä auki eikä edes ole varmaa, että uudistus ylipäätään käynnistyy tämän vaalikauden aikana. Varmaa on kuitenkin, että jollei uudistusta nyt saada päätökseen, maamme seuraava hallitus joutuu ensi töikseen siihen tarttumaan.

Uudistus voi siis vieläkin muuttaa muotoaan, mutta täysin entiseen ei enää ole paluuta.

Continue reading

Saisiko olla reilua kahvia?

Timo Vuorisalo

Maailma ei ole reilu paikka. Vaikka moni asia planeetallamme on nyt paremmin kuin pari vuosikymmentä sitten, hyvinvointikuilu maailman köyhimpien ja rikkaimpien maiden välillä on vain kasvanut. Oxfam- kehitysjärjestön tuoreen raportin mukaan maailman 42 rikkainta ihmistä omistaa yhtä paljon kuin ihmiskunnan köyhempi puolisko, 3,7 miljardia ihmistä, yhteensä. Vuonna 2017 luodusta uudesta vauraudesta 82 prosenttia päätyi maapallon väestön rikkaimmalle sadasosalle. Järjestön edustaja Mark Golding totesi lukujen kertovan maailman talousjärjestelmän rakenteellisesta epäsuhdasta, joka sallii miljoonien köyhyydessä elävien ihmisten työnteon hyötyjen päätyvän aivan muiden tahojen taskuihin.

Toisaalta on myös myönteisiä kehitystrendejä. Maailman elintarvikejärjestö FAO:n mukaan nälkäisten osuus pieneni kehitysmaissa noin 42 prosentilla 1990-luvun alusta 2010-luvun alkuun. Hyvälaatuisen juomaveden saatavuus, jolla on ratkaisevan suuri merkitys kulkutautien leviämisen estäjänä, on niin ikään parantunut, ja pitkällä aikavälillä hyviä uutisia löytyy joiltakin osin myös ympäristörintamalta. Otsonikato on hiljalleen hiipuva ympäristöongelma, eivätkä happosateetkaan uhkaa Euroopan ja Pohjois-Amerikan metsiä läheskään samassa määrin kuin 1980-luvulla, kiitos tehokkaan kansainvälisen ilmansuojelupolitiikan.

Continue reading

Saammeko uuden lain soten asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeudesta?

Pekka Riekkinen

Sote-uudistus on taas kerran lähempänä toteutumistaan kuin koskaan aikaisemmin. Tällöin tarkoitetaan tavallisesti laajaa lakipakettia, joka tähtää maakuntahallinnon ja sote-palvelujen uudistamiseen. Koska uudistuksessa on kyse päättäjien vallasta, merkittävistä rahavirroista, markkinoista sekä useimmille tutuista palveluista ja hoitopoluista, sen saama huomio on ymmärrettävää.

Harvemmin on ollut esillä, että lippulaivana purjehtineen sote-uudistuksen vanavedessä on valmisteltu esitys uudeksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilaslaiksi. Sen keskeisin tavoite on yhtenäistää nykyiset perusoikeusrajoitukset ja vaikuttaa siihen, miten asiakkaan ja potilaan tahtoon suhtaudutaan. Esimerkkeinä voi mainita hygieniahaalareiden kiellon tai käytännössä yleistyneiden hoitotahdon ja -toiveen säätelyn tuomisen lakiin. Kuten voi päätellä, lakiesitys koskee erityisesti ihmisiä, jotka ovat riippuvaisia toisten tarjoamasta hoivasta ja hoidosta ja jotka asuvat usein laitoksissa. Tämä selittänee aiheen marginaalista asemaa sote-hankkeissa.

Continue reading

Black Codes -lakien paluu – välivaalien vaiettu uutinen

Benita Heiskanen

Yhdysvalloissa järjestettiin viime viikolla kongressivaalit sekä kuvernöörivaalit useissa osavaltioissa. Ääntenlasku on edelleen käynnissä. Äänten sataessa suurelta osin demokraateille uutisotsikot puntaroivat, onko demokraattien voitto edustajainhuoneen paikoista ”sininen aalto” vai pikemminkin ”sininen vesipisara”.

Viimeisimpien arvioiden mukaan demokraatit saavat 35–40 lisäpaikkaa edustajainhuoneeseen, ja senaatin tappio voi vielä tasoittua Arizonan ja Floridan tulosten selvittyä. Lopullisia kuvernöörivaalituloksia joudutaan odottamaan Floridassa ja Georgiassa vielä laskematta olevien äänien takia. Joka tapauksessa demokraatit ovat kaventaneet republikaanien selkeää etulyöntiasemaa osavaltiotasolla.

Continue reading

« Older posts Newer posts »