Tekijä: lianme

Yhteiskunnallisesti sitoutunut tutkimus ei vaikene!  

Helsingin tuomiokirkko hohtaa auringonpaisteessa Senaatintorin laidalla. Aukio täyttyy ihmisistä, kylteistä ja banderolleista: ”Rasistit ulos hallituksesta!”, ”Empatia kuuluu politiikkaan!”, ”Pahuus voittaa, jos hyvät on hiljaa!” ”Ihmisoikeudet kuuluvat myös lapsille!” Ihmisiä on paljon, tunnelma on lämmin, herkistynyt.

Kuva: Kaiju Harinen

Puheenvuoroissa vähemmistöasemassa olevat ihmiset kuvaavat arkeaan nyky-Suomessa. He kertovat rasistisesta syrjinnästä, jota he, Suomeen muuttaneet tai Suomessa syntyneet, joutuvat kokemaan jatkuvasti.

Yksi tapahtuman järjestäjistä, Paco Diop kohdistaa puheenvuoronsa valkoiselle valtaväestölle: ”Hyvät valkoiset suomalaiset! Vain te voitte purkaa rasismia ja fasismia tässä yhteiskunnassa. Teidän etuoikeutenne antaa teille valtaa purkaa näitä molempia pois. […] Me emme ole toistemme vihollisia. Ei meidän tarvitse vihata ja pelätä toisiamme jo ennen kuin olemme oppineet tuntemaan toisemme.  […] Me emme vaikene rasismin ja fasismin edessä ja juuri sen takia vaadimme nyt rasistit ja fasistit ulos Suomen hallituksesta.” Ihmiset taputtavat ja hurraavat, ollaan tärkeän asian äärellä.

Me emme vaikene! -mielenosoitus keräsi Helsingin keskustaan 3.9.2023 noin 11 000 ihmistä, jotka vastustivat hallituksen rasismia ja fasismia sekä riittämättömiä tekoja ihmisoikeusloukkausten lopettamiseksi. Poliittisesti sitoutumattoman mielenilmauksen tukijoiksi ilmoittautui järjestäjien mukaan yli sata järjestöä ja toimijaa.

Kuva: Kaiju Harinen

Tutkijat jalkautuvat torille

Tutkijat kokoontuvat omaan blokkiinsa, sillä rasismin ja syrjinnän vastustaminen koskettaa erityisesti myös yhteiskunnallisesti sitoutuneita tutkijoita. Kulttuurin- ja sukupuolentutkija Tuija Saresma (2023) toteaakin Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan viime viikolla ilmestyneessä julkaisussa, että ”Tutkijoilla on yhteiskunnallinen vastuu. Emme saa hyväksyä sitä, että vihapuheesta tulee osa normaalia poliittista agendaa ja retoriikkaa. Vihapuhe on vallankäytön keino, joka voi hiljentää helposti, jos on jo valmiiksi marginalisoidussa asemassa. Nyt ei ole vaikenemisen aika.” Juuri siksi olemme saapuneet Senaatintorille.

Kaiju Harinen ja Minna Vigren. Kuva: Satu Holmberg

Yhteiskunnallisen aktivismin monet muodot

Yliopistossa yhteiskunnallinen aktivismi näkyy esimerkiksi sosiaalisesti sitoutuneessa tutkimuksessa ja opetuksessa, jossa puretaan yhteiskunnan näkymättömien valtamekanismien rakenteita ja mietitään strategioita niiden purkamiseksi. Koneen Säätiön Kieli, valta ja demokratia-teemahaussa rahoituksensa saaneessa INTERACT-hankkeessa tutkimme kriittisesti intersektionaalisen syrjinnän eri ilmenemismuotoja ja esittämistä monikielisessä nykykirjallisuudessa. Empiirisen soveltamisen pohjalta kehitämme erilaisia lukemisen ja kirjoittamisen metodeja, joiden avulla epäoikeudenmukaisen yhteiskunnan rakenteita, etuoikeuksia ja syrjintää on mahdollista purkaa ja keksiä keinoja demokratian edistämiseksi.

On kysymys intiimistä, hitaasta aktivismista. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö siinä olisi muutosvoimaa: esimerkiksi Charles Yi Zhangin tutkimusartikkelin (2018) mukaan intersektionaalisesti ja yhteiskunnallisesti sitoutuneesta opetuksesta voi muodostua vaikuttava hitaan aktivismin (slow activism) muoto, joka näkyy henkilökohtaisessa, jokapäiväisessä toiminnassa ja elämässä. Tämä edellyttää, että feministisesti sitoutunut opetus keskittyy yhteiskuntien syrjivien rakenteiden kriittiseen ja intersektionaaliseen analyysiin sekä strategioihin puuttua sosiaaliseen epäoikeudenmukaisuuteen.

Yhteiskunnallisesti sitoutunut tutkimus ja opetus edellyttävät myös vallan tasapuolisempaa jakautumista opetustilanteissa, mihin esimerkiksi bell hooksin (1994, 2009) dialogia korostava kriittisen pedagogiikan ja transgressiivisen oppimisen ajatukset perustuvat. Hooksin mukaan on tärkeää, että oppimistilanteessa sekä opiskelija että opettaja kantavat yhteisesti vastuuta oppimisesta.

Joskus yhteiskunnallisesti sitoutunut tutkimus vaatii myös fyysistä näkyvyyttä ja suuren ihmisjoukon mahdollistamaa muutosvoimaa, sillä kuten Me emme vaikene! -mielenosoituksen päättäneen John Lennonin Imagine -kappaleen sanat kertovat: ” Vain ihmiskunta luoda voi rauhan maailman. Tule mukaan päiväuniin. Ota osaa unelmaan. Me toteutamme kerran uneksien rauhan maailman.” (suom. Juice Leskinen).   

Kirjallisuus:

hooks, bell 1994. Teaching to Transgress : Education as the Practice of Freedom. New York: Routledge.

hooks, bell 2009. Teaching Critical Thinking: Practical Wisdom. New York : Routledge, Taylor & Francis Group.

Partti, Helen 28.8. 2023. ”Vihapuheen mekanismit tunnistettu – jokainen voi vaikuttaa keskustelukulttuuriin.” In: Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK). DOI: https://tjnk.fi/fi/ajankohtaista/vihapuheen-mekanismit-tunnistettu-jokainen-voi-vaikuttaa-keskustelukulttuuriin?fbclid=IwAR2-lU4PG8O6eje_OLUuBOYZPRFVQVl9glwyyoa4OUwWz_nvUjR_8JpROP4 , vierailtu 3.9.2023.

Zhang, Charlie Yi 2018. “Teaching Feminism as Slow Activism.” In: Feminist formations, p. 198–208.

Tekstin on kirjoittanut INTERACT-hankkeen tutkija (FT) Kaiju Harinen.

Humakin yhteisöpedagogien vierailu yleisen kirjallisuustieteen INTERACT-hankkeen seminaarissa 1.2.2023

Intersectional Reading, Social Justice, and Literary Activism eli INTERACT on Koneen säätiön rahoittama tutkimushanke, joka tutkii sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, aktivismin ja intersektionaalisuuden yhteyksiä lukemiseen. Hankkeen tavoitteena on kehittää intersektionaalisen lukutavan metodia, jota voidaan hyödyntää (mikro)aktivismin tarkoituksiin.

Helmikuussa 2023 Turun Humakin yhteisöpedagogiopiskelijat ja Humakissa parhaillaan vierailevat espanjalaisen Gironan yliopiston Social education -ohjelman  opiskelijat ja professorit osallistuivat INTERACT:n järjestämään miniseminaariin, joka esitteli intersektionaalisuuden käsitettä sekä sen hyödyntämistä antirasistisessa lukupiirityöskentelyssä ja kirjallisuudentutkimuksessa. Yhteistyö Humakin ja Gironan yliopiston välillä on jatkunut jo useamman vuoden, ja seminaari oli samalla osa vierailujakson ihmisoikeudet-teemaviikkoa.

Seminaarissa hanketta ja siinä tehtävää tutkimusta esittelivät hankkeen johtaja, yleisen kirjallisuustieteen yliopistonlehtori Kaisa Ilmonen sekä hankkeen tutkijat FT Kaiju Harinen ja FM Liisa Merivuori. Ilmonen esitteli hanketta yleisesti sekä intersektionaalisuuden käsitettä ja sen linkittymistä mustaan feminismiin ja ihmisoikeusaktivismiin. Harinen kertoi esitelmässään ”Anti-racist Reading Circles and Literature-based Creative Writing” rasisminvastaisen ja intersektionaalisen lukutavan soveltamisesta erikielisiä (suomi, ranska, englanti) vähemmistökirjallisuuksia käsittelevissä lukupiireissä. Merivuoren esitelmä ”Intersectional Reading of the Overlapping Traumas in Atemschaukel” käsitteli intersektionaalisen lukutavan hyödyntämistä traumafiktion tutkimuksessa keskittyen Herta Müllerin romaaniin Hengityskeinu.

– Yhdenvertaisuuden edistäminen on yksi tekijöistä, johon Humak on sitoutunut, kertoi tilaisuudessa mukana ollut Humakin yhteisöpedagogikoulutuksen lehtori Laura Keihäs.
– On hienoa, että yhteisöpedagogiopiskelijat ovat sitoutuneita ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä antirasismiin. Heistä huokuu hyväntahtoisuus ja empatia, Keihäs sekä Humakin päätoiminen tuntiopettaja Tiina Toivola totesivat seminaarin päätyttyä.

Humakin ihmisoikeuksia ja moninaisuuden kohtaamista käsittelevä opintojakso on vasta alussa, eikä siellä oltu ennen seminaaria vielä ehditty käsitellä intersektionaalisuutta. Käsite oli siitä huolimatta useammalle opiskelijalle tuttu, ja sen tarkka määrittelykin onnistui yleisöstä käsin. Opiskelijat esittivät myös muutamia kysymyksiä ja kommentteja tilaisuuden päätyttyä.

Toivolan ja Keihään mukaan yhteistyötä Humakin ja yliopiston välillä voisi olla enemmänkin.
– Rasisminvastainen lukupiiri voisi olla hyödyllinen myös Humakin opiskelijoille, joiden opintojaksoilla käsitellään antirasismia muun muassa toiminnallisten menetelmien avulla. Humakista sijoitutaan usein ohjaamis- ja valmennustehtäviin työelämässä ja sitä varten opiskelijat tarvitsevat käytännöllisiä ja luovia menetelmiä, joita voi hyödyntää kohtaamistyössä.

– Ihmisarvoon ja ihmisoikeuksiin liittyvä keskustelu on tärkeää, koska eriarvoisuus lisääntyy koko ajan ja siksi humanistisella tutkimuksella on merkitystä, Keihäs ja Toivola totesivat kysyttäessä terveisiä Turun yliopiston yleisen kirjallisuustieteen opiskelijoille. – INTERACT-hankkeessa tehty tutkimus kaventaa kuilua yliopiston ja muiden alojen välillä. On tärkeää, että tutkimuksen tuottamaan tietoa saadaan vietyä yhteiskuntaan ja työelämään. Yliopiston ja ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö voi osaltaan mahdollistaa hyödyllisen tiedon jakamisen eri toimijoille. Yhteistyötä kannattaisi tehdä enemmänkin.

Tekstin ovat kirjoittaneet Liisa Merivuori ja Kaiju Harinen. Kuvat ovat ottaneet Kaiju Harinen (1. ja 2. kuva) ja Laura Keihäs (3. kuva).

YA2020 young adult -kirjallisuusseminaari

Yleisen kirjallisuustieteen opiskelijoiden yhdistys Prometheus ry ja Turun kaupunginkirjasto järjestivät yhteistyössä Young Adult -kirjallisuusseminaarin perjantaina 18.9.2020 Turun kaupunginkirjaston Studiossa. Prometheus ry:n seminaarityöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran tammikuussa, jolloin päätettiin seminaarin teema ja alettiin suunnitella ohjelmaa. Alusta alkaen oli selvää, että seminaari on suunnattu ensisijaisesti nuorille ja nuorille aikuisille. Halusimme tavoittaa yliopistoyhteisöä laajemman yleisön ja siksi lähestyimme Turun Kaupunginkirjastoa ehdottaen yhteistyötä. Kirjastolla innostuttiin ehdotuksesta ja yhteistyö oli oikein antoisaa. Kirjasto tarjosi seminaarille tilan ja hoiti tapahtuman striimauksen omalle Youtube-kanavalleen. Striimin välityksellä seminaaria saattoi seurata turvallisesti myös etänä. Paikan päällä Studiossa osallistujamäärä oli rajattu kolmeenkymmeneen henkilöön.

Young adult -kirjallisuus valittiin seminaarin teemaksi, sillä se on paitsi maailmalla ja Suomessakin nouseva ilmiö, myös monille meistä kirjallisuuden opiskelijoista merkittävä genre. Kirjat puhuttelevat nuoruuden ja aikuisuuden välimaastossa luovivaa lukijaa, joka etsii paikkaansa ”oikeesti aikuisten” maailmassa. YA-kirjallisuudessa ihmissuhteet, ystävyys ja rakkaus ovat keskeisessä osassa. Usein teoksissa nousee myös suuria ja vaikeita teemoja kuten ilmastonmuutos ja yhteiskunnalliset epäkohdat. Kirjoihin voi peilata omaa arvomaailmaansa ja pohtia, millaiseksi ihmiseksi haluaa kasvaa ja millaisessa maailmassa.

Esimerkkejä kirjaston ya-valikoimasta.

Seminaarissa YA-kirjallisuutta lähestyttiin monista eri näkökulmista erilaisten puheenvuorojen ja keskustelujen kautta. Kaupunginkirjaston Reetta Kannaksen ja Prometheus ry:n seminaarivastaava Nea Pälän avaussanojen jälkeen FT Jyrki Korpua aloitti varsinaisen ohjelman dystopioita nuortenkirjallisuudessa käsittelevällä luennollaan. Luentoa seurasi paikan päällä Studiossa kourallinen yleisöä, pääasiassa kirjallisuudenopiskelijoita Turun yliopistolta. Hetken aikaa saattoi ikään kuin palata ajassa taaksepäin ja kuvitella olevansa aivan tavallisella kirjallisuustieteen kurssilla Jyrkin vastaillessa tuttujen opiskelutoverien kysymyksiin. Myös etänä seuranneet ottivat osaa keskusteluun kommentoimalla Youtuben kautta.

Seuraavana ohjelmassa oli Finlandia Junior -palkitun kirjailija Siiri Enorannan haastattelu. Haastattelijana toimi kotimaisen kirjallisuuden opiskelija Ennu Leiwo. Haastattelussa käytiin kattavasti läpi Enorannan uraa sekä hänen teoksissaan esiin nousevia teemoja kuten queer-representaatiota ja kapinatarinoiden merkitystä nuorille. Haastattelun jälkeen oli lounaan vuoro. Puhujat ja seminaariryhmä nauttivat lounasta kirjaston yhteydessä toimivassa Cafe Siriuksessa.

Siiri Enorantaa (oik.) haastatteli opiskelija Ennu Leiwo.

Lounaan jälkeen toimittaja ja kirjasomettaja Laura Kuivalahti esitteli kirjasomea eli kirjoihin ja lukemiseen keskittyvää sosiaalista mediaa. Eri kanavissa kuten Instagramissa ja Youtubessa voi jakaa ajatuksiaan suosikkikirjoistaan, esitellä hankkimiaan kirjoja ja löytää uutta luettavaa. Luentoa seurasivat aktiivisesti striimin välityksellä mm. Turun klassillisen lukion kirjallisuuskurssilaiset, jotka innostuivat perustamaan oman kirjagram-tilin ja kutsuivat Kuivalahden kurssilleen.

Kuivalahden Bibbidi Bobbidi Book (bibobook) -kirjasome pyörii monella alustalla, mm. YouTubessa, Instagramissa ja Twitterissä.

Seminaarin päätti paneeli, jossa nuoret aikuiset itse pääsivät ääneen keskustelemaan kirjallisuudesta. Paneelia luotsasi yleisen kirjallisuustieteen opiskelija Liisa Merivuori ja paneelissa keskustelivat Sofia Blomberg Lukukeskuksen Lukufiilis-mediasta, kirjailija Anne-Maija Aalto sekä Turun klassillisen lyseon abiturientit Maria Miettinen ja Silja Sillanpää. Panelistien oivaltavaa ja syvällistä keskustelua kirjallisuudesta, lukemisesta ja nuorten roolista yhteiskunnassa oli ilo seurata ja se innosti monet striimin välityksellä seuranneet kommentoimaan. Vaikuttava lopetus seminaarille, joka jää Prometheus ry:n viimeiseksi.

Vasemmalta oikealle: abiturientit Maria Miettinen ja Silja Sillanpää, Lukufiiliksen toimittaja Sofia Blomberg, kirjailija Anne-Maija Aalto ja paneelin vetäjä Liisa Merivuori.

Seminaarin tavoitteena oli myös osaltaan tehdä näkyväksi YA-kirjojen ympärille muodostunutta fanikulttuuria, johon kuuluvat mm. elokuva-adaptaatiot, fanifiktio ja -taide, keskustelufoorumit ja oheistuotteet. Kunnianosoituksena fanikulttuurille ideoimme kaupunginkirjastolle shippausseinän, jonka toteutti kirjaston harjoittelija. Shippaaminen tarkoittaa kirjojen hahmojen parisuhteiden kannattamista tai toivomista. Shipattavat parit voivat olla kirjoissa esiintyviä hahmoja, joiden suhde on fanien mielestä erityisen mielenkiintoinen tai ihailtava, vastaavasti saatetaan shipata myös pareja, jotka eivät kirjojen maailmassa seurustele lainkaan. Kirjaston nuortenosastolla shippausseinä oli esillä koko syyskuun ajan ja sinne saattoi käydä lisäämässä oman fiktiivisen suosikkiparinsa.

Seminaarin jouhevasta sujumisesta ja valokuvauksesta vastasivat seminaariavustajat Sandra Marjamäki ja Jenni Väyrynen. Lisäksi seminaarin suunnitteluryhmään kuuluivat myös Anni Teppo, Emilia Soramäki ja Sanna Rihu. Myös Prometheus ry:n hallitus oli myös mukana seminaarin suunnittelussa ja toteuttamisessa. Turun yliopiston ylioppilaskunta tuki seminaaria myöntämällä avustuksen. Kiitos vielä kerran kaikille seminaarin toteutukseen osallistuneille, puhujille sekä yleisölle.

Lopuksi haluaisin haastaa kaikki blogin lukijat tarttumaan YA-kirjaan syksyn pimenevinä iltoina!

Tekstin on kirjoittanut yleisen kirjallisuustieteen opiskelija ja Prometheus ry:n seminaarivastaava Nea Pälä.

Kuvat on ottanut yleisen kirjallisuustieteen opiskelija Sandra Marjamäki.