Law & Order tiimi
Tapauksen peruspiirteet ja oikeudelliset perusteet
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen (EIT) saapui syksyllä 2020 tuomioistuimen ensimmäinen ilmastovalitus 33 valtiota vastaan, joista myös Suomi on yksi. Valituksen taustalla on ilmastonmuutoksen vaikutusten lisääntynyt uhka muun muassa valittajien hengelle ja terveydelle, sillä Portugalissa on koettu kuivuuden aiheuttaneita maastopaloja. Valituksen ovat jättäneet Strasbourgin tuomioistuimeen neljä portugalilaista lasta ja kaksi portugalilaista nuorta – juuri nämä tulevat sukupolvet, joiden ääntä ilmastovalituksessa lapset ja nuoret kantavat, ovat ilmastonmuutoksen aiheuttamien ihmisoikeusloukkausten uhreja. Nuoret ja lapset tulevat kohtaamaan ilmastokriisin pahimmat vaikutukset, sillä he elävät pisimpään.
Portugalilaislapset ja -nuoret valittivat siitä, että näiden 33 valtion riittämättömät ilmastotoimet uhkaavat heidän ihmisoikeuksiensa toteutumista. Valittajien mukaan heidän Euroopan ihmisoikeussopimuksessa (EIS) turvattuja oikeuksia, kuten EIS 2 artiklan mukaista oikeutta elämään ja EIS 8 artiklassa turvattua oikeutta nauttia perhe- ja yksityiselämän suojaa on loukattu. Hakijat vetoavat muun muassa ilmastonmuutoksen kuormittavan heidän henkistä ja fyysistä hyvinvointiaan. Lisäksi hakijat toteavat, että edellä mainittuja artikloja tulee tulkita yhdessä EIS 14 artiklan eli syrjinnän kiellon turvaavan artiklan kanssa. Hakijat kokevat kyseessä olevan ikään perustuvaa syrjintää, sillä he tulevat kokemaan laiminlyötyjen ilmastotoimien vaikutukset koko elämänsä ajan.
Valituksessa hakijat esittävät, että valtiot eivät noudata edellä mainituista artikloista muodostuvia positiivisia toimintavelvoitteitaan Pariisin ilmastosopimuksen sitoumusten valossa. Valtion positiiviset toimintavelvoitteet tarkoittavat sitä, että valtiolle voi muodostua velvollisuus toimia aktiivisesti perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseksi ja turvaamiseksi. Kun tulkitaan valtioiden toimia ihmisoikeuksien turvaamiseksi Pariisin ilmastosopimuksen sitoumusten valossa, voidaan havaita etteivät valtioiden toimet ole olleet riittävän aktiivisia. Tällä tahdilla ei tulla tavoittamaan tavoitetta ilmaston lämpenemisen rajaamisesta 1,5 asteeseen. Ilmastonmuutos on jo pahentanut Portugalissa laajoja metsäpaloja, jotka asettavat muun muassa lasten ja nuorten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin sekä terveyden vaaraan.
Tapausanalyysi muiden oikeustapausten valossa
Poikkeuksellisen Portugali-valituksesta tekee se, että aiheena on ensimmäistä kertaa EIT:ssä ilmastonmuutos ja myös se, että valtioita on haastettu myös suuri joukko. Ilmastovalitus kuitenkin rakentuu hyvin samanlaiselle oikeudelliselle asetelmalle kuin ilmasto-oikeudenkäyntien esikuvana pidetty Urgenda-tapaus, jossa EIS:n jäsenvaltion korkein oikeus totesi vuonna 2019, että ilmastonmuutos uhkaa EIS:ssa turvattuja oikeuksia, kuten juuri oikeutta elämään. Urgenda-tapauksessa Hollannin korkein oikeus tulkitsi EIS:n 2 ja 8 artiklan velvoittavan leikkaamaan kasvihuonekaasujen päästöjä neljänneksellä.
Niin kuin on Portugali-tapauksessa, myös Neubauer et al. -tapauksessa keskeisiä olivat Pariisin sopimuksen mukaiset kansainväliset velvoitteet sekä tulevien sukupolvien oikeudet. Saksan perustuslakituomioistuimen Neubauer-ratkaisussa todettiin paitsi, että lainsäätäjän on pantava täytäntöön päästöjen vähentämispolitiikka, joka pystyy saavuttamaan Pariisin tavoitteet, myös että vastuu tällaisten vähennysten tekemisestä on jaettava oikeudenmukaisesti nykyisten ja tulevien sukupolvien välillä. Ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus onkin jatkuvasti merkityksellisemmässä asemassa niin kansainvälisessä kuin myös kansallisissa ilmastokeskusteluissa. Nimenomaan päästövähennysten oikeudenmukainen jaksottaminen eri vuosikymmenille on keskeinen keino toteuttaa sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta, mikä käy myös ilmi Neubauer et al-ratkaisusta. Vaikka Neubauer-ratkaisussa Saksan valtion ei katsottu loukanneen kantajien oikeutta elämään tai omaisuuteen, sen nykyisten toimien katsottiin kuitenkin johtavan tulevaisuudessa ihmisoikeusloukkauksiin.
Tapauksen kulku ja oikeudellinen merkitys
Portugalilaiset lapset ja nuoret tarjoavat nyt EIT:lle mahdollisuuden ottaa EIS:n tulkinta ilmasto-oikeudenkäynneissä omiin käsiinsä. Lisäksi valitus antaa EIT:lle mahdollisuuden arvioida suoraan sitä, seuraako EIS:sta jonkilaisia suoria velvoitteita kasvihuonepäästövähennyksiin. Valituksen käsittely on vielä kesken EIT:ssä, joten nähtäväksi jää, miten EIT tulee tapausta tulkitsemaan. Kuitenkin jo se, ottaako EIT tapauksen ylipäänsä käsiteltäväkseen, toimii suunnannäyttäjänä sille, millaiset ilmastovalitukset pärjäävät EIT:ssä. Mikäli EIT päättää ottaa tapauksen käsiteltäväkseen, tulee keskeisenä haasteena olemaan yksittäisen valtion ilmastovastuun määrittäminen tilanteessa, jossa valtioita on haastettu useita samoilla perusteilla. Mikä on yhden valtion osuus ilmastokriisin hillitsemisen globaalista taakasta? Myös tähän kysymykseen tullaan saamaan EIT:n näkökanta, mikäli tuomio tapauksessa tullaan antamaan. EIT on määrännyt haastettujen 33 valtion maan hallitukset vastaamaan nuorten nostamaan kanteeseen. EIT antoi myös syksyllä 2020 tälle ilmastovalitukselle prioriteettiaseman ja nopeutti tapauksen käsittelyä. Tällä EIT halunnee viestiä sitä, että ilmastokriisin torjuminen edellyttää valtioilta nopeita toimia.
Helmikuussa 2021 tuomioistuin hylkäsi vastaajamaiden hakemuksen nopeutetun käsittelyn peruuttamisesta sekä hakemuksen käsittelyn rajaamisesta vain valituksen tutkittavaksi ottamiseen. Toukokuussa 2021 Euroopan komissio teki asiassa väliintulon ja esitti kirjalliset huomautuksensa EIT:lle. Komissio toteaa ympäristön pilaantumisen ja ilmastonmuutoksen huomattavan vaikutuksen ihmisoikeuksiin ja katsoo, että kansainvälisillä ympäristöoikeuksia ja lasten oikeuksia koskevilla instrumenteilla olisi oltava merkittävä rooli määritettäessä valtioiden velvoitetta ehkäistä ympäristöhaittojen aiheuttamia ihmisoikeusloukkauksia. Komissio toteaa myös, että yhä useammat ilmastonmuutokseen liittyvät ilmastovalitukset tarjoavat EIT:lle ainutlaatuisen mahdollisuuden jatkaa oikeudellista tietä kohti Pariisin sopimuksen täydellisempää täytäntöönpanoa ja tarjota todellista suojelua ilmastokriisistä kärsiville yksilöille.
Portugalilaisten lasten ja nuorten ilmastovalitus on merkityksellinen erityisesti ilmastonmuutoksen ja ihmisoikeuksien välisen suhteen määrittelyssä. Ilmastovalituksen merkitystä lisää myös se, että EIT voi ratkaisullaan tuoda paremmin valtioiden todellisuuteen sen, että kaikki valtiot jakavat vastuun ilmastonmuutoksesta ja että erityisesti kehittyneiden valtioiden päästöillä on vahingollisia vaikutuksia muiden lasten elämään myös valtion rajojen ulkopuolella. Näin ollen tapaus on keskeinen erityisesti lasten oikeuksien ja ilmastokriisin rajojen määrittelyssä sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kannalta, ja merkitystä lisää myös se, että Portugali-tapaus nostaa merkittävästi lasten ja nuorten ääntä kuuluviin ilmastopäätöksenteossa. Nähtäväksi kuitenkin jää, mihin suuntaan EIT tulee tapausta tulkitsemaan ja mikä tulee olemaan lopputulos tapauksessa.
Lähteet
Duarte Agostinho and Others v. Portugal and 32 Other States, Climate case chart, 2020.
Neubauer et al. v. Germany, Climate case chart, 2020.
Urgenda Foundation v. State of Netherlands, Climate case chart, 2015.
Bashmakov, Samuel: Wanted: Valtiot vastuuseen riittämättömistä ilmastotoimista – Portugalilaisnuoret valittivat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, Ihmisoikeusliitto, 2021.
Rautiainen, Pauli: Portugalilaiset lapset ja nuoret haastoivat Suomen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ilmastonmuutoksen vastaisten toimien laiminlyönneistä, Perustuslakiblogi, 2020.
Commissioner’s for Human Rights written observations to the European Court of Human Rights, Council of Europe, 2021.
Bridget, Lewis: Children’s Human Rights-based Climate Litigation at the Frontiers of Environmental and Chilren’s Rights, Taylor & Francis Online, 2021.
Vihervuori, Pekka: Uuden ilmastolain muutoksenhakusääntely, Ympäristöministeriön julkaisuja, 2022.