Linda Tuhkunen
Kestävä kehitys ja ilmastoasioiden hallinta on globaali, koko ihmiskuntaa läpileikkaavasti koskettava asia. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä ja hiilinieluja lisättävä maailmalla, jotta sopimuksen tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa. Päästöjen vähentämistoimenpiteet voivat johtua ylikansallisista tai kansallisista viitekehyksistä, mutta voivat olla myös toimijoiden vapaasti valittavissa. Ilmastonmuutoksen torjumisen tueksi toimijat voivat muiden toimenpiteiden ohella kompensoida päästöjään. Yleisesti kompensoinnilla tarkoitetaan tiettyyn päästömäärään liittyvän ilmastohaitan kumoamista siten, että omia kasvihuonekaasupäästöjä vastaava määrä päästöjä vähennetään tai hiilidioksidia ilmakehästä sidotaan toisaalla. Tällä tavoin päästöjä aiheuttava toiminta muunnetaan hiilineutraaliksi.
Mitä globaaleilla vapaaehtoisilla päästökompensaatiomarkkinoilla tarkoitetaan?
Vapaaehtoinen päästökompensaatio eroaa muusta kompensaatiosta siten, että julkinen tai yksityinen toimija kompensoi päästöjään, vaikka sillä ei ole velvollisuutta vähentää niitä. Käytännössä kuka tahansa voi ostaa vapaaehtoisia päästökompensaatiopalveluita. Palveluita hankkivat yritykset, järjestöt, julkisoikeudelliset yhteisöt ja yksityiset kuluttajat, ja eri kompensaatiopalveluiden välillä on mahdollista valita itselleen sopivin vaihtoehto. Palveluita tarjoavat yritykset ja kolmannen sektorin toimijat, ja niitä on käytännössä mahdollista ostaa mistä tahansa maasta.
Globaalit vapaaehtoiset päästökompensaatiomarkkinat juontavat juurensa kansainvälisestä ilmastopolitiikasta. Vuonna 1997 solmitussa Kioton sopimuksessa sovittiin kasvihuonepäästöjen kompensoimisesta tukemalla muualla tehtäviä ilmastotoimia sopimukseen liittyneiden maiden päästövähennystavoitteiden saavuttamisen tueksi. Yritysten vapaaehtoinen päästökompensaatio puolestaan juontaa juurensa 1980-luvun loppupuolelta, jolloin amerikkalainen energiayhtiö AES istutti puita Guatemalaan ja kompensoi siten voimalansa päästöjä. Vapaaehtoiset päästökompensaatiomarkkinat käynnistyivät kunnolla vasta vuosituhannen vaihteessa.
Toistaiseksi vapaaehtoisia päästökompensaatiomarkkinoita koskevaa yhtenäistä sääntelyä ei ole olemassa, vaikka tällaisen sääntelyn voitaisiinkin katsoa olevan sekä palveluntarjoajien että palveluja ostavien toimijoiden intresseissä. Vapaaehtoisten päästökompensaatiomarkkinoiden ongelmana on siten kansainvälisen lainsäädännön ja hallintoratkaisujen puutteiden vuoksi pidetty sitä, että markkinoilta hankittuja kompensaatioita ei ole mahdollista sisällyttää osaksi sitovia tavoitteita.
Monet toimijat ovat kehittäneet omia suosituksia liittyen vapaaehtoisen kompensaation käytäntöihin. Yleisimpänä ja vakiintuneimpana käytäntönä voidaan pitää sellaista vapaaehtoista kompensaatiota, joka perustuu hyvitysyksiköihin eli hyvitysstandardin ylläpitämässä rekisterissä liikkeelle laskettuun yksikköön, joka on käytettävissä kompensointiin. Hyvitysstandardilla puolestaan viitataan kansainväliseen, kansalliseen tai alueelliseen standardiin, joka määrittelee minimikriteerit hillintätuloksille, eli päästövähennyksille ja pitkäaikaiselle hiilensidonnalle. Hyvitysyksiköihin perustuva vapaaehtoinen päästökompensaatio tapahtuu pääsääntöisesti hyvitysyksiköiden mitätöimisellä hyvitysstandardin rekisterissä. Tunnetuimmat vapaaehtoisten päästökompensaatiomarkkinoiden hyvitysstandardit ovat Verified Carbon Standard (Verra) ja Gold Standard.
Maailmanpankin rooli ja tulevaisuuden näkymät
Maailmanpankki (World Bank) on kansainvälinen jälleenrakennus- ja kehityspankki, jonka tavoitteena on köyhyyden vähentäminen ja maailmanlaajuisen kestävän kehityksen edistäminen. Yhtenä sen toiminnan painopisteenä on YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen kehitysmaissa. Lisäksi Maailmanpankilla on useita yhteistyökumppaneita, ja se tuottaa säännöllisesti raportteja liittyen esimerkiksi päästömarkkinoiden hinnoitteluun ja trendeihin. Voisi kuvitella, että Maailmanpankilla olisi isona toimijana mahdollisuus osaltaan vaikuttaa globaaleihin vapaaehtoisiin päästökompensaatiomarkkinoihin. Saattaisiko Maailmanpankilla olla jokin rooli globaalien vapaaehtoisten päästökompensaatiomarkkinoiden tulevaisuuden kehityksessä?
Maailmanpankki on esimerkiksi tutkinut vapaaehtoisen päästökompensaation roolia hiilineutraaliustavoitteen näkökulmasta. Maailmanpankin näkemyksen mukaan on todennäköistä, että globaalit vapaaehtoiset päästökompensaatiomarkkinat tulevat jatkumaan erilaisin standardein ja lähestymistavoin, eikä aidosti yhtenäistä sääntelykehikkoa vapaaehtoiselle päästökompensaatiolle siten olisi vielä näkyvissä. Etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana vapaaehtoinen päästökompensaatio on kasvattanut suosiotaan merkittävästi maailmalla, ja tulevaisuudessa vapaaehtoisten päästökompensaatiomarkkinoiden on arvioitu kasvavan entisestään. Markkinoiden vahvistumisen taustalla on kansainvälinen ilmastopolitiikka, etenkin kansainväliset ilmastokokoukset, ilmastonmuutospaneeli IPCC:n ilmastoraportit sekä kansalaisliikkeet.
Maailmanpankin suosimat hyvitysstandardit vapaaehtoisessa päästökompensaatiossa ovat mm. aiemmin mainitut Verra ja Gold Standard. Maailmanpankki tukee lisäksi sellaisia pilottitoimintoja, joiden tarkoituksena on kehittää vapaaehtoisia päästökompensaatiomarkkinoita. On siis mahdollista kuvitella, että Maailmanpankilla on tietty rooli vapaaehtoisten päästökompensaatiomarkkinoiden tulevaisuuden kehityksessä, oli se sitten esimerkiksi informaation tuottajana tai rahoittajana.
Vapaaehtoinen päästökompensaatiotoiminta on herättänyt jonkin verran keskustelua sen tehokkuudesta neutralisoida päästöjä ja siten edistää päästötavoitteiden ja hiilineutraaliustavoitteen toteuttamista. Kriittinen suhtautuminen liittyy pitkälti järjestelmien monimutkaisuuteen julkisen sääntelyn puuttumisen vuoksi, sekä järjestelmistä paljastuneisiin väärinkäytöksiin ja tehottomuuksiin. Yrityksille vapaaehtoinen päästökompensaatio luo mahdollisuuden kehittää ympäristöystävällistä imagoa. Kompensaatiopalvelujen tarjoajien välillä yrityksen on helppo valita halvin vaihtoehto, joka ei välttämättä ole ympäristön kannalta parhain. Vapaaehtoisten päästökompensaatiomarkkinoiden tulevaisuuden kannalta olisi siten tärkeää, että minimikriteerit päästövähennyksille ja hiilensidonnalle olisivat mahdollisimman selkeät ja yhtenäiset, ja että tavoitteena olisi todellinen ilmastoteko, joka osaltaan edistäisi kestävän kehityksen tavoitteita.
Lähteet
AES. (31.3.2022) Our history.
Belassen, V. ja Leguet, B. (2007) The emergence of voluntary carbon offsetting. Technical Report 11 2007.
Climate Warehouse. (30.3.2022) About Us Overview.
Finnwatch. (2021) Anekauppaa vai ilmastotekoja? Vapaaehtoisen päästökompensaation kysyntä, tarjonta ja laatu Suomessa. Finnwatch 4/2021.
Hildén, M. ym. (2021) Mahdollisuudet vahvistaa ilmastolakia uusilla keinoilla. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:5.
Laine, A. ym. (2021) Vapaaehtoisten päästökompensaatioiden sääntely. Ympäristöministeriön julkaisuja 2021:26.
Niemistö, J. ym. (2021) Päästökompensaatiot ilmastonmuutoksen hillinnän keinona Suomessa – nyt ja tulevaisuudessa. Selvitys vapaaehtoisen päästökompensaation käytön nykytilanteesta ja odotuksista eri toimijoiden ilmastonmuutoksen hillintätyössä. Ympäristöministeriön julkaisuja 2021:12.
World Bank. (2021) State and Trends of Carbon Pricing 2021. Washington, DC: World Bank 2021.
World Bank. (30.3.2022) Who we are.
World Bank & IFC Corporate Responsibility Program. (31.3.2022) World Bank Group (WBG) Guidelines/Criteria for Selection of Emission Reduction Offsets.