Valmistuitko koronakeväänä? – kyselyn tulokset kertovat nuorten vaikeuksista poikkeustilanteessa

 

Sanna Herkama & Juuso Repo

INVEST Blog 9/2020

Kevään poikkeusolot ovat aiheuttaneet erityisiä vaikeuksia toisen asteen opintoja päättäville nuorille. Monilla nuorilla ammattiin valmistuminen lykkääntyi ja koulujen sulkeutuminen vaikeutti ylioppilaskirjoituksia. Muuttuneet valintakoeprosessit sekä etänä järjestetyt valintakokeet koettiin kuormittavina. Lukuisat nuoret jäivät myös ilman kesätöitä tai valmistumisen jälkeistä työpaikkaa.

Valmistuminen poikkeusoloissa on vaikuttanut kielteisesti opiskelijoiden mielen hyvinvointiin ja tulevaisuususkoon. Eniten vaikeuksia kokivat jo aiemmin tukea tarvinneet nuoret. Moni nuori kertoi kaipaavansa tukea opiskelu- tai työpaikan löytämiseen. Näille nuorille tulisi nyt järjestää heidän tarvitsemansa tuki, jotta polku jatko-opintoihin tai työelämään löytyy. Toisen asteen nivelvaihe on merkityksellinen yhteiskuntaan kiinnittymisen ja hyvinvoinnin kannalta. 

Valmistuitko koronakeväänä? -kysely toteutettiin kesällä 2020 ja siihen vastasi 5005 valmistumisvaiheessa olevaa nuorta. Verkkokyselyn toteutti Turun yliopiston INVEST Psykologia -tutkimusryhmä yhteistyössä Suomen Lukiolaisten Liiton ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton kanssa. Tämä teksti tarjoaa ensi näkymän tuloksiin sekä pääsyn vuorovaikutteiseen tulostyökaluun. Havainnot ovat alustavia ja lähtökohta perusteellisemmille analyyseille. 

Ammatillisen tutkinnon suorittaminen viivästyi 

Kysely suunnattiin siis kolmannen vuoden opiskelijoille. Vastaajista 85 prosentilla oli tarkoitus valmistua keväällä 2020. Ammattiin opiskelleista lähes joka kuudes (16%) kertoi, ettei valmistunut keväällä, vaikka oli tarkoitus (vastaava osuus lukiolaisista 3%). Ammattiin opiskelleista joka neljäs (24%) kertoi ammattiosaamisen näytön vaikeutuneen ja joka viides (19%) raportoi harjoittelun keskeytyneen. Moni opiskelija kertoi avoimissa vastauksissa valmistumisen siirtyvän syksyyn tai olevansa epätietoinen valmistumisen ajankohdasta.

Moni valmistunut ilman työtä tai suunnitelmaa 

Iso osa nuorista raportoi menettäneensä kesätyön (19%) tai muun työpaikan (9%) tai kertoi töiden muuten vähentyneen (16%) koronarajoitusten takia.  Vastaajista lähes puolet (43%) ei ollut kesän aikana töissä lainkaan. Ammattiin valmistuneista joka kolmas (33%) koki koronatilanteen heikentäneen työllistymismahdollisuuksia ja yhtä moni (34%) ei uskonut lainkaan työllistyvänsä opiskelemalleen alalle. Pysyvän työpaikan löytämiseen uskoi vähän yli puolet (57%) ammattiin valmistuneista.

Tuoreista ylioppilaista yli kolmannes oli vielä vailla suunnitelmaa syksyksi; moni toivoi saavansa töitä (17%) tai vielä löytävänsä mieluisen opiskelupaikan (13%). Avovastauksissa moni lukiolainen kertoi syksyllä keskittyvänsä pääasiallisesti ylioppilasarvosanojensa korottamiseen. 

Valintakoemuutokset koettiin epäreiluna

Niin lukiolaiset kuin ammattiin opiskelleet raportoivat valintakokeisiin valmistautumisen olleen vaikeaa ja kuormittavaa, koska valintakriteerit, aikataulut ja valintakokeen toteuttaminen (esim. etähaastattelu, erityyppiset valintakokeet) muuttuivat. Myös muutoksista tiedottamisen kuvattiin olleen sekavaa. Reilu kolmannes (37%) tuoreista ylioppilaista koki koronarajoitusten vaikeuttaneen jatko-opintoihin hakeutumista.

Avoimissa vastauksissa lukiolaiset kertoivat usean yhtäaikaisen muutoksen luoman tilanteen olleen heidän mielestään epäreilu ja kuormittava: kirjoituksiin valmistautuminen ei onnistunut suunnitellusti, useamman aineen suorittaminen samalla viikolla oli raskasta, suoriutumisen koettiin näiden syiden vuoksi olleen heikko eikä ponnistelu kaikkien kohdalla kuitenkaan tuottanut haluttua lopputulosta hakukriteerien suosiessa todistusvalintaa. Lukiolaisista jopa kolme neljästä (75%) kertoi koronarajoitusten vaikuttaneen kirjoitusten aikatauluun ja lähes puolet (44%) koki saaneensa huonommat arvosanat tai koetulokset kuin olisi saanut normaalitilanteessa.

Vaikutukset mielen hyvinvointiin hyvin yleisiä 

Koronakriisin keskelle valmistuminen on ollut monelle nuorelle henkisesti hyvin kuormittavaa.  Yli puolet vastaajista koki itsensä ahdistuneemmaksi (52%) ja vielä useampi yksinäisemmäksi (59%) kuin aiemmin. Moni koki myös olevansa uupuneempi (48%) tai masentuneempi (40%) kuin ennen poikkeustilaa. Naisista jopa kaksi kolmasosaa (67%) koki itsensä ahdistuneemmaksi ja yksinäisemmäksi. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta koki keskimäärin 17% vastaajista, naisista joka neljäs (25%). Myös masennusoireita oli naisista joka neljännellä (27%).

Masennusoireita kokeneista jopa puolet jäi ilman kaipaamaansa apua koulun aikuisilta (47%) tai muista palveluista (48%). Osalle nuorista koronatilanne toi myös helpotusta: oli aikaa panostaa omaan hyvinvointiin, rauhoittua ja olla esimerkiksi perheen kanssa. Moni kertoi saaneensa tukea mielialaansa ystäviltä (90%) ja omilta vanhemmilta tai huoltajilta (84%).

Valmistuneista nuorista moni kaipaa yhä tukea ammatinvalintaan ja jatko-opintoihin

Nuoret kaipasivat erityisesti tukea ammatinvalintaan ja jatko-opintoihin hakeutumiseen (49%), työpaikan löytämiseen (42%), toimeentuloon (43%) ja mielialaan liittyen (37%). Kaikki nämä tekijät ovat merkityksellisiä yhteiskuntaan kiinnittymisen kannalta. Tukea ammatinvalintaan ja jatko-opintoihin liittyen kaipasivat erityisesti sellaiset nuoret, joilla oli maahanmuuttajatausta (62%), oppimisvaikeuksia (55%) tai joilla oli haasteita mielenterveyden kanssa, kuten ahdistuneisuutta (62%). 

Moni valmistunut nuori kertoi jääneensä vielä ilman opiskelu- tai työpaikkaa syksyksi. Olisi tärkeää, että koulutuksen järjestäjät pyrkisivät nyt tavoittamaan nämä nuoret. Heille tulisi tarjota tukea niin opintojen ja toimeentulon kuin mielen hyvinvoinnin ja elämänhallinnan suhteen, jotta polku jatko-opintoihin tai työelämään löytyy. 

Vaikeudet keskittyvät jo aiemmin tukea tarvinneille – yhteydellä opettajiin iso merkitys

Poikkeustilan aiheuttamat vaikeudet näyttävät kasaantuvan vain osalle nuorista. Kyselytulosten perusteella vaikeuksia raportoivat erityisesti ne opiskelijat, joilla oli oppimisvaikeuksia, vaikeuksia ottaa yhteyttä opettajiin tai aiempia kokemuksia kiusaamisesta tai yksinäisyydestä. Toisin sanoen jo aiemmin tukea tarvinneet nuoret kokivat tilanteen kaikista raskaimmin. Esimerkiksi niistä, jotka kokivat, että opettajaan ei ole ollut helppo ottaa yhteyttä tai joilla oli kiusaamiskokemuksia peruskoulusta tai toiselta asteelta, joka toinen kärsi ahdistuneisuudesta tai masennusoireista. Myös vanhempien matalalla koulutuksella ja maahanmuuttajataustalla oli jonkin verran yhteyttä henkiseen kuormitukseen.

Nuorista, jotka kaipasivat tukea tai apua mielialaansa liittyen, moni kertoi jääneensä sitä ilman. Näistä nuorista joka kolmas (34%) jäi ilman kaipaamaansa tukea koulun aikuisilta. Vielä useampi kertoi näin tapahtuneen koulun ulkopuolisten kasvokkaisten palveluiden (41%) ja digitaalisten auttavien palveluiden (53%) kohdalla. Ilman apua tai tukea jäivät muita useammin nuoret, joilla oli oppimisvaikeuksia, aiempia kokemuksia kiusaamisesta tai yksinäisyydestä koulussa tai jotka kokivat yhteydenottamisen opettajaan vaikeaksi. Näiden nuorien joukossa oli myös enemmän niitä, jotka olivat ilman opiskelu- tai työpaikkaa.

Opetuksen järjestäjiä ajatellen tulokset korostavat opettajasuhteen, opiskelijahuollon ja nuorisotyön merkitystä opintojen aikana ja nivelvaiheessa. Tuen merkitys korostuu poikkeusoloissa. Nuorille, joilla on kiusaamisen tai yksinäisyyden kokemuksia aiemmalta kouluajalta, tulisi tarjota aktiivisesti varhaista tukea. Mielenterveyteen liittyviä matalan kynnyksen palveluita tulisi kehittää edelleen ja huolehtia siitä, että kaikilla opiskelijoilla säilyy yhteys opettajaan ja tarvittava tuki oppimisvaikeuksiin. Paikallisesti on tärkeää kuunnella tukea tarvitsevia nuoria ja selvittää, millaisia tukitoimia ja etäopetuksen muotoja he kaipaavat. Näissä asioissa tukea tarvitsevia nuoria auttamalla voidaan ehkäistä nuorten ajautumista koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle.

Vuorovaikutteinen tulostyökalu

Pääset tutustumaan kyselyn tuloksiin välittömästi vuorovaikutteisen tulostyökalun avulla.

Avaa tulostyökalu

På svenska: presentationsverktyg

Työkalussa on mahdollista tarkastella tuloksia eri vastaajaryhmien kannalta. Avoimet vastaukset tarjoavat näkymän opiskelijoiden kokemuksiin poikkeustilanteessa. Toivomme, että palvelu auttaa opetuksen järjestäjiä ja päättäjiä tuen kohdentamisessa ja jatkotoimenpiteiden suunnittelussa.

Tutkimuksen on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö

Kirjoittajat

Sanna Herkama, FT, työskentelee INVEST Psykologiassa erikoistutkijana. Hänen mielenkiinnon kohteitaan ovat lasten ja nuorten hyvinvointi, erityisesti koulukiusaaminen sekä koulupohjaisten toimenpideohjelmien kehittäminen ja niiden implementoinnin tutkiminen. @SannaHerkama

Juuso Repo, VTM, työskentelee INVEST Psykologiassa tohtorikoulutettavana. Hän valmistelee väitöskirjaa koronakriisin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *