Kokemukset koronakeväältä: Opiskelu sujuu pääosin hyvin mutta etäopetus on myös monelle oppilaalle iso helpotus

 

Sanna Herkama & Juuso Repo

INVEST Blog 6/2020

Kaikissa oppilaitoksissa on opiskeltu etänä maaliskuun puolivälistä saakka. Polttava kysymys monissa keskusteluissa tämän jälkeen on ollut se, kuinka lapset ja nuoret voivat. Kuinka opiskelu kotona on sujunut? Saavatko oppilaat tukea oppimiseen? Miten poikkeusolot vaikuttavat oppilaiden mielialaan ja mitä heidän kaverisuhteisiinsa kuuluu?

INVEST Psykologiassa (Turun yliopisto) halusimme osaltamme auttaa selvittämään lasten ja nuorten tilannetta ja kokemuksia. Loimme kouluille verkkokyselyn ja tarjosimme sen käyttöön kaikille Suomen KiVa -kouluille. Yli 400 koulua osallistui ja vastauksia kertyi vajaa 50 000 – kiitokset osallistuneille kouluille! Koko aineisto on kerätty viimeisen 10 päivän aikana ja haluamme nyt heti tarjota sen laajaan käyttöön vuorovaikutteisen työkalun avulla. Toivomme, että palvelu auttaa kouluja ja muita yhteiskunnallisia toimijoita tuen kohdentamisessa ja syksyn toimenpiteiden suunnittelussa.

Koulukohtaiset tulokset ja vertailu muihin kouluihin tarjoaa kouluille yleiskuvan, jonka pohjalta kouluissa voidaan käydä oppilaiden kokemuksia läpi. Kun nyt palataan lähiopetukseen, kannattaa yhteinen aika hyödyntää oppilaiden kuulemiseen. Saattaa olla, että poikkeustilanteeseen joudutaan jatkossakin.

Nostamme tässä esiin muutamia keskeisiä tuloksia. Nämä havainnot ovat alustavia ja lähtökohta perusteellisemmalle tutkimukselle ja oppilaiden kuulemiselle. Yleisesti ottaen kyselyvastauksista kävi ilmi, että koulutehtävien tekeminen on sujunut useimmilta hyvin, kodeissa on riidelty vähemmän ja moni lapsi on saanut hengähdystauon kiusaamisesta. Vaikka etäopetuksessa on ollut paljon myönteistä, moni oppilas kokee jääneensä vaille tarvitsemaansa tukea erityisesti mielialaan liittyvissä asioissa. Aineiston perusteella erityistä huomioita tulisi kiinnittää yksinäisiin oppilaisiin ja niihin, jotka ovat jääneet vaille yhteyttä aikuisiin.

Pääosin oppilaat ovat kokeneet etäopiskelun sujuneen melko hyvin

Etäopiskelun hyvinä puolina oppilaat pitivät erityisesti sitä, että aikataulu on rennompi (78%), kotona on parempi työrauha (67%) ja on opittu opiskelemaan verkon avulla (73%). Valtaosa koki suhteiden opettajiin säilyneen hyvänä ja jopa joka kuudes (17%) koki saaneensa opettajalta enemmän apua kuin normaalisti. Suurin osa oppilaista kertoi tehneensä kaikki (59%) tai melkein kaikki annetut tehtävät (35%). Tyypillisiä etäopetuksen muotoja ovat olleet opettajien lähettämät tehtävät (95%) ja video-oppitunnit (92%), sen sijaan harvinaisempia olivat kahdenkeskiset keskustelut opettajan kanssa (37%) tai pienryhmälle järjestetyt juttutuokiot oppituntien lisäksi (41%).

Etäopiskeluun liittyy myös haasteita

Eniten vaikeuksia oli koettu matematiikassa, vieraissa kielissä ja luonnontieteissä. Jos tehtäviä oli jäänyt tekemättä, jopa melkein puolet vastaajista kertoi syyksi sen, etteivät he tienneet, mitä olisi pitänyt tehdä. Keskittymisen ja aloittamisen vaikeudet olivat yhtä usein syynä tekemättä jättämiseen. Lähes kaikki vastaajat olivat saaneet tehtäviinsä apua huoltajilta (90%), koulun aikuisilta (83%) tai kavereilta (69%). Oppilaat käyttivät koulutöihin päivässä hyvin vaihtelevan määrän aikaa. Yläkoululaiset kertoivat vaikeuksista alakoululaisia selvästi useammin.

Siirtyminen etäopetukseen toi helpotusta monen oppilaan ihmissuhteisiin

Joka kolmas oppilas kertoi tehneensä vanhempien (29%) tai kotona olevien muiden lasten kanssa (35%) enemmän kivoja asioita kuin normaalisti ja vielä useampi (38%) kertoi riidelleensä aikuisten kanssa vähemmän. Joka kymmenes oli päivisin kotona ilman aikuista seuraa, mutta näiden oppilaiden kokemukset eivät merkittävästi eronneet muista vastaajista. Puuttuva yhteys opettajaan tai ystävien puute olivat selvästi merkittävämpiä tekijöitä kielteisten kokemusten suhteen. 

Vaikka monella on ollut ikävä luokkakavereita, esimerkiksi yläkoululaisista lähes kolmannes (28%) kertoi olevansa helpottunut, ettei ole nähnyt luokkatovereitaan. Joka luokassa on siis useita oppilaita, joille etäopetus on ollut helpotus. Vastaajista lähes puolet (42%) nimesikin etäopetuksen hyväksi puoleksi sen, että kiusaamista on vähemmän. Kiusaaminen siis selvästi vaikuttaa isoon joukkoon oppilaita. Oppilaista vajaa 6 prosenttia kertoi joutuneensa säännöllisesti kiusatuksi ennen etäopiskelua.  Etäopetuksen aikana noin 2 prosenttia kertoi joutuneensa toistuvasti kiusatuiksi, eli etäopetus on tarjonnut merkittävän hengähdystauon tuhansille lapsille ja nuorille Suomessa.

Osa oppilaista tarvitsee kipeästi aikuisilta apua ja tukea

Vaikeudet vertaissuhteissa ja vähäiset kontaktit koulun aikuisiin näyttävät olevan yhteydessä haasteisiin oppimisessa, huolien lisääntymiseen ja mielialaongelmiin. Yksinäisten ja ahdistuneisuutta kokevien oppilaiden määrä näyttää jonkin verran kasvaneen, erityisesti yläkouluikäisissä, kun tuloksia verrataan THL:n Kouluterveyskyselyn vastaaviin kysymyksiin vuodelta 2019. Lisäksi vastaajista noin joka kymmenes (12%) koki, että opettajaan on ollut vaikeaa ottaa yhteyttä. Erityisesti näillä oppilailla vaikuttaa olevan muita enemmän pulmia etäopetukseen, mielialaan ja kaverisuhteisiin liittyen.

On huolestuttavaa, jos ongelmat kasaantuvat sellaisille oppilaille, joilla ei ole ollut yhteyttä opettajiin. Huolestuttavaa on myös, että moni oppilas ei ole saanut tukea mielialaan liittyviin asioihin, vaikka olisi kokenut sille tarvetta. Niistä oppilaista, jotka kokivat tarvitsevansa mielialaansa liittyen tukea koulun aikuisilta, lähes joka kolmas (29%) koki, ettei saanut apua. Ja vastaavasti niistä, jotka kokivat tarvetta apuun koulun ulkopuolisista palveluista, lähes puolet (41%) oli jäänyt vaille tarvitsemaansa apua.

Jatkossa on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota sosiaalisiin suhteisiin ja siihen, että kaikki oppilaat kokisivat olonsa turvalliseksi ja tervetulleeksi koulussa. Sosiaalisten suhteiden vahvistamiseen tarvitaan laajasti yhteiskunnan eri toimijoita: auttavilla palveluilla, nuorisotyöllä, sekä harrastus- ja järjestötoiminnalla on kaikilla nyt tehtävää, ja yhteistyön tukea tarvitsevien lasten ja nuorten auttamiseksi on tiivistyttävä. Toimivat mallit tulee ottaa käyttöön entistä paremmin, jotta opettajat saavat riittävän tuen työhönsä.

Miten online-työkalu toimii?

Interaktiivisen työkalun avulla voit itsekin ottaa kokeilemalla selvää tuloksista! Tarjolla on monta tarinaa siitä, mitä lapsille ja nuorille kuuluu. Työkalussa on mahdollista tarkastella lasten ja nuorten kokemuksia luokka-asteittain (esim. miten eri-ikäiset oppilaat ovat kokeneet eristyksissä olon, etäopiskelun ja kaverisuhteiden ylläpidon poikkeusolojen aikana.) Työkalun avulla voit myös selvittää, miten ihmissuhteet ovat yhteydessä oppilaiden kokemuksiin. Kuinka esimerkiksi sellaiset oppilaat, joita on kiusattu tai joilla ei ole yhtään läheistä ystävää, ovat kokeneet kotona opiskelun ja eristyksissä olon? Voit kiinnittää huomiota myös aikuisten merkitykseen etäopetuksen aikana valitsemalla tarkasteluun vaikkapa sellaiset oppilaat, joiden kotona ei ole ollut aikuisia päivisin tai jotka ovat kokeneet vaikeaksi ottaa opettajiin yhteyttä. Syvempiä johtopäätöksiä ajatellen kannustamme keskusteluun lasten ja nuorten kanssa. 

Tutustu tuloksiin online-työkalun avulla

Avaa tulokset erillisessä ikkunassa

Kyselyyn osallistuneet koulut ja kunnat saavat työkaluun oman pääsyn, josta he näkevät omat tuloksensa ja voivat verrata tilannettaan muihin kouluihin.

Kuka ei ole vastannut kyselyyn?

Tämän kyselyn vastaajajoukko on laaja ja antaa siten melko luotettavan kuvan siitä, millaisia kokemuksia oppilailla on keskimäärin opiskelusta ja vertaissuhteista etäopetuksen aikana. Todennäköistä kuitenkin on, että ne, joille etäopetukseen osallistuminen on ollut erityisen haastavaa, eivät myöskään ole osallistuneet tähän kyselyyn. Näiden oppilaiden kokemukset voivat poiketa paljonkin tämän kyselyn tuloksista.

Kyselyn toteuttaja: INVEST Psykologia, KiVa Koulu -ohjelma, Turun yliopisto

invest.utu.fi, kivakoulu.fi

@INVEST_Flagship | @UniTurku | @kivakoulu1

Kirjoittajat

Sanna Herkama, FT, työskentelee INVEST Psykologiassa erikoistutkijana. Hänen mielenkiinnon kohteitaan ovat lasten ja nuorten hyvinvointi, erityisesti koulukiusaaminen sekä koulupohjaisten toimenpideohjelmien kehittäminen, arviointi ja tutkiminen. Twitter: @SannaHerkama

Juuso Repo, VTM, työskentelee INVEST Psykologiassa tohtorikoulutettavana. Hän valmistelee väitöskirjaa kouluhyvinvoinnista ja kiusaamisen ehkäisystä. Revon erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat vaikuttavuuden arviointi ja kyselytiedon hyödyntäminen yhteisöjen kehittämisessä.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *