Lapsen kouluun paluuta voi helpottaa opettelemalla hallitsemaan hankalia tunteita

 

André Sourander

INVEST Blog 5/2020

Osassa perheitä koulujen avautuminen tällä viikolla aiheuttaa huolia. Vanhemmat saattavat miettiä esimerkiksi, kasvaako perheen sairastumisriski tai pelottaako lasta mennä kouluun pandemian takia. Myös kavereiden ja opettajan tapaaminen tai koulutyöstä suoriutuminen pitkän etätyöskentelyjakson jälkeen saattaa jännittää tai pelottaa lasta. Kaikki tämä on luonnollista.

Huolia ja pelkoja voi kuitenkin kesyttää ja saada hallintaan. Tärkeää on, että myös aikuinen pärjää omien tunteidensa kanssa – lapsi on kuin ilmapuntari, joka aistii herkästi aikuisen tunnetilan ja reagoi siihen. Jos aikuinen hallitsee omat tunteensa, auttaa lasta kertomaan huolistaan tai peloistaan, suhtautuu vaikeuksiin rakentavasti, ja pitää yllä selviytymisuskoa, lapsella on hyvät eväät poikkeusarjessa pärjäämiseen.

Sekä vanhempi että lapsi voivat opetella hyvinkin konkreettisia keinoja, joiden avulla hankalia tunteita voi hallita. Syvähengityksen ja mielikuvaharjoittelun kaltaisten taitojen tiedetään lievittävän pelkoja ja ahdistuneisuutta. Pitkän poikkeustilan jälkeen ne voivat auttaa lasta muun muassa kouluun palaamisessa, kaveritilanteissa ja koulutehtävien teossa silloin, kun keskittymistä haittaa esimerkiksi suorituspaineisiin tai oppimisen haasteisiin liittyvä ahdistuneisuus. Samoista taidoista voi olla hyötyä kaiken ikäisille yleisemminkin stressaavissa tilanteissa, kuten uutta harrastusta aloittaessa, koejännityksessä tai työkiireiden keskellä.

On tärkeää, että saatavilla on tukimuotoja, jotka voivat auttaa perheitä kohtaamaan ja lievittämään pandemiaan ja sen lieveilmiöihin liittyviä huolia, pelkoja ja jännitystä. Siksi ennaltaehkäisevän digitaalisen hoidon Voimaperheet-tutkimusryhmämme Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta on toteuttanut Yhdessä selviydytään –sivuston . Sivuston sisältö perustuu käyttäytymisterapeuttiseen menetelmään, joka on osoitettu parhaaksi tavaksi lievittää lasten ahdistuneisuutta ja pelkoja, sekä yksikössämme kertyneeseen pitkään kokemukseen perheiden psyykkistä hyvinvointia tukevien digiohjelmien kehittämis- ja tutkimustyöstä.

Sivustoon liittyy tutkimus, josta saadaan tärkeää tietoa sivuston jatkokehittämistä varten. Vanhemmat vastaavat sivuston käytön yhteydessä kyselyihin, joilla selvitetään sivuston hyödyllisyyttä perheille.

Ensimmäiset tulokset sivuston käytöstä ovat jo valmistuneet. 77–86 % sadasta ensimmäisestä vastaajista koki saaneensa sivustosta apua lapsen ahdistuksen tunnistamiseen, omaan rauhoittumiseen, lapsen rauhoittamiseen ja hyvänä esimerkkinä toimimiseen lapselle.  

Toivomme, että sivustoa käyttävät perheet muistavat vastata loppukyselyihin. Kyselyiden täyttäminen osallistumisen eri vaiheissa vie aikaa vain muutaman minuutin, mutta palautteesta kertyvä tieto on arvokasta. Sen avulla on mahdollista kehittää entistä parempaa tukea elämän haastekohtiin ja myös mahdollisiin tuleviin kriisitilanteisiin.

Lukemisto

Brooks et al. The psychological impact of quarantine and how to reduce it: rapid review of the evidence. Lancet. 2020 Mar 14;395(10227):912-920. doi: 10.1016/S0140-6736(20)30460-8. Epub 2020 Feb 26. https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)30460-8/fulltext

Vigerland et al. Internet-delivered cognitive behavior therapy for children and adolescents: A systematic review and meta-analysis. Clin Psychol Rev. 2016 Dec;50:1-10. doi: 10.1016/j.cpr.2016.09.005. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0272735815300908?via%3Dihub

Wang et al. Immediate Psychological Responses and Associated Factors during the Initial Stage of the 2019 Coronavirus Disease (COVID-19) Epidemic among the General Population in China. Int J Environ Res Public Health. 2020 Mar 6;17(5). pii: E1729.

Xiang et al. Timely mental health care for the 2019 novel coronavirus outbreak is urgently needed. Lancet Psychiatry 2020. https://www.thelancet.com/journals/lanpsy/article/PIIS2215-0366(20)30046-8/fulltext

Kirjoittaja

André Sourander on lastenpsykiatrian professori Turun yliopistossa. Souranderin työn keskiössä on mielenterveyden häiriöiden syiden varhaisten psykososiaalisten ja biologisten riskitekijöiden tunnistaminen sekä kohdennettujen interventioiden kehittäminen.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *