Tarkastelun kohteena on yksittäinen lakihanke nimeltään ”hallituksen esitys eduskunnalle kaivosmineraaliveroa koskevaksi lainsäädännöksi”, diaarinumero HE 281/2022 vp.
Tässä hankkeessa on pyritty säätämään Suomessa louhittuihin, kaivoslaissa tarkoitettuihin kaivosmineraaleihin kohdistuvasta verosta. Verovelvollinen olisi kaivostoiminnan harjoittaja eli kaivosmineraalin louhija, yleensä siis kaivosyhtiö.
Lakihankkeeseen on saatu mukavasti lausuntoja eri sidosryhmiltä lausuntokierroksen aikana. Lisäksi eduskuntakäsittelyn aikana on kerätty vielä runsaasti asiantuntijalausuntoja valtiovarainvaliokunnan työskentelyn tueksi. Minkä tyyppisiltä tahoilta lausuntoja on saatu, eli mitkä tahot ovat olleet vaikuttamassa lopullisten lakiehdotusten muotoutumiseen?
Valmisteluvaiheessa eli hallituksen esityksen luonnoksen lausuntokierroksella oman lausuntonsa on antanut 37 eri tahoa. Lausunnonantajien joukosta erottuvat erityisesti erilaiset etu- ja kansalaisjärjestöt.
Eduskuntakäsittelyn aikana valtiovarainvaliokunnassa on lisäksi kuultu yhteensä 35 eri tahoa alkaen Ahvenanmaan maakunnan hallituksesta ja päättyen Veronmaksajain Keskusliitto ry:hyn.
Kaikki kuullut tahot on ryhmitelty tässä seitsemään erilaiseen kategoriaan. Kun huomioidaan erikseen osallistuminen lausuntokierrokselle ja valiokuntakuulemiseen, päästään seuraaviin osallistumisesta kertoviin lukuihin:
- Työntekijät 2+1 osallistumista
- Kansalaisjärjestöt 8+6 osallistumista
- Asiantuntijat 7+8 osallistumista
- Valtio 5+4 osallistumista
- Itsehallintoelimet 2+2 osallistumista
- Kunnat 5+7 osallistumista
- Yritykset 8+7 osallistumista
Hankkeessa on siis kuultu niin virallisia organisaatioita, kuntia ja itsehallintoelimiä kuin asiantuntijoita ja asiantuntijaorganisaatiotakin. Oman kantansa lakimuutoksen puolesta tai vastaan ovat tuoneet myös erilaiset kansalais- ja työntekijäjärjestöt sekä toisaalta kaivosalan yritykset ja niiden etuja valvovat etujärjestöt.
Voidaankin sanoa hankkeessa kuullun hyvin erilaisia sidosryhmiä, kun hankkeeseen on osallistuttu laajasti erityyppisistä organisaatioista. Osallistuminen ei luonnollisesti suoraan tarkoita sitä, että osallistumisella olisi myös ollut merkitystä – osallistumisen vaikutuksen mittaaminen olisikin tätä blogikirjoitusta laajemman tutkimuksen paikka.
Tarkastele hanketta tarkemmin Lakitutkasta: https://lakitutka.fi/asiakirjat/hallituksen-esitykset/he281-2022