Kirjoittanut: Jaana Määttälä
Jaana Määttälä toimii laskentatoimen ja rahoituksen tutkijana Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikössä.
Hyvinvointialan palveluita tuotetaan kuntasektorilla yhä enenevässä määrin sopimusperusteisesti. Markkinaehtoiset tilaaja-tuottajamallit lisäävät kunnissa osaltaan talouden ohjauksen sekä yleisemminkin johtamisen haasteellisuutta. Tällainen kompleksinen toimintaympäristö odottaa varsinkin Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikön Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisteriohjelmasta valmistuvia asiantuntijoita.
Parin viime vuosikymmenen aikana on kuntasektorille, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluihin, levinnyt palvelutuotannon organisointimalli, joka sisältää erityispiirteitä sekä liiketaloudesta että verorahoitteisesta julkishallinnosta. Tällaista julkisen ja yksityisen sektorin rajapintaan kuuluvaa markkinaehtoista toimintamuotoa sovelletaan sekä julkishallinnon sisällä (sisäinen tilaaja-tuottajamalli) että julkishallinnon ja ulkoisten toimijoiden välillä (ulkoinen tilaaja-tuottajamalli).
Tämän päivän teoreettiset mallit kuvaavat pääosin perinteisiä hyvinvointipalveluita tuottavien yksityisten yritysten ja julkisen sektorin organisaation toimintaa. Koska kyseisestä julkisen ja yksityisen rajapintaan kuuluvasta palvelutuotannon organisointimallista on kertynyt vasta vähän tieteellistä näyttöä, tarvitaan lisää tutkimusta tukemaan talouden ohjausta erityisesti hyvinvointialalla.
Lähtökohtaisesti tilaaja-tuottajamallissa korostuvat markkinat ja kilpailutus. Palvelutuotannon kilpailutus ja ulkoistus edellyttävät etenkin vaihtoehto- ja kustannuslaskelmien tekemistä eri toimintavaihtoehtojen edullisuudesta. Näissä taloudellisissa laskelmissa pitäisi tulla huomioiduksi omasta palvelutuotannosta ja vaihtoehtoisesti sopimusperusteisesta palvelutuotannosta aiheutuvat näkyvät sekä näkymättömät kustannukset, jotta päätöksenteko perustuisi kokonaisuudessaan relevanttiin informaatioon ja läpinäkyvyyteen.
Aihetta koskevien tutkimusten mukaan päätöksenteon näkökulmasta haasteellisuutta tilaaja-tuottajamallissa aiheuttavat erityisesti näkymättömät kustannukset. Niitä syntyy muun muassa kaikenlaisten päätösten ja sopimusten tekemisestä, kilpailutuksesta, sopimusten valvonnasta, vakuutuksista, toimittajasuhteista, vanhan järjestelmän purkamisesta sekä henkilöstön uudelleen sijoittamisesta. Vastaavasti kaikenlainen yhteistyö voi saada aikaan myös näkymättömiä tuottoja, jotka tulisi huomioida vaihtoehtolaskelmissa. Näkymättömien kustannusten ja tuottojen määrittäminen suuntautuu tulevaisuuteen, jossa korostuu tulevien tuottojen ja kustannusten subjektiivisuuteen sekä epävarmuuteen perustuva arviointi. Pitkän aikavälin vaihtoehtolaskelmissa tulisi lisäksi huomioida rahan aika-arvon merkitys eli tulevien tuottojen ja kustannusten nykyarvo.
Päätöksenteossa näkymättömät kustannukset sekä tuotot on helppo jättää laskelmien ulkopuolelle niiden haasteellisen tunnistamisen ja määrittämisen vuoksi. Talouden näkökulman lisäksi kuntasektorilla on todettu markkinoiden yleisen luonteen sekä toiminnan tuntemus puutteelliseksi. Tuottajat tarvitsevat toimivia olosuhteita palveluiden kehittämiselle, markkinoiden kehittymiselle sekä informaation välittymiselle tuottajien ja asiakkaiden välillä.
Nykyiset ja tulevaisuuden uudet julkisten palveluiden järjestämistapojen päätöksentekoon liittyvät haasteet – esimerkiksi vaihtoehtolaskelmien ja markkinoiden näkökulmasta – tuovat esille sen, että hyvinvointialan asiantuntijatehtävissä korostuu jatkossakin tarve erityisesti liiketaloustieteelliselle osaamiselle.
Haku Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisteriohjelmaan on käynnistynyt. Hakuaika päättyy 18.3.2013. Lisätietoja opiskelijavalinnasta: http://www.utu.fi/tse/pori
