Nyt on kulunut puoli vuotta siitä, kun Suomi käytännössä suljettiin koronapandemian takia. Julkisuudessa on matkan varrella vilkkaasti pohdittu ovatko valtion asettamat rajoitteet liian rajuja vai lepsuja, onko rajoituksia purettu liian nopeasti vai hitaasti, ja miten tämä kaikki loppujen lopuksi vaikuttaa liike-elämäämme ja talouteemme. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Suomi on kansantalouden suhteen yksi vähiten kärsineistä maista. Toistaiseksi. Vahvasti vientiriippuvaisena maana Suomen taloushaasteet saattavat kuitenkin olla vasta edessä. Keskustelimme blogiseurantamme yritysten kanssa heidän näkemyksistään Koronan tähänastisista vaikutuksista ja tämän hetken ja tulevista talousarvioista. Tämän kertainen kuukausianalyysimme keskittyy juuri näihin aiheisiin. 

Korona on kirittänyt kehitystä

Kun keskustelimme siitä, mitä koronapandemian luoma poikkeuksellinen tilanne on seuraamiemme yritysten osalta vauhdittanut, haastatellut henkilöt nostivat esille kolme isoa teemaa. Lähestulkoon kaikissa yrityksissä korona on vauhdittanut kehitystyötä; sekä asiakkaille tarjottavien palvelujen/tuotteiden kehitystä, mutta myös toimintamallien kehitystä. Yhtäältä kehittämiseen on ollut nyt mahdollista käyttää enemmän aikaa. Toisaalta yrityksissä on ollut pakko myös löytää mielekästä ja motivoivaa tekemistä henkilöstölle, jolla koronatilanteen takia oli vähemmän työtä. Ulkoinen tukirahoitus on ollut tärkeä kehitystyön mahdollistaja. Toimintamallien kehittämisessä keskeinen tekijä on ollut kaiken yhteydenpidon siirtyminen verkkoon. Esimerkiksi myyntitapaaminen tai työpaja verkossa edellyttää paljon perusteellisempaa materiaalien ja tilaisuuden juoksutuksen valmistelua kuin kasvotusten. Toiseksi, yrityksissä on nopeutettu arvoverkostoon liittyviä muutoksia. Osa on tehostanut asiakasportfolion hajautusta riskienhallinnan vuoksi. Osa taas on etsinyt tarmokkaammin uusia yhteistyökuvioita kumppaneiden kanssa. Kolmanneksi, yrityksissä koetaan että myös niiden ketteryys ja reagointinopeus on harpannut koronan myötä eteenpäin. Kaiken kaikkiaan koronakokemus on näyttänyt seurattaville yrityksille sen, että kehittämistyöstä ei tällaisessakaan tilanteessa pidä luopua; päinvastoin se on koettu todella tärkeäksi nopeasti muuttuvassa tilanteessa.  

Kaikki haastateltavat pystyvät myös tunnistamaan asioita, jotka olisivat jääneet tekemättä ilman koronapandemiaa. Osa edellä keskiöön nostetuista kehittämistöistä olisi jäänyt jopa kokonaan tekemättä ilman koronaa. Yhtenä tekijänä tässä on ollut kriisinaikainen tukirahoitus, jota ei normaalitilanteessa olisi ollut saatavilla, mutta myös käytettävissä oleva aika, joka on pk-yrityksissä aina kriittinen resurssi. Toisaalta, sosiaalisen etäisyyden ottaminen on pakottanut ottamaan käyttöön etäkohtaamiset mahdollistavat välineet, mutta myös luonut uusia markkinamahdollisuuksia. Eräs haastateltava totesi yrityksensä kehitysvolyymista tänä vuonna:  

”Enemmän kuin yhtenäkään vuotena yrityksen historiassa” 

Yksi seuraamistamme yrityksistä on koronaepidemian myötä ollut poikkeuksellisesti mukana maamme huoltovarmuuden kehittämisessä. Yritys on jo tarjonnut osaamistaan Suomen hyväksi suojavarusteiden tuotantoon liittyen ja suunnittelee vielä jatkavansa yhteiskuntamme tukemista koronatestauksen kehittämisen merkeissä.  

Kansainvälisessä liiketoiminnassa jarru päällä

Kun keskustelimme asioista, jotka ovat hidastuneet tai estyneet koronakriisistä johtuen, nousee päällimmäisenä kansainvälisen liiketoiminnan raju heikentyminen. Seurattavista yrityksistä kuudella oli kriisin alkaessa kansainvälistä liiketoimintaa tai suunnitelmia kansainvälistyä. Toimiminen ulkomailla on nyt hankalaa, välillä käytännössä mahdotonta. Kansainvälistymisen kasvupyrkimykset ovat nyt käytännössä jäissä. Suunnitellut uudet markkina-avaukset ulkomaille saavat vielä odottaa ja on edelleen hyvinkin epävarmaa milloin kv-panostuksiin palataan.  

”No ihan suoraan korona on estänyt muualla kuin Suomessa tehtävien projektien toteuttamisen”  

Kansainvälistymisen lisäksi omien tai asiakkaiden investointien lykkääntyminen tai peruuntuminen nostetaan esimerkkeinä kriisin hidastavista vaikutuksista. Tähän voisi myös rinnastaa uusien tuote- tai palvelulanseerausten, sekä markkinointikampanjoiden lykkääntyminen tai peruuntuminen.  

”Kyl se tähän tämmösen välitunnin on tuottanut”  

Yritysten markkinoinnin kannalta tärkeät messut ja yritystapahtumat on joko siirretty tai peruutettu. Ainakin kuluvan vuoden osalta. Vaikkakin osa tapahtumista on voitu toteuttaa etä- tai hybridimuodossa, moni haastateltavista toteaa, että tunnelma ja vuorovaikutus on kaukana lähitapaamisten tasosta. Uusien kontaktien solmiminen ja liidien tunnistaminen ovat ainakin aluksi olleet hankalampia ja hitaampia digikanavien kautta. Samaa todetaan yritysten sisäisten kokousten osalta. Moni seikka kommunikoinnista ja yhteisöllisyydestä jää vähemmälle etäyhteyksissä, ja viestintä on hitaampaa.  

Kaikki edellä mainitut hidastavat osatekijät vaikuttavat suoraan yritysten kasvutavoitteisiin ja -mahdollisuuksin, mikä näkyy myös haastateltavien arvioinneissa kuluvan vuoden tuloksesta. 

”Niin kauan kuin on pandemia, turha odottaa mitään kasvua”  

Talouskurimusta, selviytymistä vai kasvua?  

Missä yritysten välisillä markkinoilla toimivat kahdeksan yritystä sitten menevät taloudellisesti tällä hetkellä? Teimme tätä analyysiä varten, puoli vuotta seurannan alkamisen jälkeen, välitarkastelun yritysten taloudellisen kehityksen ja näkymien tilanteesta, josta keskeiset seurantaindikaattorit on koostettu alla olevaan taulukkoon. 

Ennen keskeisiä huomioita haluamme korostaa, että PK-yrityksillä vuodet eivät välttämättä ole sisaria keskenään ja yksittäiset liiketoimintaan vaikuttavat tekijät saattavat heilauttaa peräkkäisten vuosien tilannetta hyvin paljon. Haluamme katsoa koronavuoden tilannetta myös osana pidempää kehitystä ja tässä mielessä kahdeksan yrityksen koronaa edeltävät vuodet ja lähtökohtatilanne kiinnostavat taulukon lukujen rinnalla. Mitä tiedämme koronaa edeltävästä ajasta? Tiedämme tilinpäätösten perusteella sen, että valtaosa seurattavista yrityksistä oli koronaa edeltävät vuodet selvässä, ja muutaman yrityksen tapauksessa jopa voimakkaassa, kasvukehitysvaiheessa. Vain yhdellä yrityksellä viime vuodet ovat olleet tämän trendin vastaiset. Kuudella yrityksellä kahdeksasta vuosi 2019 oli liiketoiminnan volyymin osalta historian paras. Puolella yrityksistä liiketoiminnan tulos puolestaan oli kaikkien aikojen paras 2019, ja vain kahdella tulostrendi on viime vuodet ollut laskeva. Seurattava yritysjoukko on siis koostunut pääosin kasvavista yrityksistä. Lähes kaikki seurattavat yritykset myös lähtivät kasvattamaan liikevaihtoaan vuoden 2019 päättyessä, enemmistö myös tulostaan. 

Vuodesta 2020 tuli koronavuosi ja se näkyy yritysten antamissa tiedoissa ja arvioissa. Enemmistöllä kasvu pysähtyy tai kääntyy laskuksi. Seurattavista yrityksistä kolme arvioi kasvattavansa liikevaihtoa myös tänä vuonna, yksi näistä merkittävästi. Kuudella yrityksellä kahdeksasta tämän vuoden liikevaihtokehitys jää tavoitteesta. Tuloskehityksen osalta tämä vuosi näyttää liikevaihtoa suurempaa hajontaa yritysten välillä. Kolmella yrityksellä tulos painuu huomattavan paljon ja vain kaksi yritystä päässee selkeään tulosparannukseen viime vuodesta.  

Samalla kuitenkin luemme ennakkoarvioita optimistisesti. Vain yksi yritys ennakoi tässä kohtaa laskusuunnan jatkuvan myös ensi vuoden eli pääosa seurattavista PK-yrityksistä arvioi positiivisen käänteen tapahtuvan vuoden 2021 aikana. Vuotta 2021 koskevissa arvioissa on luonnollisesti tässä kohtaa suurta epävarmuutta. 

Koronavuosi 2020 tulee tämän perusteella tarjoilemaan PK-yritysjoukolle vaihtelevaa talouskehitystä laidasta laitaan. Talouskurimusta, tosin ainakin tässä kohtaa ilman pelkoa fataalista tilanteesta, selviytymistä pienin taloudellisin muutoksin, sekä myös iloista kasvua. Kuten edellä käsittelimme, valitettava yhteinen piirre lähes kaikille kuitenkin on se, että tuleva liiketoiminta ja tulos tehdään yksinomaan Suomessa. 

Mitä edessä? 

Arviomme siksi, että yritysten varsinainen testi – tai koettelemus – alkaa vasta vuoden vaihteen tienoilla. Vaikka tartuntatilanne Suomessa on suhteellisen hyvin hallinnassa, tilanne ei edelleenkään vaikuta lupaavalta monessa Suomen kannalta tärkeässä vientimaassa. Vientimarkkinoiden vaikutukset voimistuvat myös blogiseurannan yrityksissä – suoraan tai välillisesti. Nykyinen tilauskanta on syksyn aikana osin toimitettu, monia sopimuksia on katkolla vuodenvaihteessa ja mikäli liidejä ei syksyn aikana saada realisoitumaan kaupoiksi, joudutaan todennäköisesti viimeistään kevättalvella useassa yrityksessä uusien sopeuttamishaasteiden eteen. 

Tuleva talvi tulee olemaan mielenkiintoinen monesta näkökulmasta. Esimerkiksi osuvatko seurattavien yritysten kehityspanostukset oikeaan? Elpyvätkö kansainväliset markkinat riittävän nopeasti kehityspanostusten kannalta? Jäävätkö yritysten kasvuodotukset lunastamatta mikäli kansainväliset markkinat eivät elvy, eikä kotimaan markkina riitä kasvupohjaksi? Edessä saattaa siis olla pitkä, mäkinen ja mutkikas tie, joka vaatii sinnikkyyttä ja herkkyyttä reagoida nopeasti uusiin tilanteisiin. Pitkää tasaista suoraa ei taida olla tiedossa tällä matkalla – ei ainakaan vähään aikaan.