Tässä blogissa raportoitavan jakson päättyessä seurantamme on jatkunut 231 päivän ajan. Koronasta on tullut osa elämäämme ja miltei kaikki haastateltavamme ovatkin todenneet orientoituneensa siihen, että ainakin ensi kevään ajan eletään maailmassa, jossa korona on vahvasti läsnä. Epidemian toinen aalto Suomessa ja varsin synkät luvut muualla Euroopassa (ja näiden saama mediahuomio) ovat aktivoineet uudelleen huolen siitä jos oma henkilöstö sairastuu. Huoli korostuu kaikkein pienimmissä yrityksissä, joissa yhdenkin hengen sairastuminen voi rampauttaa yrityksen koko toiminnan.

Maskien käytön kynnyksen olemme kuitenkin kuulleet madaltuneen; karskimmatkin karjut ovat myöntyneet vaadittujen turvatoimien edessä. Myönteisenä asiana parissa yrityksessä on myös havaittu, että eurooppalaisten tavarantoimittajien tuotanto pyörii ja tavaraa on saatavilla aivan eri tavoin kuin keväällä, vaikka tautitilanne Euroopassa on jopa pahempi kuin keväällä. Rajoitustoimia on nyt kohdistettu niin, että teollinen toiminta on voinut jatkua.

Vaikka yritysten tilanne näyttää tällä hetkellä vakaalta, kysyimme tällä seurantajaksolla haastateltaviltamme miten he neuvoisivat itseään, jos voisivat palata ajassa takaisin syksyyn 2019. Muutama johtaja totesi, ainakin alkuun, että kovin merkittäviä neuvoja ei pystyisi itselleen jakamaan, koska asioita ei oikeastaan olisi voinut tehdä merkittävästi eri tavoin edes etukäteen tuleva tilanne tietäen. Kaikki lopulta kuitenkin tarjoisivat neuvontapalveluita, osa hyvinkin ponnekkaasti.

Ymmärrä paremmin riskit. Muutama haastateltavamme neuvoisi itseään arvioimaan tarkemmin liiketoiminnan potentiaalisia riskejä. Ymmärtämään asiakas- ja toimialakohtaisia riskitekijöitä, toisella puolella maapalloa olevan loppuasiakkaan liiketoimintadynamiikkaa tai omia haavoittuvuuskohtia.

Etätöitä voi tehdä ilman kriisiäkin. Yksi haastateltava neuvoisi itseään ottamaan rohkeasti askeleita kohti etätyötä niin sisäisesti kuin myös suhteessa asiakkaisiin. Tutustumaan lukuisiin etätyötä tukeviin työkaluihin ja toimintamalleihin. Harjoittelemaan etäyhteydenpitoa rauhassa.

Kuuntele asiakasta ja ennakoi. Muutama haastateltava muistuttaisi itseään asiakkaan jatkuvan kuuntelemisen tärkeydestä. Jatkuvasta hereillä olosta, tilanteen haistelusta, tulevaisuuden tunnustelemisesta. Ennakoivista toimenpiteistä.

Hajauta. Muutama haastateltava vannottaisi itseään hajauttamaan asiakas- ja toimialapainotuksia. Muistuttaisi itseään siitä, että hyviinkin aikoihin voi sisältyä vaaroja, jos munat ovat liikaa samassa korissa. Lisäämään asiakkaiden lukumäärää. Aktivoitumaan muillakin toimialoilla, vaikka juuri nyt ei olisi pakko.

Muista joustokyky, pidä maltti. Yksi haastateltavista antaisi itselleen neuvon kiinnittää huomiota jatkuvaan joustavuuteen. Toinen muistuttaisi itselleen rauhallisuudesta ja maltista tulevissa koitoksissa. Ei liian hätiköityjä päätöksiä.

Joustavuus onkin koronakaudella korostunut selviytymis- ja menestystekijänä. Kriisin alkuvaiheessa joustavuudesta oli selvää hyötyä kriisitilanteen haltuunotossa, ja kriisin edetessä sopeutumisessa muuttuneeseen markkinatilanteeseen. Seurattavista yrityksistä löytyy useita esimerkkejä joustavuuden tuomista eduista. Nopealla reagoinnilla ja joustavalla toimitavalla on esimerkiksi saatu uusia kauppoja. Isojen kilpailevien yritysten hitaampi toimintakyky on koitunut pienten ja ketterien toimijoiden eduksi. Tähän esimerkkiin liittyy myös kyky hallita ja tarjota ratkaisua asiakastarpeeseen yhä pienimmissä askeleissa tai osakokonaisuuksissa. Isojen tilausten sijaan on haluttu pilkkoa etenemistä epävarmuuden hallitsemiseksi. Tarjonnan nopea soveltaminen uusilla toimialoilla on toinen esimerkki, jossa joustamiskyvystä on ollut hyötyä.

”ollaan mahdollisimman paljon päämiesten ja asiakkaiden kanssa tekemisissä jotta voi haistella ja tunnustella mitä on tulossa”

Yritykset ovat kriisin aikana myös joutuneet tarkastamaan eri yritysrakenteeseen, talouden ja henkilöstön hallintaan, sekä sopimussitoumuksiin liittyviä joustovaroja. Kuinka ketterästi yritystoimintaa voidaan sopeuttaa? Missä on joustovaraa, missä ei? Miten kassa kestää ja mistä hankitaan tarvittaessa täydentävää rahoitusta? Miten yritysrakennetta organisoidaan riskien minimoimiseksi; eriytetäänkö osa liiketoiminnasta? Tukevatko henkilöstön toimenkuvat nopeita liikkeitä? Onko meillä oikeita, riittäviä kyvykkyyksiä? Johdammeko oikein? Miten kumppaniverkosto ja toimitusketjut pysyvät mukana muutostarpeissa? Miten hallitsemme epävarmuutta?

”ollaan jatkuvasti hereillä tilanteen kanssa ja on myös kyettävä tekemään samalla pitkän aikavälin suunnitelmia”

Seuraamissamme yrityksissä on koronakriisin aikana opittu paljon ja haastattelemamme johtajat ovat sisäistäneet useita liiketoiminnan perusoppeja jopa kantapään kautta. Nyt kun tilanne on vielä päällä, nämä opit ovat kirkkaina mielessä. Mutta miten käy kun maailmassa koittaa jälleen vakaampi aika? Vaikka paluuta entiseen ei koskaan tapahtuisikaan, jokaisen yrityksen polulla tulee olemaan vakaampia kausia ennen seuraavaa turbulenssia. Kun markkina jälleen vetää, tilauskanta on vahva ja kasvu ylittää odotukset; miten silloin pidetään riskeihin varautuminen menestyksestä iloitsemisen rinnalla?