Suomen hallitus totesi poikkeusolojen päättyneen 15.6., mutta seurantamme ei ole päättynyt. Olemme seuranneet tähän mennessä kolmen poikkeuksellisen kuukauden ajan kahdeksaa pk-yritystä ja aina kuukauden päätteeksi analysoineet tilannetta tärkeäksi kokemastamme näkökulmasta. Nyt kolmen kuukauden jälkeen katsomme yritysten sopeutumista kriisitilanteeseen, pidempiaikaisia muutoksia ja sitä, onko kriisitilanne nyt ohi.
Poikkeusoloihin solahdettiin melko sujuvasti
Seurannassamme olevat yritykset sopeutuivat poikkeustilanteeseen varsin notkeasti. Jotta kokemuksesta voidaan oppia, on hyvä tarkastella, mitkä tekijät auttoivat yritysten sopeutumista kriisitilanteeseen ja mikä teki siitä haastavaa. Haastattelemamme johtajat ovat nostaneet oman yrityksensä sopeutumisessa esille pääosin tekijöitä, jotka juontavat juurensa siihen millaisia toimintamalleja ja strategioita oli valittu jo pitkään ennen kriisiä.
Useissa yrityksissä sekä fyysinen että henkinen läheisyys asiakkaaseen oli tärkeä sopeutumista edistävä tekijä. Kun ymmärtää hyvin asiakkaitaan, ymmärtää helpommin myös sitä miten kriisi vaikuttaa asiakkaan tarpeisiin. Tämä kriisin aikana myös fyysisellä sijainnilla on ollut merkitystä, koska esimerkiksi materiaalien kansainvälinen saatavuus on kärsinyt. Joillakin seuratuilla yrityksillä asiakasportfolio oli hajautettu eri toimialoille jo entuudestaan, mikä oli ehdoton vahvuus. Niissä, joilla se ei ollut, tehdään nyt hartiavoimin töitä hajauttamisen eteen. Näiden lisäksi selkeä vahvuus kaikkien kohdalla oli nopeus kriisin alussa. Sekä prosessit että henkilöstö taipuivat ketterästi uuteen tilanteeseen. Henkilöstön sopeutumista on edesauttanut kriisiä edeltänyt kokemus siitä, että työnantaja välittää heistä ihmisinä ja se, että työyhteisössä on ollut hyvä henki ja asenne, jotka ovat kannatelleet myös poikkeusoloissa. Se kuuluisa tekemisen meininki on säilynyt, vaikka maailma ympärillä on myllerryksessä.
Joillakin seuratuilla yrityksillä asiakasportfolio oli hajautettu eri toimialoille jo entuudestaan, mikä oli ehdoton vahvuus. Niissä, joilla se ei ollut, tehdään nyt hartiavoimin töitä hajauttamisen eteen.
Kolikon kääntöpuolella – heikkouksina – yrityksissä on ollut puutteita varautumisessa vakavaan kriisitilanteeseen ja pk-yrityksille tyypilliset puutteet oman toiminnan ja asiakaskunnan tilannekuvan seurannassa. Seurantaa on opittu kriisissä kantapään kautta, sillä maksuviivästyksiä ja jonkinasteisia kassakriisejä on koettu. Seuraamiemme yritysten historiassa ei aiemmin juurikaan ole koettu tilanteita, joissa kassan kestävyyttä olisi todella testattu. Näin ollen yrityksillä ei ollut rutiinia tai edes määriteltyjä mittareita kriisitilanteen edellyttämään tiheään ja systemaattiseen seurantaan. Myös keskinäinen sparraus ja normaalisti arjessa tapahtuva epämuodollinen töiden etenemisen seuranta on kärsinyt. Tämän merkitys kasvaa mitä pidemmäksi kriisitilanne muodostuu, sillä se alkaa vähitellen vaikuttaa yrityksen toiminnan kehittämiseen ja uudistumiseen.
Mitä asioita kriisi muuttaa pysyvästi?
Kriisit jättävät aina omat jälkensä. Yhdessä seurattavien yritysten kanssa olemme pitkin kevättä pohtineet miten ja mihin koronakriisi vaikuttaa pysyvästi. Päällimmäisenä nousee etätyö. Kaikissa yrityksissä ennakoidaan, että etätyö tulee olemaan oleellisesti yleisempää kuin ennen kriisiä. Sujuva etätyö vaatii kuitenkin enemmän kuin pelkkiä digitaalisia työkaluja. Pitää esimerkiksi panostaa yhteisiin, koordinoituihin työprosesseihin, lähtien niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin yhteisesti saatavien dokumenttien tallennus- ja nimeämiskäytänteestä. Etätyö luo uusia rutiineja myös johtamiseen ja esimiestyöhön, kuten henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimiseen, sisäiseen viestintään ja yhteisöllisyyden rakentamiseen digikanavien kautta.
Digitaalinen yhteydenpito ja viestintä on luonnollisesti ollut vilkasta myös asiakkaiden ja yhteistyöverkoston kanssa. Etäyhteydenpito on monen mielestä itse asiassa lähentänyt asiakas- ja kumppanisuhteita, koska nyt on voitu matalammalla kynnyksellä ja useammin järjestää palavereita ja tapaamisia. Arkisten myyntineuvotteluiden ja operatiivisen koordinoinnin lisäksi on laajennettu digitaalista markkinaviestintää eri muodoissa, kuten tuote-esittelyihin keskittyviä webinaareja, virtuaalimessuja, ideointityöpajoja, ja erilaisia hybriditapahtumia.
Etäyhteydenpito on monen mielestä itse asiassa lähentänyt asiakas- ja kumppanisuhteita
Tämä tietänee sitä, että perinteiset asiakaskäynnit ja liikematkat vähenevät – ainakin pidemmällä aikajänteellä. Pohdintaan on myös noussut muuttuvatko toimistotilatarve lisääntyneen etätyöskentelyn takia. Toistaiseksi emme ole kuitenkaan havainneet muutos- tai muuttoliikkeitä tilojen vähentämiseksi. Tartuntariskin ehkäisyn järjestämiseksi on toisaalta ennustettu, että voidaan tarvita jopa enemmän toimistotilaa. Voisi siksi päätellä, että tilaratkaisuihin ja vuokrasopimuksiin liittyen kehitettäneen vastaisuudessa uusia joustavampia toimintamalleja. Ainakin asiakastarvetta olisi.
Juuri asiakastarpeen syvällinen ymmärtäminen ja nopea mukautuminen muutostarpeisiin on nähty kriisivaiheen keskeisenä selviytymiskeinona. Koska koronakriisi oli globaali, monessa yrityksessä on huomattu, ettei yksin riitä, että ymmärtää lähimarkkinan tai -asiakkaiden tilannetta. Pitää myös ymmärtää, mitkä kansainväliset voimat tai muutostrendit vaikuttavat omaan bisnekseen. Esimerkiksi suhtautuminen investointeihin ja investointiriskeihin on muuttumassa. Lyhyellä aikavälillä monella sektorilla arvioidaan uusinvestointeja tosi tarkasti, mikä luo ainakin hetkellisen investointipysähdyksen. Esimerkiksi rakennusalalla ja telakkateollisuudessa, ja isossa osassa teknologiapainotteista vientiteollisuutta, eletään kohta ratkaisun hetkiä tämän suhteen. Pidemmällä jänteellä taas näemme, että tulee syntymään uusia toimintamalleja ja ratkaisuja, jotka hajauttavat riskejä ja mukautuvat riskienkantokyvyn mukaan. Tämä uusjako tuo itsessään uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja uusia rooleja.
Kriisitilanne toimii myös ikään kuin markkinapuhdistajana karsien heikkoja ja vahvistaen uuteen tilanteeseen sopeutuvia toimijoita. Monella alalla ennustetaan myös yrityskauppojen ja –konsolidointien lisääntyvän luoden uusia kilpailuasetelmia. Työvoimakeskeisillä aloilla, kuten rakennusalalla ja maa- ja metsätaloudessa, kotimaisen työvoiman kysyntä on noussut, ja tullee pysymään korkealla niin kauan kun elämme tartuntaepävarmuudessa. Pitkässä juoksussa teknologian ja digitalisaation kehitys luo kuitenkin vastavoiman, joka osin vähentää joillakin aloilla työvoiman tarvetta, ja samalla tuo ja luo uutta kansainvälistä kilpailua. Vielä alkutaipaleellaan oleva alustatalous on yksi esimerkki tästä.
Toisaalta, miten pysyvää on pysyvä? Seuraava kriisinpoikanen, tai teknologinen ja yhteiskunnallinen kehitys yleensä, muuttaa taas toimintaedellytyksiä ja muovaa liike-elämää omalla tavallaan. Pitkässä juoksussa koronakriisi voidaan nähdä vain yhtenä häiriötilanteena monen muun rinnalla.
Onko kriisi nyt siis ohi? Vai vasta tulossa?
Samalla kun koronapandemian terveydellinen kriisi on Suomessa laantunut ja yhteiskunnan rajoituksia asteittain puretaan, myös taloustoiveikkuus nostaa päätään. Vaikka talousdata näyttää rumaa kuvaa keväältä ja kaikesta tähän asti tapahtuneesta ei tiedetä vielä kaikkea, orastava, suhteellinen optimismi on selvästi herännyt myös yrityksiin kohdistuvien talousvaikutusten osalta. Isoja vaikeuksia on koettu, mutta ei kaikilla aloilla eikä kaikenlaisissa yrityksissä. Meidän oma seurantamme on kertonut kuvaa turbulentista ympäristöstä ja epätietoisuudesta, jonka vaikutukset seuraamiimme yrityksiin ovat lukujen valossa jääneet loppujen lopuksi kuitenkin vähäisiksi tai kohtalaisiksi. Emme ole joutuneet raportoimaan mitään fataalia. Näin toistaiseksi.
Orastava, suhteellinen optimismi on selvästi herännyt myös yrityksiin kohdistuvien talousvaikutusten osalta
Sekä me seurantaa tekevät kauppakorkeakoulun tutkijat että seuraamamme yritykset yrittävät tällä hetkellä kaikin keinoin nähdä syksyyn ja tätäkin pidemmälle. Arvioimme itse huhtikuun analyysissä, että koronakriisi kehittyy kuluttajamarkkinakriisin jälkeen kohti globaalia kysyntähäiriötä, jossa myös B2B-markkinoilla toimiviin yrityksiin kohdistuu voimakkaita paineita kansainvälisten vaikutusketjujen kautta. Suomelle keskeiset vientimarkkinat ovatkin kärsineet pandemiasta voimakkaasti, ja korona jyllää edelleen voimakkaasti useassa maassa, useissa jopa aikaisempia ennätyksiä rikkoen. Talouskehitys on ollut huonoa, tuotantovolyymit ja kokonaiskysyntä laskussa. Suomessa muun muassa teollisuuden ja viennin syksystä ennakoidaan haastavaa. Mikä kaiken keskellä ratkaisee, miten yritysten välisille markkinoille, ja suomalaisille PK-yrityksille, käy?
Olemme omassa arviossamme suhteellisen varmoja vain yhdestä asiasta: mikäli koronapandemia etenee loppuvuoden aikana kevään aaltoa vastaaviin globaaleihin mittasuhteisiin, edessä on valtava kriisi myös yritysten välisille markkinoille, niin isoille kuin pienille yrityksille, lähes alalla kuin alalla. Jos tältä vältymme, kyse on enemmänkin toimiala-, arvoketju- ja yrityskohtaisista tekijöistä, jotka osuvat epätasaisesti B2B-markkinoiden PK-yrityksiin Suomessa. Kokonaisvaltaiselta kriisiltä tällöin vältyttäneen.
Olemme tässä kohtaa kesämielellä ja varovaisen optimistisia!
Lisätietoja:
Taina Eriksson: taina.eriksson(at)utu.fi, 040 728 6196
Antti Saurama: antti.saurama(at)utu.fi, 040 592 4921
Thomas Westerholm: thomas.westerholm(at)utu.fi, 050 449 3351