”Palaamme normaalitilaan” 

”Tilanne on oikeenkin hyvä” 

”Olen jopa vähän helpottunut” 

”Kyllä ne (näkymät) on ihan valoisat” 

Näin muun muassa kuvailevat seurattavat yritykset omaa tilannettaan ja tuntojaan 13 viikkoa koronakriisin alkamisen jälkeen. Ilmassa on selvää positiivisuutta, helpotuksen tunnetta, optimismiakin omasta tämän hetken suunnasta ja kesäajan näkymistä. Koronasta ei joka yrityksessä enää aktiivisesti puhuta, ei johdon eikä työntekijöidenkään keskuudessa. Joku tuo esille jo kyllästymistäkin aiheeseen ja rajoituksiin. Tilanne rupeaisi pääosin olemaan lähellä jo normaalia kesälomakauden kynnyksen mielentilaa, ellei horisontissa samaan aikaan kuitenkin vielä olisi tumma pilvi, jonka kulkusuunta mietityttää. Sanat asetellaan edelleen hieman tarkemmin ja varovaisemmin koskien omaa ja asiakkaiden tilannetta tulevan syksyn tai pidemmän aikavälin osalta. Ei olla ihan varmoja, kääntyykö tämä nyt, nähtiinkö pohjat vai mitä edessä voi vielä olla. 

”Vaikea ennakoida” 

”Syksyllä voidaan paremmin suunnitella ensi vuotta” 

”…jos tilanne ei ryöpsähdä mihinkään” 

”Jos toinen aalto tulee pandemiaa, se on sitten toinen juttu” 

Osalle yrityksistä kriisi on tarkoittanut laajojakin sopeuttamistoimenpiteitä, toisissa taas muutostarpeet ovat ehkä vasta edessä – jos laisinkaan tarpeellisia. Kriisi toimii ikään kuin yrityksen strategian ja toimintakyvyn testinä. Joillekin kriisi on vahvistanut aikaisemmin tehtyjä valintoja, toiset ovat tunnistaneet uusia kehitys- tai muutostarpeita. Loppuvuoden näkymät ovat luonnollisesti myös hyvin erilaisia sekä edelleen epävarmoja. Joillekin blogiseurannan yrityksille kuluva tilikausi tulee olemaan selvästi odotettua heikompi, toisille odotettu kasvu- tai kansainvälistymisloikka jää tekemättä. Joku ennustaa samaan aikaan kaikkien aikojen tilikautta. Kriisin synnyttämät uudet liiketoimintamahdollisuudet, tai mahdolliset uudet kriisin käänteet, saattavat nekin vaikuttaa vielä loppuvuoteen. 

Yrityksiä yhdistää se, että kaikkien valmius kohdata äkillisiä, jyrkkiä muutostilanteita on kehittynyt. Resilienssin tarkoitus on konkretisoitunut käytännön toimissa esimerkiksi taloushallinnossa, sopimusrakenteissa tai toimitusketjuissa uusina toimintatapoina tai valintoina. Useissa firmoissa on lisäksi todettu, että kehittäminen on nyt fokusoidumpaa ja selkeämpää – hyvinä aikoina saatetaan joskus rönsyillä liikaa. Kehittämiseen liittyviä valintoja on tosin haitannut laaja epävarmuus ja lyhytkantaisuus. Mutta samalla kun suunnittelun perspektiivi on lyhentynyt, on aikaisempaa laajemmin pyritty ymmärtämään niitä tekijöitä jotka vaikuttavat omaan bisnekseen. Vastaukset tai varoitussignaalit eivät välttämättä löydy enää läheltä. 

”Pitää ymmärtää missä bisneksessä me ollaan, ja mitkä globaalit draiverit vaikuttaa liiketoimintaan”  

Viime viikolla kirjoitimme siitä kuinka osa yrityksistä oli jo valmistautumassa paluuseen toimistolle ja asiakkaiden tapaamiseen kasvotusten. Tämä kehityssuunta jatkui odotetusti tällä viikolla, mutta niin, että nyt kaikissa yrityksissä ollaan vähintään jossain määrin palauttamassa työntekoa kohti niin sanottua normaalia. Muutoksia ollaan tekemässä asteittain, mutta jokainen yritys etenee hieman erilaisin linjauksen tässä. Joustavimmillaan siirtyminen takaisin toimistolle on täysin vapaaehtoista ja työntekijä saa itse päättää missä työnsä tekee. Toisessa ääripäässä yhden yrityksen johto on linjannut, että kaikki palaavat takaisin toimistolle. Linjauksissa on eroja ja niissä on jo nyt nähtävissä, että osa on palaamassa entiselleen ja osa on siirtymässä uuteen normaaliin. 

Yrityksissä oli löydetty myös uusia tapoja tavata kasvotusten korona-ajan suosituksia kunnioittaen. Yksi seurattavista yrityksistä toteutti rekrytointihaastatteluja ulkona, puistossa, mitä tuskin olisi ilman koronakriisiä tapahtunut. Toisessa yrityksessä tavataan asiakasta kasvotusten kun asiakas niin pyytää, mutta tällöin paikalla ovat vain välttämättömimmät henkilöt. Ylipäänsä asiakkaan ohjeistuksen kunnioittaminen näyttäytyy selkeänä kaikkia seurattavia yrityksiä yhdistävänä tekijänä. 

Osa näistä kriisiajan muutoksista ja opeista jäänee pitkäksikin aikaa osaksi yritysten strategiaa ja toimintaa ohjaavia tekijöitä. Näin haluaisi ainakin uskoa, koska muutoskyvykkyydet ovat hyvinkin tarpeellisia tulevassa, todennäköisesti edelleen varsin nopeasti muuttuvassa ja tilannerikkaassa maailmassamme.  

Kesää on todella odotettu. Vähintään yhtä paljon kuin yhteiskunnan avautumista ja talouselämän vilkastumista. Monelle kesäloma tuleekin hyvään paikkaan. Syksyä varten on nyt hyvä kerätä voimia.

Se on ainakin ns vanhaa normaalia.