Sanonta ”No news is good news” kuvasi usean seuraamamme yrityksen viidettä viikkoa poikkeustilassa. Suurin osa haastatelluista johtajista kertoi, että kuluneella viikolla ei tapahtunut juuri mitään merkittävää. Yksi haastatelluista summasikin, että viikon merkittävin tapahtuma oli se, ettei mitään merkittävää tapahtunut. Neljän ensimmäisen viikon turbulenssin jälkeen tasaisempi viikko oli vähintään puolessa seuraamistamme yrityksistä varsin tervetullutta vaihtelua. Toisaalta on huomattava, että viime viikkojen tapahtumat ovat ehkä luoneet aivan uuden mitta-asteikon sille, mikä on merkittävä tapahtuma. Viikon aikana kuitenkin osa yrityksistä sai uusia tilauksia, osa kehitti uutta palvelua, osa kantoi huolta laskevista myyntiluvuista ja joku taisteli kriisitilanteen myötä syntyneiden häiriötilanteiden kanssa. Yritysten tilanteet ovat kehittymässä melko erilaisia polkuja.
Olemme jo aikaisemmissa blogeissamme todenneet, että iso kuva seuraamiemme yritysten asiakaskysynnästä ei ole ainakaan toistaiseksi numeroiden valossa muuttunut. Viikko 5 ei tässä suhteessa muuta tätä kuvaa, vaikka yritysten välillä on eroja. Seuraamiemme yritysten joukossa on niitä, joilla myynti vaikuttaa laskeneen ”toistaiseksi”, mutta pääosalla myynti on edelleen normaalilla tasolla. Osa yrityksistä, jotka ovat koronan vuoksi menettäneet joillakin viikoilla myyntiä, ovat saaneet kompensoitua tilannetta vastaavasti seuraavilla. Eniten kysynnän lasku vaikuttaisi tähän mennessä iskeneen niin sanottuun volyymibusinekseen, ja projektiluontoinen liiketoiminta on ollut jonkin verran tasaisempaa.
Muutamat yritykset nostivat viikon 5 arviossaan esille isojen yritysten investointiprojektit ja niiden vaikutusten kysyntään. Jos nyt jo käynnissä olevat investointiprojektit viedään asiakkaiden toimesta loppuun saakka, tilanne helpottaa oleellisesti muuten epävarmoja kysyntänäkymiä. Erityisesti uusien teollisuusinvestointien alkamista tässä tilanteessa epäilee moni. Yksi yrityksistä arvioi kriisin vaikutuksen olevan suurin nimenomaan investointivetoisten yritysten ja toimialojen osalta, mikä vaikuttaa suoraan investointituotteita valmistavien PK-yritysten pidemmän aikavälin näkymiin. Osa yrityksistä näkee tällä hetkellä myös julkisen sektorin kysynnän ja suunnitelmallisen toiminnan tasapainottavan yksityisen sektorin epävarmuutta. Seuraamistamme yrityksistä ne, joilla on myös julkisen sektorin asiakkaita, ovat lisänneet myyntiponnisteluja nimenomaan julkiselle puolelle.
Vallitseva epävarma tilanne herättää luonnollisesti paljon kysymyksiä siitä, mihin kehityspanostuksia pitäisi suunnata. Lyhyellä aikajänteellä tarkasteltuna kriisi itsessään on tuonut uusia mahdollisuuksia. Nopealla reagoinnilla ja resurssien oikealla suuntaamisella on muutamissa yrityksissä onnistuttu luomaan uutta liiketoimintaa. Toisissa taas kriisin vapauttama aika on mahdollistanut uusien palveluiden kehittämistä, kuten verkkokauppojen, joiden kehittämiseksi normaalitilanteissa ei olisi ollut mitään saumaa käyttää aikaa. Lisäksi on syntynyt uusia yhteistyökuvioita ja kumppanuuksia, jotka eivät välttämättä olisi syntyneet ilman kriisitilannetta.
Mutta miten liiketoiminnan kehittämistä pitäisi tarkastella pidemmällä aikajänteellä? Minkälaiseen talouselämään heräämme kriisin jälkeen? Useassa yrityksessä pohditaankin tällä hetkellä miten nykyinen liiketoimintakonsepti kantaa kriisin yli. Onko oma konsepti edelleen validi, vai syntyykö uusia tarpeita, uusia markkinoita? Mihin tulisi panostaa? Tilanne vaikuttaa väkisinkin yritysten strategiavalintoihin.
”Nyt täytyy tehdä tosi tarkkaa, fiksua kehitys- ja strategiatyötä”
Yritysten kanssa käymiemme keskustelujen perusteella vaikuttaa siltä, että kehityspanostuksia pyritään ohjaamaan hyvinkin syvällisellä asiakas- ja markkinaymmärryksellä. Haasteena kuitenkin on, ettei asiakkaidenkaan suunta ole tällä hetkellä kovin selkeä.
”Asiakkaat eivät oikein itsekään tiedä mitä ovat viemässä eteenpäin tällä hetkellä”
Strategian kalibrointi ja viisas kehitystyö vaativat yritysten johdolta vahvaa näkemystä tässä epävarmassa tilanteessa. On kuitenkin varsin ilahduttavaa, että alamme jo kuulla yrityksiltä siitä millaisia kehitysaskeleita ne ovat suunnitelleet. Syvä markkinatuntemus on hyvä lähtökohta, mutta nyt vaaditaan enemmän. Aktiivinen ote muutoksessa toimimiseen edellyttää yritykseltä kyvykkyyttä aistia sille relevantteja signaaleja toimintaympäristössä, kykyä tarttua valittuihin signaaleihin ja alkaa muokata resursseja siihen asentoon, että liiketoiminta kehittyy tavoiteltuun suuntaan.
Lue lisää yritysten arjesta täältä