Seitsemännen seurantaviikon tilanne näyttää jakavan seuraamaamme yrityskahdeksikkoa yhä selvemmin kahteen ryhmään. Puolet yritysjoukosta kuuluu niihin, joiden liiketoimintaa kriisi ei edelleenkään ravisuta taloudellisten mittareiden tai aktiivisuuden suhteen. Toinen puoli muodostuu yrityksistä, joille on kehittynyt merkittävä asiakasongelma, projektien siirtyminen tai kysynnän leikkaantuminen, jotka merkitsevät vähintäänkin huomattavaa taloudellisen volyymin laskua. Jakolinja on suhteellisen selvä myös tulevaisuuteen kohdistuvan luottamuksen suhteen mutta se ei ole täysin sama kuin edellä. Kuten koko elinkeinoelämää, kriisi näyttää kohtelevan myös meidän seurantayrityksiämme eri tavoin.
Seurantaviikolla 7 nousi uutisotsikoihin useita huolestuttavia uutisia ja analyysejä talouselämästä. Riippumatta siitä, osuvatko ne yritysten omaan liiketoimintaan tai kuinka paljon kriisi on seurantayrityksiämme jo koetellut, huoli talousnäkymistä on pääosin lisääntynyt.
Kuulee niin paljon huonoja uutisia, että ihmetyttää jo miten meillä oikeasti tilanne on näinkin hyvä. Iskeekö hyökyaalto jossain kohtaa?
Pelko siitä, että asiakaskannan orastavat ongelmat eskaloituisivat, näkyi seutantaviikolla osin heikentyneinä tai skeptisempinä arviointeina oman yrityksen näkymistä. Huonontunut taloustilanne on myös osin ilmennyt asiakkaiden heikentyneenä maksukykynä. Maksuviivästykset ovat yleistyneet, joissakin tapauksissa aiheuttaen varsin vakaviakin huolia omasta kassavirrasta. Kassavirran tiukan seurannan tärkeys yrityksen riskienhallinnassa nouseekin esille usean yritysedustajan kommenteissa.
Seurattavissa yrityksissä on kuitenkin toistaiseksi pystytty hoitamaan omia maksusitoumuksia asianmukaisesti. Eräs yrittäjä kommentoikin, ettei haluta missään nimessä lisätä epävarmuutta olemalla huono maksaja omassa toimittajaverkostossaan. Markkinaluottamuksen heikentyminen kun nopeastikin saattaa vaikuttaa päätöksentekoon varovaisuutena.
Viesti on se että mitä päivittäin tarvitaan ostetaan, mutta investointipäätöksiä ei nyt tehdä
Poikkeustilan pituus alkaa näkyä yhä enemmän myös työntekijöiden ja johdon mielialassa. Poikkeukselliset olot ovat jatkuneet nyt liki kaksi kuukautta ja yhä useampi haastateltava kertoo sen näkyvän myös mielialassa. Päällisin puolin kaikissa seurattavissa yrityksissä on edelleen hyvä fiilis ja työt hoituvat. Ihmiset kuitenkin ärsyyntyvät helpommin pienistäkin vastoinkäymisistä ja etäpalavereissa voi havaita turhautumista tilanteeseen. Esille nousivat myös luovaa työtä tekevien henkilöiden haasteet. Ulkoisten impulssien vähyys voi tehdä luovasta työstä haastavaa, sillä erilaisten ihmisten kohtaaminen voi olla uuden luomiselle ja ideoinnille tärkeä sytyke.
Seitsemännellä seurantaviikolla Suomen hallitus teki ensimmäisiä päätöksiä asteittaisesta rajoitusten purusta, minkä myötä yrityksissä päästiin pohtimaan paluuta kohti normaalimpaa arkea. Osassa yrityksiä alettiin heti hallituksen ensimmäisten päätösten myötä valmistautua siihen, että osa työntekijöistä palaa konttorille toukokuun puolenvälin jälkeen. Pohdintaa on herättänyt myös se milloin voidaan alkaa kotimaassa tavata asiakkaita kasvotusten.
Normaalimmasta arjesta puhuttaessa pitää kuitenkin huomata, että normaali tarkoittaa tässä kohtaa eri asiaa kuin ennen kriisiä. Suuri osa seurattavista yrityksistä onkin jo tähän mennessä todennut, että sekä yritys että toimintaympäristö ovat kriisin jälkeen erilaisia kuin ennen.
Korona jättää pysyvän jäljen yritykseen
Me blogin kirjoittajat olemme joutuneet ehkä aikaisempaa enemmän itsekin muotoilemaan nyt vaihtelevissa yritysten tilanteissa sitä, mikä tässä kaikessa on ns. iso kuva. Onko se negatiivinen, yhä syvenevään epävarmuuteen liukuva kehitys vai enemmänkin vaikeuksien kautta voittoon ja kohti uudenlaista normaalia enteilevä näkymä? Ilmassa on molempia merkkejä. Kriisi koskettaa kaikkia mutta eri tavoin. Vasta myöhemmin näemme miten.
Lue lisää yritysten arjesta klikkaamalla tästä