Kahdeksan PK-yrityksen syyskuu etenee kohtalaisen hyvissä ja muuttumattomissa tunnelmissa. Syksy on toistaiseksi muuttanut liiketoiminnan asetelmia ja etenkin yritysten omia lähiajan odotuksia hyvin vähän. Yritysten tilanteissa on hyvin vähän dramatiikkaa ja suhteellisen vähän merkittäviä muutoksia sitten kesäkuun. 

Tilannekuvan positiivisella puolella lähes kaikissa yrityksissä on ehdottomasti terveystilanteen pysyminen hyvänä, usko omaan tekemiseen ja selviytymiseen, kehitystyön jatkuminen pääosalla eri muodoissaan, olosuhteisiin nähden hyvän, ja joillakin jopa erinomaisen, taloudellisen vuoden ainekset sekä osasta asiakkuuksia ja markkinoita tulevat signaalit siitä, että ainakaan lähitulevaisuus ei muuta asetelmia oleellisesti.  

Haastepuolelta vastaavasti löytyy myös monelle yritykselle yhteneväisiä teemoja, kuten henkilöstöön liittyviä yhteisöllisyys- tai rekrytointihaasteita, pääosin pysähdyksissä oleva kansainvälinen liiketoiminta, sekä asioista ehkä se merkittävin: edelleen lähes kosketeltavissa oleva epävarmuus pidemmän aikavälin kehityksestä ja koronatilanteen kestosta. Haluammekin tässä blogissa käsitellä sitä, mihin asioihin ja miten epävarmuus epidemian ja liiketoimintavaikutusten kestosta vaikuttaa yrityksissä kaikista eniten juuri tällä hetkellä. Yritykset nostavat teemasta esille varsin monitahoisia vaikutuksia omista lähtökohdistaan. 

Neljä haastateltavaa pohti epävarmuuden vaikutuksia pidemmälle katsoviin strategisiin toimenpiteisiin. Heistä kaksi korosti sitä, että nyt toimitaan vahvasti operatiivisessa moodissa, eikä nyt ole mahdollista tehdä merkittäviä strategisia siirtoja, koska riskit ovat liian suuria. Keskeisimpänä riskinä he näkevät tulevaisuuden asiakastarpeet ja kysynnän. Miten nopeasti volyymit nousevat? Entä missä asiakkaiden fokus on kun korona väistyy taka-alalle?  

”Odottava kanta enemmin kuin nopeat ratkaisut” 

Operatiivisessa moodissa toimimiseen liittyen kaksi haastateltava nostikin esille lisääntyneen seurannan ja kontrollin. Seurannan kohteita on lisätty (esim. varastotasot, tarjouspyynnöt, asiakaskontaktit) ja seurannan tiheyttä on nostettu. Toisaalta yksi haastateltava kuitenkin kertoi, että nyt pitää tehdä nopeita ratkaisuja eikä ole aikaa odotella kun avautuu mahdollisuus esimerkiksi ostaa uutta osaamista yritykseen.  

Yli puolet haastateltavista nosti esille epävarmuuden vaikutukset investointeihin; koskien sekä laitteita että ihmisiä. Yhtäältä osassa yrityksiä omat investoinnit ovat nyt jäissä ja odotetaan tilanteen vakaantumista. Toisaalta osa yrityksistä seuraa nyt todella herkällä korvalla asiakkaiden investointitilannetta, koska sillä on merkittävä vaikutus kysyntään ja markkinoiden tulevaisuuteen. Uusien työntekijöiden rekrytoinnista kolme haastateltavaa kertoi, että siinä ollaan nyt vielä tavanomaista varovaisempia; tilanne on erittäin haasteellinen uuden työntekijän aloittamiselle kun asiantuntijaorganisaatioissa ollaan vielä pitkäänkin miltei täysin etätyössä. 

Epävarmuus luo myös heijastuksia mielialaan. Yksi haastateltavista totesi, että pitää tehdä todella paljon enemmän töitä, jotta oma positiivinen asenne säilyisi. Vaikka olisi päälisinpuolin positiivinen vire, epävarmuus on aina vahvasti taustalla.  

”Mielialan vuoristorataahan tämä on” 

Toinen haastateltava totesi saman suuntaisesti, että on erittäin tärkeää viestiä hyvistä uutisista ja yrityksen positiivisesta tilanteesta jottei epävarmuus juurru ja kasva liian isoksi organisaatiossa. Liika epävarmuus aiheuttaa levottomuutta ja kärsimättömät saattavat tehdä liian nopeita johtopäätöksiä esimerkiksi työpaikan vakauden suhteen. 

”Ruoho ei ole tullut vihreämmäksi muualla koronankaan myötä”  

Epävarmuus on myös hämmentänyt yritysten kehityssuunnitelmia eri tavoin, ja kehityspanostusten suhteen ollaan laajasti varovaisempia ja tarkempia. Monia ennen koronaa tehtyjä suunnitelmia on jouduttu revisioimaan esimerkiksi fokuksen tai ajoituksen suhteen. Asioita on siirretty, peruutettu tai ohjattu uusiin kohteisiin. Toisaalta uusi tilanne on myös jouduttanut kehityskulkuja ja tuottanut yrityksille uusia mahdollisuuksia. 

Epävarmuuden ilmentymiä on siis monenlaisia. Poikkeustilan pitkittyessä syntynee myös uusia tilanteita ja haasteita. Yrityksissä ollaan kuitenkin edelleen päälisinpuolin optimistisia oman tulevaisuuden suhteen. Tiedostetaan, että poikkeuksellisessa epävarmuudessa joudutaan todennäköisesti elämään vielä kauan, mutta samalla arvioidaan että edellytykset selviytyä kriisistä ovat edelleen hyvät. 

”Nykyisen tilanteen päälle pystytään vielä rakentamaan tulevaisuutta”