Tammi-helmikuun vaihteen seurantajaksolla toistui hyvin pitkälti jo tutuksi tulleet kommentit. Yrityksillä ei ollut mitään merkittävää uutta raportoitavaa; ainakaan sellaista mikä johtuisi koronasta. Vaikka kaikkien yritysten taloudellinen tilanne on vakaa, tämänkin vuoden tavoitteisiin pääseminen edellyttää vielä paljon töitä ja pääosalta myös uusia kauppoja. Monen seuraamamme yrityksen markkinat vaikuttavat olevan edelleen pitkälti odottelevassa tilassa ja asiakkaat viivyttävät päätöksiä. Toisaalta yksi haastateltava kertoi, että he kohtaavat myös varsin nopeita muutoksia. Epävarmuus näyttäytyy tällä hetkellä sekä päättämättömyytenä että nopeina (viimehetken) muutoksina tilauksiin.

Suuri osa seuraamistamme yrityksistä on omassa toiminnassaan tehtyjen päätösten toteuttamisvaiheessa. Useat haastateltavat kertoivat, että ei ole tehty uusia päätöksiä, vaan viety käytäntöön jo tehtyjä päätöksiä ja jatkettu jo aloitettua kehityslinjaa. Tämä kertoo siitä, että yrityksissä on edelleen vahva usko omaan tekemiseen ja tulevaisuuteen.

Keskusteluista huomaa, että tulevaan kesään on kasattu aika paljon odotuksia. Koronarokotusten myötä odotetaan, että poikkeustila olisi laajalti ohi kesän jälkeen. Tai näin halutaan ainakin uskoa. Takeitahan tästä ei ole. Edelleen on epävarmaa milloin ja millaiseen maailmaan olemme menossa. Mutta aika vähän suunnitelmia tai toimenpiteitä mahdollista ”uutta normaalia” varten on kuitenkin havaittavissa – sekä haastateltavien yritysten kesken, että yleisessä, julkisessa dialogissa ja uutisoinnissa.

Muutamissa yrityksissä on kylläkin selvästi tiedostettu, että koronatilanne ei välttämättä ole väistynyt syksyyn mennessä. Ja vaikka asiat saattaisivat olla Suomessa hallinnassa, niin muualla tilanne voi olla ihan toinen ja toimiminen kansainvälisillä markkinoilla edelleen haasteellista. Selvää toimintasuunnitelmaa tällaista todella pitkää poikkeustilannetta varten ei kenelläkään juuri ole. Inhimillistä sinänsä, sillä kaikkihan haluamme päästä nykytilasta nopeasti eteenpäin. Mutta ehkä olisi aika pohtia pahimpiakin skenaarioita ja mihin toimenpiteisiin tulisi varautua? Kaiken varalta.

Jos tilanne yritysten liiketoiminnassa on suhteellisen vakaa, onko se sitä myös henkilöstön osalta? Onko havaittavissa turnausväsymystä? Vaatiiko tilanne nyt erityistä panostusta henkilöstön hyvinvointiin ja kestävyyteen? Keräämiemme tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että noin puolessa yrityksiä koetaan nyt henkilöstön osalta jonkinlaista väsymystä poikkeusolojen pitkittymiseen, toisessa puolessa vastaavasti ei. Henkilöstön henkinen väsymys näkyy esimerkiksi kasvaneena välinpitämättömyytenä yrityksessä sovittuihin toimintatapoihin ja turvallisuusrajoituksiin, henkisenä voimattomuutena ja väsymyksenä. Merkittäviksi ongelmia ei yritysten johdon näkökulmasta kuitenkaan todeta, kyse on enemmänkin pienistä havainnoista ja huomioista.

”Kyllä sitä (turnausväsymystä) jossakin määrin on”

”Tää on hankala asia”

”En näe oikeastaan mitään turnausväsymystä”

Muutama yrityksistä toteaa avoimesti, ettei ole kiinnittänyt asiaan edes huomiota, joten käytännön toimenpiteitäkään luonnollisesti ei ole työn alla. Kahdeksasta yrityksestä viisi ilmoittaa toimivansa kasvavassa määrin ja osin myös ennakoivasti henkilöstön jaksamisen eteen tässä tilanteessa. Toimenpidevalikoimassa on monenlaista asioita. Useampi yritys on kiinnittänyt kasvavaa huomiota esimiesten ohjeistamiseen ja myös kouluttamiseen, esimerkiksi henkilöstön ongelmien tunnistamiseen ja havainnointiin. Esimiehiä myös rohkaistaan aikaisempaa tiiviimpään yhteydenpitoon. Muutama yritys on tehnyt työterveyshuollon palvelutarjontaa aikaisempaa helpommin lähestyttäväksi tai lisännyt palveluvalikoimaan esimerkiksi työpsykologin tapaamismahdollisuuden. Pienimmissä yrityksissä kannustetaan, sparrataan ja ollaan tukemassa arjen pienissä asioissa. Joku yrityksistä tarjoaa maksimaalista joustomahdollisuutta lapsiperheiden työntekijöille. Tiedottamista on lisätty entisestään ja samoin spontaaneja tapaamisia ja keskusteluita.

Yksi seurattavista yrityksistä on ottanut vuoden 2021 keskeiseksi teemaksi hyvinvoinnin. Tämän kaiken keskellä – prioriteetti, jolle löytyy käyttöä varmasti laajemminkin yrityksissä!