Puhekielessä omistaja ilmaistaan tavallisesti käyttämällä puhekielisen persoonapronominin genetiiviä: mun talo, sun talo, teiän talo. Kun kirjoitetaan asiatyylillä, omistaminen ilmaistaan omistusliitteillä: taloni, talosi. Asiatyyliä on esimerkiksi sanomalehtien, esseiden ja työhakemusten kieli. Omistusliitettä käytetään, kun sanan edessä on tai voisi olla persoonapronominin genetiivi (minun, sinun…). Persoonapronomini jätetään usein pois, kun lauseen subjekti eli tekijä on sama kuin omistaja, koska omistajan persoona näkyy jo omistusliitteestä.
(minun) taloni (meidän) talomme
(sinun) talosi (teidän) talonne
(hänen) talonsa (heidän) talonsa
MUTTA: Mikon talo, Mikon ja Annan talo, naapurin talo…
Omistusliite liitetään sanan vartaloon.
osoite osoittee- osoitteeni
lapsi lapse- lapseni
Jos sanassa on astevaihtelu, omistusliite liitetään sanan vahvaan vartaloon.
tyttö tytö- tyttö- tyttöni
käsi käde- käte- käteni
Jos sanassa on sijapääte, omistusliite liitetään sijapäätteen jälkeen.
(minun) poja- + -lle + –ni pojalleni
(sinun) talo- + -ssa + –si talossasi
(teidän) osoittee- + -seen + –nne osoitteeseenne
(meidän) naapurei- + -hin + –mme naapureihinne
Yksikön genetiivin ja monikon nominatiivin sijäpäätteet eivät näy omistusliitteen kanssa. Koska sijapääte ei näy, omistusliite liitetään vahvaan vartaloon:
(minun) tytön > tyttösi (minun) äidin > äitini
(meidän) lapset > lapsemme (minun) pojat > poikani
Muoto tyttösi voi siis tarkoittaa sinun tyttö, sinun tytön tai sinun tytöt. Lauseen verbi tai muu konteksti yleensä kertoo, mikä muoto omistusliitteen takana on.
Pesen kädet (+ -ni). → Pesen käteni.
Menen elokuviin ystävän (+ -ni) kanssa. → Menen elokuviin ystäväni kanssa. (yksi)
Menen teatteriin ystävien (+ -ni) kanssa. → Menen teatteriin ystävieni kanssa. (monta)
Ystävä (+ -ni) asuu Tallinnassa. → Ystäväni asuu Tallinnassa. (yksi)
Ystävät (+ -ni) asuvat Suomessa. → Ystäväni asuvat Suomessa. (monta)
Yksikön ja monikon kolmas persoona: omistusliite muotoa vokaali + n aina kun mahdollista.
N hänen talonsa P hänen taloaan
G heidän talonsa ! hänen pöytäänsä*
INE hänen talossaan ADE hänen pojallaan
ELA heidän talostaan ABL heidän pojaltaan
ILL hänen taloonsa ALL hänen pojalleen
* -nsa, jos yksikön partitiivin lopussa kaksi samaa vokaalia
Omistusliite ja persoonapronomini:
Ostin talon. Vanhempani auttavat remontoimaan sitä.
(ensimmäisen ja toisen persoonan persoonapronominit jätetään yleensä pois)
Valtteri osti talon. Hänen vanhempansa auttavat remontoimaan sitä.
(koska yksikön ja monikon kolmannen persoonan omistusliitteet ovat samat, persoonapronomini yleensä kirjoitetaan)
Valtteri osti talon. Valtteri remontoi taloaan. (talo on Valtterin)
Emilia osti talon. Valtteri remontoi hänen taloaan. (talo on Emilian)
Omistusliite liitetään vain pääsanaan:
minun pieni koirani, hänen kolme hauskaa ystäväänsä
FRAASEJA
Minä olen ammatiltani toimittaja. Me olimme pahoillamme, kun et tullutkaan.
Isäni on nimeltään Kimmo. Te teitte sen tahallanne.
Sinä olet huolissasi hänestä. Heidän mielestään se ei ollut niin vakava asia.
Minä teen sen mielelläni! Hän asuu meidän luonamme.
Tunnetteko jo toisenne? He tykkäävän toisistaan.
Hän on sinun ikäisesi. Olen vihainen itselleni.
LAUSEENVASTIKKEET
Tulin Suomeen oppiakseni suomea. Tiedän haluavani kahvia.
Minun syödessäni sinä voit tiskata. Mikko sanoi haluavansa kahvia.
Heti herättyämme lähdimme ulos. ! Tiedän hänen haluavan kahvia.
Harjoitus 1. Täydennä sana itse. Käytä omistusliitettä. Katso vastaukset kommenttiboksista.
- Onko tämä kuva sinun ______________________ ottama?
- Ostan usein _________________ kukkia.
- Minä kyllä pidän __________________!
- Liisa puhuu aina ____________________.
- On hyvä rakastaa __________________ edes vähän.
Harjoitus 2. Täydennä mallin mukaan. Katso vastaukset kommenttiboksista.
Malli: Minulla on pieni auto. Pieni autoni on punainen.
- Minulla on iso kissa. _______________________________ nimi on Misu.
- Minulla on vanha takki. Olen kyllästynyt ___________________________.
- Sinulla on uusi työnantaja. Pidätkö _______________________________?
- Meillä on lapsi. Ostimme __________________________________ ponin.
- Te teette koko ajan kysymyksiä! _____________________ ovat liian vaikeita.
- Sinulla on hieno paita. Mistä olet ostanut ___________________________?
- Minulla on uusi pyörä. _________________________ voi ajaa todella kovaa.
- Meillä on kaksi lasta. _______________________________ on vielä pieniä.
- Heikillä on vanha puhelin. Hän haluaa myydä ________________________.
- Heillä on hankala naapuri. He inhoavat _____________________________.
Artikkelin pohjana käytetyt lähteet: VISK, Suomen kielioppia ulkomaalaisille (Leila White 2010, 8. painos, Finn Lectura).
Harjoituksen 1 vastaukset:
1) itsesi, 2) itselleni, 3) itsestäni, 4) itsestään/itselleen, 5) itseään
Harjoituksen 2 vastaukset:
1) Pienen kissani
2) vanhaan takkiini
3) uudesta työnantajastasi
4) lapsellemme
5) Kysymyksenne
6) hienon paitasi
7) Uudella pyörälläni
8) Kaksi lastamme on / Lapsemme ovat
9) vanhan puhelimensa
10) hankalaa naapuriaan
Onko tämä kuva sinun itsesi ottama?
Ostan usein itselleni kukkia.
Minä kyllä pidän itsestäni!
Liisa puhuu aina itsestään.
On hyvä rakastaa itseäni edes vähän.
Minulla on iso kissa. Iso kissani nimi on Misu.
Minulla on vanha takki. Olen kyllästynyt vanhaan takkiini.
Sinulla on uusi työnantaja. Pidätkö uudesta työnantajastasi?
Meillä on lapsi. Ostimme lapsellemme ponin.
Te teette koko ajan kysymyksiä! kysymyksemme ovat liian vaikeita.
Sinulla on hieno paita. Mistä olet ostanut hienon paitasi?
Minulla on uusi pyörä. Uudella pyörälläni voi ajaa todella kovaa.
Meillä on kaksi lasta. Lapsemme ovat vielä pieniä.
Heikillä on vanha puhelin. Hän haluaa myydä vanhan puhelimensa.
Heillä on hankala naapuri. He inhoavat naapuriaan.
Hei, ajauduin sivulle ja haluaisin korjata muutaman virheen.
Ison kissani nimi on Misu.
Kysymyksenne ovat liian vaikeita. (Kysyjien kysymykset, eivät vastaajien)
🙂
Mutta, onko kirjakielessä oikein sanoa: “minun talo”?
Eikä siis: ” minun taloni”?
“Minun talo”-sekamuotoa näkee jonkin verran esimerkiksi mainonnassa (“minun Telia”, S-ketjun “sinun toive”).
“Meidän perhe” -tyyppisissä monikon 1. ja 2. persoonan (me ja te) ilmauksissa ei välttämättä tarvita omistusliitettä. Tällöin ilmaistaan, että kuulutaan läheisesti perheeseen tai muuhun vastaavaan yhteisöön tuttavallisessa, puheenomaisessa tai tunnesävytteisessä tyylissä (katso koko ohje: http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/592).
Kuitenkin kirjakielen yleisohje on edelleen käyttää asiatyylisessä tekstissä muotoa (minun) taloni – kirjoitetuissa teksteissä siis yleensä ilman persoonapronominia. Kieli kuitenkin muuttuu ja on esitetty, että omistusliitteiden käyttö tulevaisuudessa vähenee. 🙂
Luulen, että sivulla on virhe.
Ei: (minun) tytön > tyttösi
mutta: (sinun) tytön > tyttösi
tai: (minun) tytön > tyttöni
Harjoitus 1
1. Itsesi
2. Itselleni
3. Itsestäni
4. Itsestään
5. Itseään
Harjoitus 2
1. Pieni kissani
2. Vanhan takkini
3. Uudesta työnantajasi
4. Lapsemme
5. Kysymyksenne
6. Hienon paitasi
7.
8. Lastamme
9. Vanha puhelimensa
10. Hankalasta naapuriinsa