Infinitiivejä kutsutaan tunnustensa mukaan A–, E- ja MA-infinitiiveiksi: puhu-a, puhu-e–, puhu-ma–. Infinitiivi muodostetaan verbistä, mutta sillä on myös substantiivin ominaisuuksia (eli osittainen sijataivutus). A-, E- ja MA-infinitiivien perinteiset nimitykset ovat 1., 2. ja 3. infinitiivi. A-infinitiivi (1. Infinitiivi) puhua, juoda, kävellä, pelata, tarvita, paeta A-infinitiivin perusmuotoa käytetään verbin hakumuotona sanakirjoissa. A-infinitiivin pidempi muoto = […]
Genetiivimäärite
Suomen kielessä adjektiivimääritteet taipuvat tavallisesti pääsanansa mukaan, mutta substantiivimääritteet ovat yleensä genetiivissä. Siksi tällaisia substantiivimääritteitä sanotaan genetiivimääritteiksi. Millaisia genetiivimääritteet voivat olla? 1) Possessiivinen genetiivi Jos substantiivia määrittää elollistarkoitteinen genetiivilauseke, suhde on possessiivinen: Bill Gatesin omaisuus Musti-koiran koppi Teemun pyörä Jos substantiivia määrittää elotontarkoitteinen genetiivilauseke, suhde ilmaisee kuuluvuutta tai muuta liittyvyyttä: Suomen markka Turun […]
Mun talo vai minun taloni?
Puhekielessä omistaja ilmaistaan tavallisesti käyttämällä puhekielisen persoonapronominin genetiiviä: mun talo, sun talo, teiän talo. Kun kirjoitetaan asiatyylillä, omistaminen ilmaistaan omistusliitteillä: taloni, talosi. Asiatyyliä on esimerkiksi sanomalehtien, esseiden ja työhakemusten kieli. Omistusliitettä käytetään, kun sanan edessä on tai voisi olla persoonapronominin genetiivi (minun, sinun…).