Edellisissä artikkeleissa käsiteltiin verbien infiniittimuotoja eli partisiippeja ja infinitiivejä. Niitä tarvitaan myös lauseenvastikkeissa eli sellaisissa rakenteissa, joissa ei ole persoonamuotoista verbiä ja joilla on enemmän tai vähemmän lausemaisia ominaisuuksia. Tässä artikkelissa esitellään neljä tällaista rakennetta: referatiivirakenne, temporaalirakenne, finaalirakenne ja modaalirakenne (tavan määritteenä toimiva rakenne).

1) Referatiivirakenne: -VA- tai NUT-partisiipin genetiivi

2) Temporaalirakenne: E-infinitiivin inessiivi

3) Finaalirakenne: A-infintiiivin translatiivi

——————————

4) Modaalirakenne: E-infinitiivin instruktiivi

 

HUOM! Päälauseen ja sivulauseen välissä on pilkku, mutta päälauseen ja lauseenvastikkeen välissä ei ole pilkkua.

 

1) Referatiivirakenne

Myönteinen että-lause voidaan lyhentää referatiivirakenteeksi. Päälauseen verbi ilmaisee usein esimerkiksi sanomista, ajattelemista tai huomaamista.

 

AKTIIVI

a) Referoitava tekeminen tapahtuu samaan aikaan / myöhemmin kuin päälauseen tekeminen. Verbin muoto on VA-partisiipin genetiivi.

Päälauseessa ja että-lauseessa eri subjekti → lauseenvastikkeessa genetiivisubjekti

Maija sanoi Mikon olevan kotona.

(~Maija sanoi , että Mikko on kotona.)

Minä luulin hänen asuvan Tampereella.

(~Minä luulin, että hän asuu Tampereella.)

Me kuulimme heidän muuttavan Turkuun.

(~Me kuulimme, että he muuttavat Turkuun.)

Päälauseessa ja että-lauseessa sama subjekti → lauseenvastikkeessa omistusliite

Heini uskoo tekevänsä oikein.

(~Heini uskoo, että hän (=Heini itse) tekee oikein.)

Minä tiedän olevani oikeassa.

(~Minä tiedän, että olen oikeassa.)

Luulen ymmärtäväni asian.

(~Luulen, että ymmärrän asian.)

 

HUOM! Persoonapronominin genetiivin jälkeen ei tule omistusliitettä:

Minä tiedän sinun olevan oikeassa.

(~Minä tiedän, että sinä olet oikeassa.)

 

b) Referoitava tekeminen on tapahtunut ennen päälauseen tekemistä tai on jatkunut puhehetkeen asti. Verbin muoto on NUT-partisiipin genetiivi.

Päälauseessa ja että-lauseessa eri subjekti → lauseenvastikkeessa genetiivisubjekti

Maija sanoi Mikon olleen kotona.

(~Maija sanoi, että Mikko oli/on ollut/oli ollut kotona.)

Minä luulin hänen asuneen joskus Tampereella.

(~Minä luulin, että hän oli asunut joskus Tampereella.)

Me kuulimme heidän muuttaneen Turkuun.

(~Me kuulimme, että he ovat muuttaneet Turkuun.)

Päälauseessa ja että-lauseessa sama subjekti → lauseenvastikkeessa omistusliite

Heini uskoi tehneensä oikein.

(~Heini uskoi, että hän (=Heini itse) teki oikein.)

Minä tiesin olleeni oikeassa.

(~Minä tiesin, että olin oikeassa.)

Huomasin ymmärtäneeni asian.

(~Huomasin, että olen ymmärtänyt asian.)

 

HUOM! Persoonapronominin genetiivin jälkeen ei tule omistusliitettä:

Minä tiedän, että sinä olit oikeassa.

Minä tiedän sinun olleen oikeassa.

 

HUOM! Negatiivinen lauseenvastike ei ole mahdollinen:

KYLLÄ: Vain yksi väitti, ettei asia ole tärkeä.

EI: Vain yksi väitti asian ei olevan tärkeä.

 

PASSIIVI

a) Referoitava tekeminen tapahtuu samaan aikaan kuin päälauseen tekeminen: -(t)tavan

Monet tietävät Suomessa pelattavan paljon jääkiekkoa.

(~Monet tietävät, että Suomessa pelataan paljon jääkiekkoa.)

 

Verbimuoto: 1 kertoa > kerro-taan > kerrottavan

2 syödä > syö-dään > syötävän

3 kuulla > kuul-laan > kuultavan

4 pelata > pela-taan > pelattavan

5 häiritä > häiri-tään > häirittävän

6 paeta > pae-taan > paettavan

 

b) Referoitava tekeminen on tapahtunut ennen päälauseen tekemistä: -tun

Suomessa tiedetään pelatun jääkiekkoa ammattimaisesti jo vuodesta 1928 alkaen.

(~Tiedetään, että Suomessa on pelattu jääkiekkoa ammattimaisesti jo vuodesta 1928 alkaen.)

Verbimuoto: passiivin -TU-muodon genetiivi: on pelattu > pelatun, on syöty > syödyn

 

2) Temporaalirakenne

Aikaa ilmaiseva kun-lause voidaan lyhentää temporaalirakenteeksi.

 

a) Lauseenvastike ilmaisee samanaikaista tekemistä. Verbin muoto on E-infinitiivin inessiivi.

Päälauseessa ja kun-lauseessa eri subjekti → lauseenvastikkeessa genetiivisubjekti

Mikon tullessa kotiin Maija oli jo nukkumassa.

(~Kun Mikko tuli kotiin, Maija oli jo nukkumassa.)

Mikon tiskatessa Maija puhui puhelimessa.

(~Kun Mikko tiskasi, Maija puhui puhelimessa.)

Päälauseessa ja kun-lauseessa sama subjekti —> lauseenvastikkeessa omistusliite

Mikko lauloi tiskatessaan.

(~Mikko lauloi, kun hän (=Mikko itse) tiskasi.)

 

HUOM! Persoonapronominin genetiivin jälkeen tulee omistusliite:

Heikki söi minun tiskatessani. 

(~Heikki söi, kun minä tiskasin.)

 

b) Lauseenvastike ilmaisee aikaisempaa tekemistä. Verbin muoto on TU-partisiipin partitiivi.

Päälauseessa ja kun-lauseessa eri subjekti → lauseenvastikkeessa genetiivisubjekti

Mikon tultua kotiin Maija heräsi. 

(~Kun Mikko oli tullut kotiin, Maija heräsi.)

Mikon tiskattua astiat he menivät Pekan kanssa ulos.

(~Kun Mikko oli tiskannut astiat, he menivät Pekan kanssa ulos.)

Päälauseessa ja kun-lauseessa sama subjekti —> lauseenvastikkeessa omistusliite

Tiskattuaan astiat Mikko meni ulos.

(~Kun Mikko oli tiskannut astiat, hän (= Mikko itse) meni ulos.)

 

HUOM! Persoonapronominin genetiivin jälkeen tulee omistusliite:

Heikki söi minun tiskattuani.

(~Heikki söi, kun minä olin tiskannut.)

 

3) Finaalirakenne

Miksi?-kysymykseen vastaava että/jotta-lause voidaan lyhentää finaalirakenteeksi. Verbin muoto on A-infinitiivi + translatiivi + omistusliite.

Käyn kurssilla oppia/kse/ni.   (translatiivin -ksi > -kse)

(~Käyn kurssilla, jotta opin.)

Menimme taksilla ehtiäksemme ajoissa.

(~Menimme taksilla, jotta ehtisimme ajoissa.)

Elätkö syödäksesi vai syötkö elääksesi?

(~Elätkö, jotta voit syödä, vai syötkö, jotta voit elää?)

 

HUOM! Finaalirakennetta ei voi käyttää passiivin yhteydessä eikä silloin, kun pää- ja sivulauseessa on eri subjekti tai jos sivulause on negatiivinen.

 

4) Modaalirakenne

Modaalirakenne vastaa kysymyksiin Miten?, Kuinka? tai Millä tavalla? Verbin muotona on E-infinitiivin instruktiivi, jonka sijapääte on –n.

 

merkitys A: mitä joku tekee samaan aikaan:

Mikko istui kotona televisiota katsellen.

(~Mikko istui kotona ja katseli televisiota.)

merkitys B: millä tavalla tekeminen tapahtuu:

Maija tuli kotiin itkien.

(~Maija tuli kotiin niin, että itki.)

Bussiin on noustava varoen.

(~Bussiin on noustava niin, että varoo.)

 

HUOM! Lauseenvastikkeiden tarkoitus on tiivistää tekstiä. Niitä käytetään erityisesti asiateksteissä kuten sanomalehdissä. Joskus ne voivat kuitenkin tehdä tekstistä vaikeasti luettavan. Kaikkia sivulauseita ei voi tai kannata muuttaa lauseenvastikkeiksi eli joskus on parempi käyttää sivulausetta kuin lauseenvastiketta!

 

Artikkelin pohjana käytetyt lähteet: VISK, Suomen kielioppia ulkomaalaisille (Leila White 2010, 8. painos, Finn Lectura).

 

Harjoitus 1. Muuta että-lauseet referatiivirakenteiksi.

1. Tiedän, että Joulupukki on kotoisin Korvatunturilta.

___________________________________________________________________________

2. Luulen, että opin paljon suomea tänä vuonna.

___________________________________________________________________________

3. Uskon, että kevät tulee pian, vaikka vielä on tosi kylmää.

___________________________________________________________________________

4. Ville sanoi, että hän on jo tehnyt kaikki kotitehtävät.

___________________________________________________________________________

5. Kuulin, että he olivat leiponeet korvapuusteja.

___________________________________________________________________________

6. Minna toivoo, että hän saa nukkua viikonloppuna paljon.

___________________________________________________________________________

7. Ystäväni ajattelevat, että minä teen hyviä ruokia.

___________________________________________________________________________

8. Hän ei tiennyt, että minä olin jo käynyt kaupassa.

___________________________________________________________________________

9. Ville huomasi, että hän oli unohtanut maksaa sähkölaskun.

___________________________________________________________________________

10. Näin, että koira kurkkii ikkunan takana.

___________________________________________________________________________

 

Harjoitus 2. Muuta kun-lauseet temporaalirakenteeksi.

1. Katsoin televisiota samalla kun laitoin ruokaa..

___________________________________________________________________________

2. Olin vihainen itselleni sen jälkeen kun olin unohtanut ostoslistan kotiin.

___________________________________________________________________________

3. Kun isä oli siivonnut koko asunnon, hän oli iloinen.

___________________________________________________________________________

4. Kun perunat olivat kiehuneet tarpeeksi kauan, Oskari kaatoi kattilasta veden pois.

___________________________________________________________________________

5. Matti tiskasi astioita, kun Ville pesi ikkunoita.

___________________________________________________________________________

6. Vanhemmat kattoivat pöydän, kun lapset olivat avanneet kaikki joululahjat.

___________________________________________________________________________

7. Eija katsoi televisiosta toimintaelokuvan, kun hän oli ottanut ruoan uunista.

___________________________________________________________________________

8. Kun Marja oli ulkoiluttanut koiran, hän pesi sen tassut.

___________________________________________________________________________

9. Iida teki kotitehtäviä, kun Eila tuli kotiin.

___________________________________________________________________________

10. Minä teen kotitehtävät, kun olen levännyt tarpeeksi.

___________________________________________________________________________

 

Harjoitus 3. Muuta jotta-lauseet finaalirakenteiksi.

Minä vuokrasin pakettiauton, jotta saisin tuotua uuden sohvan kotiin.

___________________________________________________________________________

2. Anneli varasi viikonlopuksi mökin Lapista, jotta hän pääsisi laskettelemaan.

___________________________________________________________________________

3. Opiskelin yliopistossa ahkerasti, jotta saisin hyvän työpaikan, kun valmistun.

___________________________________________________________________________

4. Aino osti moottorisahan, jotta hän voisi kaataa puun pihaltaan.

___________________________________________________________________________

5. Mikko meni töiden jälkeen vaatekauppaan, jotta hän löytäisi uuden kravatin viikonlopun juhliin.

___________________________________________________________________________

6. Marko luki koko illan tenttikirjaa, jotta hän menestyisi hyvin tentissä.

___________________________________________________________________________

7. Postinkantaja käveli liukkaalla kadulla varovaisesti, jotta hän pysyisi pystyssä.

___________________________________________________________________________

8. Ville luki koko Taru sormusten herrasta -kirjan viikonlopun aikana, jotta hän osaisi keskustella siitä tyttöystävänsä kanssa.

___________________________________________________________________________

9. Susanna osti uudet luistimet, jotta hän pääsisi luistelemaan Aurajoen jäälle.

___________________________________________________________________________

10. Minä teen aina kotitehtävät huolellisesti, jotta oppisin paljon.

___________________________________________________________________________