Gradu, valmistuminen ja työelämään orientoituminen
Olen vastavalmistunut filosofian maisteri Turun yliopistosta. Sain sähköpostiini maanantaina viestin, jossa esitettiin mahdollisuus tuottaa sisältöä suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineiden yhteiseen blogiin. Innostuin ajatuksesta heti, sillä mielestäni on hienoa jakaa opiskelijoiden kesken ajatuksia ja kokemuksia opiskelusta ja siihen liittyvistä asioista.
Opiskelin Turun yliopistossa viimeisen kokonaisen lukukauteni syksyllä 2016. Syksylle minulla oli kaksi päätavoitetta: saada gradu palautuskuntoon ja suorittaa metodiopintojen jälkeen suurin osa seminaari-istunnoista. Gradu on monelle opiskelijalle opintojen suurin ponnistus, jota motivoi lähinnä toive valmistumisesta ja maisterin tittelistä. Oma tilanteeni ainakin oli tämä. Gradua olin kirjoittanut melko paljon jo ennen metodiopintojen alkua, joten paniikkia ei heti syksyn alussa päässyt syntymään. Todellisuuskatsaus odotti minua kuitenkin jo ennen kuin syksy ehti vaihtua talveksi – gradu ei ollutkaan niin hyvällä mallilla kuin olin toivonut. Sain käsikirjoitukseni takaisin ohjaajaltani yli 120 korjausehdotuksen kera, ja meinasin pyörtyä siihen paikkaan.
Onneksi työn läpikäynti osoitti, että suurin osa korjausehdotuksista ja kommenteista edellytti minulta todellisuudessa melko vähän vaivannäköä. Osa ehdotetuista muokkauksista oli kuitenkin laajempia. Sainkin graduni muokkaamisesta ja viimeistelystä syyslukukauden aikana tukon harmaita hiuksia, stressitasojen noususta johtuvia sydämentykytyksiä ja kooltaan erisuuruisia hermoromahduksia. Työn valmistuminen alkoi kuitenkin jokaisen korjauksen myötä lähestyä, ja tästä sain intoa ja motivaatiota pusertaa itsestäni viimeisetkin voimat prosessin valmiiksi saattamiseen.
Itselleni tärkeintä gradun kirjoittamisen etenemisessä oli selkeä aikataulusuunnitelma, jossa olin määritellyt itselleni prosessiin liittyvien keskeisten välitavoitteiden suoritusajankohdan. Näitä välitavoitteita olivat esimerkiksi ohjaajan tekemien korjausehdotusten läpikäynti ja niiden siirtäminen omaan työhöni yksi kerrallaan, tekstin lähettäminen esitarkastukseen ja lopulta työn kansittaminen. Selkeä aikataulusuunnitelma helpotti kirjoittamista ja motivoi ainakin itseäni työhön tarttumiseen. Kun on kirjoittanut itselleen ylös ainakin suuntaa-antavasti työn valmistumisen ajankohdan, siitä on helppo pitää kiinni. Itse onnistuin tavoitteessani, ja sain graduni palautettua hyvissä ajoin ennen syyslukukauden loppua. Kansitetun gradun hakeminen kirjapainosta oli ehdottomasti opiskelijaelämäni kohokohta. Tunsin onnistumisen iloa ja intoa edessä siintelevästä valmistumisesta.
Aloitin opintoni syyskuussa 2013 ja valmistuin noin kolme ja puoli vuotta myöhemmin helmikuussa 2017. Tämä aika tuntuu nyt yhtäältä silmänräpäyksen, toisaalta pienen elämän pituiselta. Opiskeluaikaani mahtui paljon pänttäystä, luennoilla istumista ja opinnoista aiheutuvaa stressiä. Nyt kun muistelen opiskeluvuosiani, muistan kuitenkin ensimmäisenä kaikki saamani uudet ystävät ja heidän kanssaan jaetut ilon ja naurun täyttämät hetket. Opiskelemaan lähteminen oli ehdottomasti yksi elämäni parhaita päätöksiä!
Sain viime viikolla postista ilmoituksen, että tutkintotodistukseni on noudettavissa. Virallisen todistuspaperin vetäminen postikuoresta sai valmistumisen tuntumaan ensimmäistä kertaa todelliselta. En ole enää opiskelija, vaan aikuinen ihminen, jonka seuraavana tavoitteena on oman alan työpaikan löytäminen. Tällä hetkellä työskentelen päiväkodissa, mutta etsin koko ajan työtehtäviä, joissa pääsisin hyödyntämään paremmin oman alan osaamistani. Työpaikkoja kartoittaessani olen alkanut pohtia, mitä todella haluan tulevaisuudeltani. Opintojen alkuvaiheessa olin varma siitä, että haluan valmistuttuani toimia äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorina. Opintojen kuluessa tämän vaihtoehdon rinnalle nousi ajatus S2-opettajuudesta. Nyt valmistumiseni jälkeen olen alkanut haaveilla myös esimerkiksi työstä kielentarkastuksen ja oikoluvun parissa tai työpaikasta modernissa viestintätoimistossa. Opiskeluvuosien ja valmistumisen myötä käsitykseni työelämästä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista on siis laajentunut huomattavasti. En enää ajattele, että voisin työskennellä kapea-alaisesti vain yhdessä tarkasti rajatussa työtehtävässä, vaan ymmärrän, että koulutukseni antaa minulle eväät moniin erilaisiin asiantuntijatehtäviin.
Haluan toivottaa kaikille graduaan työstäville ja valmistumisesta haaveileville opiskelijoille onnea ja voimia opiskeluun!
Henna Rantala,
Turun yliopiston alumni