Terveiset Tarton sivukonttorista

04. maaliskuu 2017 Minun päiväni 0
Terveiset Tarton sivukonttorista

Kevätlukukauden ensimmäinen periodi päättyy juuri tenttiviikkoon. Koska tällä viikolla ei ole opetusta (eikä tällä kertaa tenttejäkään), olemme siirtäneet työpisteemme Turusta Tarttoon. Turun Yliopistosäätiö myöntää opettajille ja tutkijoille tutkijahuonestipendejä, jotka mahdollistavat viikon intensiivisen työskentelyn upeassa Villa Tammekannissa ja Tarton yliopiston maisemissa. Meitä on täällä tällä viikolla kolme: professori Marja-Liisa Helasvuo kirjoittaa Tammekannin kellarihuoneessa omaa tutkimustaan, ja me yliopistonlehtorit Päivi Laine ja Eve Mikone teemme omaa yhteistä artikkeliamme Tarton yliopiston arkistoissa ja lukusaleissa.

Työpäivät ovat täällä melkoisen erilaisia kuin Turussa. Aamulla heräämme upeasta Alvar Aallon suunnittelemasta funkkistalosta ja lähdemme reippaillen kohti keskustaa. Päivän saamme keksittyä vain yhteen asiaan. Olemme pohtineet ja selvittäneet, miten suomalainen maantieteen professori J. G. Granö vaikutti virolaisen maantieteellisen sanaston kehittämiseen 1920-luvun alussa ja millaisia termistön luomiseen liittyviä vaikutteita hän otti täältä mukaansa Suomeen. Granö tuli itsenäiseen Viroon 1919 perustamaan maantieteen oppiainetta ja aloittamaan vironkielisen yliopisto-opetuksen. Viroon tullessaan hän osasi havaintojemme mukaan jo erinomaisesti viroa ja kommentoi aktiivisesti esimerkiksi opiskelijoiden tutkielmien kielellistä tyyliä ja sanavalintoja. Myöhemmin hän palasi Suomeen ja keskittyi uudistamaan suomenkielistä maantieteen sanastoa ja luomaan maantieteestä vahvasti itsenäistä tieteenalaa.

Suomalaisen ja virolaisen tieteenhistorian kohtaaminen tällä tavalla on kiinnostavaa ja sanastollisesti yllättävää. Tätä on ollut hauska selvittää. Tartossa on ollut ainutlaatuisia lähteitä, ja aineistot ja pohdinnat ovat vieneet meidät syvälle kirjakielten, tieteen kielen ja sanastojen kehityksen vertailuun. Päivästä toiseen olemme voineet yhdessä pohtia suomen ja viron ja kehityksen eroja ja yhtäläisyyksiä. Tällaiseen yhteen aiheeseen uppoutumiseen on Turussa harvoin mahdollisuutta. Teimme samanlaisen työskentelyviikon ennen joulua, ja tällä kertaa olemme päässeet myös kirjoittamaan havainnoistamme artikkelia. Työmme tuloksista on siis tulossa jotain konkreettista.

Kun päivät ovat vierähtäneet lukusalien uumenissa, illat olemme varanneet Tarton ihmettelyyn. Eve on toiminut hyvänä oppaana, koska Tartto on hänen vanha opiskelukaupunkinsa. Täällä on hyvää ruokaa ja erityisen ihania kakkuja. Eilen kävimme upeassa uudessa kansallismuseossa kuuntelemassa islantilaista musiikkia. Usein iltaisin Villa Tammekannissa lämpiää myös suomalainen sauna. Välillä tällaista mahdollisuutta keskittyä tutkimukseen on vaikea pitää työnä! Ensi viikoksi Turkuun palaakin kaksi Tarton kevään piristämää opettajaa.

Päivi Laine ja Eve Mikone

 

Kas sa tead, et

  • Tartus on ülikool aastast 1632.
  • Tartu ülikooli rajaja on Gustav II Adolf.
  • Tartus ja Turus on samasugune Gustav II Adolfi kuju. Tartu oma on ülikooli peahoone taga, aga kus on Turu oma?
  • Tartu on noorte linn, siin on 12 kõrgkooli!
  • Turu ülikoolis saab õppida Eesti keelt ja kultuuri?

 


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *