Edistyneet suomenoppijat kieltä oppimassa

13. huhtikuu 2017 Oppiaineen yleiset 0
Edistyneet suomenoppijat kieltä oppimassa
Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineessa on käynnissä useita tutkimushankkeita, joissa on mukana oppiaineen henkilökuntaa ja apurahatutkijoita. Oma hankkeemme kulkee nimellä Täsmäopetusta edistyneille suomenoppijoille ja on Koneen säätiön rahoittama. Koneen säätiö myöntää apurahoja mm. kielitieteelliseen tutkimukseen. Hankkeemme sai Koneen säätiöltä apurahan viime kevään haussa, joka oli suunnattu kielten oppimisen tukemiseen. Työryhmäämme kuuluvat oppiaineestamme Kirsti Siitonen ja Hanna Jokela sekä hankkeen täsmäopettajana toimiva Niina Kekki.

Täsmäopetus-hankkeemme kohteena ovat suomea hyvin taitavat ei-suomenkieliset (Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2–C1), jotka ovat jo hankkineet hyvän peruskielitaidon mutta tarvitsevat eriytynyttä ja yksilöllistä opetusta ja ohjausta kielitaidon viimeistelyyn erityisesti työelämän näkökulmasta. Näille suomenoppijoille ei Turun seudulla ole juurikaan tarjolla omantasoisia, kielitaitoa eteenpäin vieviä kursseja tai he eivät enää hyödy isommalle joukolle suunnatusta opetuksesta.

Hankkeessamme annetaan yksilöopetusta kunkin opiskelijan hiomista kaipaavilla kielitaidon osa-alueilla. Opiskelijat ovat olleet itse yhteydessä hankkeen opettajaan ja alkukartoituksen jälkeen selvittäneet yhdessä opettajan kanssa, mihin kielitaidon osa-alueisiin opetuksessa keskitytään ja millä aikataululla. Opetus on siis omaehtoista ja opiskelijan omasta motivaatiosta kumpuavaa. Opetus on aloitettu syyskuussa 2016. Koneen säätiön myöntämän apurahan ansioista opetus on opiskelijoille maksutonta.

Opiskelijoita on tällä hetkellä 12. Heidän lähtökohtansa suomen opiskelulle ovat hyvin erilaisia: heidän äidinkielensä, ammattialansa, maahantulosyynsä ja opiskelutaustansa vaihtelevat. Yhdistävänä tekijänä on B2–C1-tasolle sijoittuva kielitaito. Opiskelijat ovat hankkineet suomen kielen taitonsa eri tavoin. Osa on opiskellut kieltä ennen Suomeen tuloaan, osa opiskellut kielen täällä. Muun muassa formaalisen opetuksen määrä vaikuttaa heidän kielitaitoprofiiliinsa: osa hallitsee hyvin kirjoitetun kielen mutta kaipaa ohjausta saadakseen puheestaan sujuvampaa. Osa käyttää kieltä suvereenisti erilaisissa puhetilanteissa mutta ei ole tietoinen kielen rakenteesta, jolloin erityisesti kirjoitustaidot kaipaavat vahvistamista. Hankkeen pitkään Suomessa asuneet opiskelijat, jotka käyttävät suomea monenlaisissa ympäristöissä, haluavat vahvistaa asiatekstien kirjoitustaitojaan kielenhuollon näkökulmasta. Opetuksessa syntynyttä opetusmateriaalia voidaan myöhemmin hyödyntää itseopiskelussa.

Opiskelijat tapaavat opettajan kanssa keskimäärin kerran kahdessa viikossa. Osalla opiskelijoista on hyvin selvä näkemys siitä, mitä kielen osa-alueita heidän tarvitsee vielä hioa. Osalla käsitys omasta kielestä ei ole niin jäsentynyt, jolloin itsearvioinnin avulla ja opettajan kanssa keskustelemalla pyritään kiinnittämään huomiota siihen, missä omat vahvuudet ja puutteet ovat. Hankkeemme tarjoamalla täsmäopetuksella ja muilla tukitoimilla pyritään tukemaan opiskelijoiden mahdollisuuksia työllistyä koulutustaan vastaavalle alalle. Lisäksi tavoitteena on kiinnittää työnantajien huomiota hyvin suomea puhuvien ei-suomenkielisten työntekijäpotentiaaliin.

Sanomattakin on selvää, että hankkeemme täsmäopetettavat muodostavat niin heterogeenisen joukon, että heitä olisi vaikea opettaa yhtenä ryhmänä. Siksi hankkeemme tutkimustavoitteisiin kuuluukin selvittää, pääseekö edistynyt suomenoppija kielitaidossaan eteenpäin täsmäopetuksen avulla. Tutkimalla opiskelijoiden hankkeessa tuottamia tekstejä ja nauhoittamia puheita pystytään edistyneiden oppijoiden tarpeet huomioimaan tulevaisuudessa entistä paremmin. Lisäksi olemme kiinnostuneita esimerkiksi kielitietoisuuden ja itsearvioinnin vaikutuksesta edistyneiden oppijoiden kielitaidon kehittymiseen. Pyrimme osallistumaan edellä mainittuja ilmiöitä koskevaan kansainväliseen keskusteluun ja esittelemmekin hanketta lokakuussa 2017 Tallinnassa VIRSU-konferenssissa (www.tlu.ee/en/VIRSU).

 

Niina Kekki ja Hanna Jokela


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *