Turun yliopiston maantieteen osaston tutkimusryhmä KREPRO (Knowledge Creation Processes) tutkii tiedon jalostumisen prosesseja ihmismaantieteellisestä näkökulmasta.

Tutkimusryhmää johtaa maantieteen professori Jussi S. Jauhiainen. KREPRO tutkii tiedon jalostumista eri ympäristöissä kuten tieteen, taiteen, liikemaailman ja yhteiskunnan monissa konteksteissa. Tutkimusryhmä myös kehittää uusia menetelmiä tiedon jalostumisen tutkimiseen.

Tutkimusryhmää johtaa maantieteen professori Jussi S. Jauhiainen. KREPRO tutkii tiedon jalostumista eri ympäristöissä kuten tieteen, taiteen, liikemaailman ja yhteiskunnan monissa konteksteissa. Tutkimusryhmä myös kehittää uusia menetelmiä tiedon jalostumisen tutkimiseen.

Spatio-temporaalisuuden, eli aikatilallisuuksien, tutkimus on tutkimusryhmän erityisalaa. KREPROn tärkeimmät tutkimuskysymykset ovat:

• Kuinka tieto jalostuu tieteessä, taiteessa, liikemaailmassa ja yhteiskunnassa?
• Kuinka aika ja tila liittyvät tiedon jalostumisen prosesseihin?

Näihin kysymyksiin on etsitty ja löydetty vastauksia monenlaisten tutkimustapausten kautta. Tutkimuksen teemat sivuavat liikkuvuutta, rytmejä, kansainvälisesti muuttuvia konteksteja, tutkimusryhmien muodostumista, muuttuvia etäisyyksiä sekä keskuksia ja periferioita. Tilan eri fyysisiä ja maantieteellisiä tasoja tarkastellaan esimerkiksi sosiaalisina, kognitiivisina ja digitaalisina. Tällä maantieteellisellä otteella tutkimusryhmä tutkii muun muassa tiedon jalostumista, innovaatioita ja luovuutta osana tietoyhteiskuntaa, innovaatioperusteista kehitystyötä ja tiedekulttuuria.

Tutkimusryhmä toimii globaalistikin laajalla alueella keräten tutkimusmateriaalia tarpeen mukaan täysin erilaisista paikoista, kuten Huippuvuorilta, Sansibarilta, Berliinistä tai Lapista. Joulukuussa 2019 esimerkiksi ilmestyy Jauhiaisen ja Hoolin kirja ”Innovation for Development in Africa”, jossa tarkastellaan miten innovaatiot ja toisaalta niihin liittyvät toimintatavat ja linjaukset ovat tulleet osaksi kehityspolitiikkaa kautta Afrikan. KREPROn tutkimus on kohdistunut myös todella lähelle: Turun yliopiston ja Berliinin Humboldt-yliopiston yhteinen maantieteen kurssi antoi mahdollisuuden tutkia oppimista kansainvälisellä projektimuotoisella kurssilla, jossa opiskelijoiden hajautuneisuus ja kokoontuminen yhteen vaihtelivat (Hautala & Schmidt 2019).

Seuraavaksi tarkempi esittely KREPRON tutkimuksesta, jossa selvitettiin tieteellisen tiedon jalostumista rytmin käsiteen avulla.

Tarkastelussa tutkimushankkeen tiedon jalostumisen rytmit

KREPRO-ryhmän tutkijat Minna-Liina Ojala ja Johanna Hautala tutkivat tiedon jalostumista tutkimushankkeessa artikkelissaan ”Knowledge creation rhythms of a science project, in and beyond remote Ny-Ålesund in the Arctic”, joka on julkaistu Polar Geography -tiedejulkaisusarjassa (2019).

Artikkeli käsittelee tiedon jalostumista kansainvälisessä ja monitieteissä tutkimushankkeessa, joka kokoontui väliaikaisesti Ny-Ålesundin tutkimusasemalle Huippuvuorille. Aiemmin on todettu, että kokoontuminen ja läsnäolon hetket ovat elintärkeitä tiedon jalostumiselle projekteissa, joissa pääsääntöisesti työskennellään eri maantieteellisissä sijainneissa. Tutkimusryhmien kokoontuminen kaupunkeihin on osoittautunut hyödylliseksi, mutta perifeerisen paikan ja luonnonympäristön merkitys tiedon kehittymiselle on vähemmän tunnettua.

Näihin kysymyksiin vastaamiseksi tutkimuksessa sovellettiin Henri Lefebvren rytmianalyysiä ja sen käsitteitä, kuten ”eurytmia”, jolla tarkoitetaan tässä yhteydessä tuottavaa rytmien tasapainoa ja samatahtisuutta, ja ”arrytmia” eli rytmien häiriö ja konflikti.

Tutkimuksen mukaan kokoontuminen Ny-Ålesundiin tuki tehokasta eurytmistä kokonaisuutta, jossa ympäristöstä tuli osa tiedon jalostumisen prosessia ja sysäys tiedon jalostumiselle saavutettiin. Rytmien muuttuessa myös eurytmia alkoi väistyä. Ylettämällä tarkastelu kokoontumisen ulkopuolelle tutkimuksessa huomattiin, että arrytmia on olennainen osa tiedon jalostumista projektissa. Lisäksi arrytmia saattaa olla välttämätöntä innovatiivisen tieteellisen tiedon jalostumiselle.

Lähteet:

Hautala J. & S. Schmidt (2019) Learning across distances: an international collaborative learning project between Berlin and Turku. Journal of Geography in Higher Education 48:2, 181-200.

Jauhiainen J.S. & L. Hooli (2019) Innovation for Development in Africa. 7.11.2019. < https://www.crcpress.com/Innovation-for-Development-in-Africa/Jauhiainen-Hooli/p/book/9780367349561>.

KREPRO – Knowledge Creation Processes. 17.11.2019. <https://sites.utu.fi/krepro/>

Ojala M-L. & J. Hautala (2019). Knowledge creation rhythms of a science project, in and beyond remote Ny-Ålesund in the Arctic. Polar Geography 42: 1, 1-17.

Turun yliopiston maantieteen tutkijat Joni Mäkinen ja Kari Kajuutti kartoittivat vuonna 2016 Suomen maaperämuodostumia laserkeilausaineistosta, ja löysivät tieteelle jotain aiemmin tunnistamatonta. Vuonna 2017 aiheesta julkaistiin ensimmäinen artikkeli yhdessä Elina Ahokankaan ja Geologian tutkimuskeskuksen tutkijoiden Antti Ojalan sekä Jukka-Pekka Palmun kanssa.

Lopulta kolmiota tai V-kirjainta muistuttavalle kumpareelle keksittiin nimi: murtoo. Nimi tulee muodostumien ensimmäisen löytöpaikan mukaan, joka sijaitsee Murtoonjärven länsipuolella noin 30 kilometriä Tampereelta lounaaseen lähellä Nokian ja Vesilahden rajaa. Murtoo on oivallinen nimi tälle maaperämuodostumalle, sillä se viittaa murtuneeseen, jollaiseksi maastoa murtoo-muodostumien paikoin kivikkoisilla esiintymisalueilla voi kuvailla.

Alkuvuodesta 2018 murtoo ylitti kansallisen uutiskynnyksen ja aiheesta kerrottiin varsin laajasti. Tieteen maailmassa murtoot ovat olleet merkittävä löydös, joka on poikinut kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Murtootutkimuksen lisäksi Joni Mäkisen johtama MUST-konsortio tutkii laajemminkin jäänalaisten sulamisvesiprosessien dynamiikkaa mannerjäätiköiden nopean sulamisvaiheen aikana.

Tutkimuksen keskeisenä menetelmänä on laserkeilausaineistosta rakennetun digitaalisen maastomallin tulkinta ja muodostumien kartoitus. Lisäksi tutkimuksella pyritään tuottamaan tietoa yleisesti ilmaston lämpenemisen aiheuttamasta mannerjäätiköiden sulamisesta ja sen seurauksista. Viime kesänä MUST-konsortiolle myönnettiin Suomen Akatemian nelivuotinen rahoitus, joka mahdollistaa tämän kansainvälisen yhteistyön.

Uusi tutkimus määrittelee murtoon ominaisuudet

Lokakuun lopulla julkaistiin uusi tutkimusartikkeli murtoista Annals of Glaciology -julkaisusarjassa nimellä ”Ice-sheet scale distribution and morphometry of triangular shaped hummocks (murtoos): a subglacial landform produced during rapid retreat of the Scandinavian Ice Sheet”. Tätä uutta artikkelia on ollut kirjoittamassa jo mainittujen suomalaisten tutkijoiden lisäksi Gustaf Peterson ja Christian Öhrling Ruotsin geologisesta tutkimuskeskuksesta sekä Mark D. Johnson Göteborgin yliopistosta.

Murtoita ja murtookenttiä (eli murtooryhmiä) tunnistettiin maastomallista laskettua rinnevalovarjostusta ja kaltevuuskulmaa tulkiten. Löydytyistä 564 murtookentästä 56 valittiin tarkempaan tarkasteluun, jossa murtookentille laskettiin pinta-ala, murtoiden lukumäärä, rinteen kaltevuus ja määritettiin geomorfologinen tyyppi paikkatietoanalyysiä hyödyntäen.

Morfometristä määrittämistä varten jokaisen valitun murtookentän yksittäinen murtoo mitattiin laserkeilausaineistosta. Murtoista mitattiin pinta-ala, pituus, leveys, korkeus, suoja- ja vastasivun kaltevuus sekä murtoon kärjen kulma asteina. Nämä suureet tilastoitiin 680 murtoon osalta, jolloin saatiin kattava otos murtoon keskimääräisistä mittasuhteista.

Lisäksi tutkimuksessa täsmennettiin murtoiden syntymekanismeja ja -olosuhteita sekä selvitettiin murtoiden suhdetta muihin jäätikkösyntyisiin muodostumiin Murtoot sijaitsevat alueilla, jossa jään sulaminen ja mannerjään vetäytyminen on ollut nopeaa. Artikkelin mukaan murtoot ovat siis muodostuneet jään alla ilmaston nopean lämpenemisen aikana, kun suurenevat sulamisvesimäärät muokkasivat jäätikön kuljettamaa maa-ainesta.

Lähteet

Ojala AEK, Peterson G, Mäkinen J, Johnson MD, Kajuutti K, Palmu J-P, Ahokangas E, Öhrling C (2019). Ice-sheet scale distribution and morphometry of triangularshaped hummocks (murtoos): a subglacial landform produced during rapid retreat of the Scandinavian Ice Sheet. Annals of Glaciology 1–12. https://doi.org/10.1017/aog.2019.34

Hei, haluamme varmistaa, että järjestämämme tapahtumat ja muu toiminta vastaavat kohderyhmän toiveita. Vastaa siis seuraavaan kyselyyn, ja kerro mitä sinä haluat TMS:n tekevän nyt ja jatkossa. Kyselyssä voit myös ehdottaa uusia tapahtumia ja keskustelunaiheita tai jättää muuta palautetta. Arvostamme sitä!

Linkki kyselyyn: https://link.webropolsurveys.com/S/45ED2C77E6A19AB4

Maantiede tarjoaa loistavan lähtökohdan ymmärtää ja selittää sekä menneitä että nykypäivän ilmiöitä niin paikallisella kuin globaalilla tasolla. Turun Maantieteellisessä Seurassa (TMS) on mahdollisuus edistää maantieteellistä ajattelua ja maantieteen tuntemusta eri tavoin, sekä oppia itse lisää aiheesta erilaisten tapahtumien ja muiden maantieteilijöiden kautta.

TMS pyörii täysin vapaaehtoispohjalta, joten sinun panoksellasi on merkitystä. Jotta voimme ylläpitää ja kehittää TMS:n toimintaa edelleen tarvitsemme lisää tekijöitä. Mukaan ovat tervetulleita kaikki, riittää että olet kiinnostunut maantieteestä!

Osallistumisen tapoja on monia riippuen sekä omasta kiinnostuksestasi että panostuksesi määrästä. Alla siis kuvauksia eri tehtävistä, joihin kaikkiin tekijät ovat tervetulleita lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi. Ensin mainitut neljä tehtävää ovat myös sellaisia, joita voi hoitaa useampikin vapaaehtoinen esimerkiksi tiiminä tai vuorotellen. Missään näistä tehtävistä ei tarvitse jäädä yksin vastuuseen, vaan seuran hallitus on aina tukenasi ja voi osallistua tehtävän hoitamiseen myös.

Eri tehtävistä voit olla yhteydessä hallitukseen (tms-hallitus@lists.utu.fi).

KESKIVIIKKOKAHVITTAJA

Nautitko rennosta yhdessäolosta ja keskustelusta hyvän kahvikupposen ääressä? TMS tarjoaa kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona syyskuusta huhtikuuhun kahvituksen TY:n maantieteen osaston käsikirjastossa klo 13:45-14:15. Kahvituksen ohjelmasisältö on hyvin vapaata, mukana voi olla esim. diavisa, matkakertomus, maantieteellisen teorian pohdintaa tai ihan vaan hetkessä syntyvää jutustelua. Kahvittaja huolehtii että kaikki kahvitustarpeet on olemassa, keittää kahvin/teen ja asettelee keksit sievästi lautaselle. Kahvihetken jälkeen tarjoilut siivotaan pois. Kyseessä on siis helppo tapa liittyä joukkoon hyvinkin valmiin ja vakiintuneen tapahtumakonseptin kautta. Aikaa kahvitus vaatii noin 2h kerran kuussa keskiviikkoisin.

MAANTIEDOTTAJA

Seuraatko mielelläsi uutisia ja maantieteen teemoja sekä Turussa että maailmalla? Haluatko tuoda esille maantieteilijöitä työssään? TMS:n facebook-sivujen kautta haluamme mm. tuoda esille maantieteen monipuolisuutta uutispoiminnoin ja avartaa mielikuvia kuvajuttusarjallamme ”Maantieteilijän mukana”.  Tule siis mukaan kehittämään sekä omaa että muiden maantieteellistä silmää! Tiedotustehtävässä pääset työskentelemään hyvin pitkälti omien aikataulujesi mukaan ja mistä päin maailmaa vain, mutta tavoitteemme on, että facebook-sivumme on aktiivinen viikoittain, eli työtä olisi noin 0,5-1h viikossa. Emme odota sinun olevan valmiiksi loistava kynäniekka, jolta tekstiä tursuaa yli äyräiden, vaan etsimme myös taitoa bongata maantieteellisiä ilmiöitä ja maantieteellisesti kiinnostavia tapauksia.

LUENTOMESTARI

Oletko kiinnostunut tämän päivän maantieteellisen tutkimuksen suuntauksista? Kenties siis haluat osallistua Nykymaantiedettä-luentojen järjestämiseen. Sarjan luentoja on tavoitteena järjestää 3-4 kertaa vuodessa Turun kaupunginkirjaston Studio-salissa yhteistyössä TY:n maantieteen laitoksen kanssa. Luentomestarina saat loistavan tilaisuuden tutustua TY:n maantieteellisen tutkimuksen tekijöihin ja tutkimuskohteiden laajuuteen! Luentomestarina siis olet yhteydessä mahdollisiin luennoitsijoihin ja pääset sopimaan luentojen aiheista ja aikatauluista. Tehtävää pystyt toteuttamaan hyvin pitkästi omien aikataulujesi mukaan, mutta aikaa yhden luentokerran järjestämiseen kuluu yhteensä noin 5h.

TAPAHTUMAJÄRJESTÄJÄ

Innostutko intensiivisestä, mutta kertaluontoisesta toiminnasta? Oletko saanut idean (ison tai pienen) maantieteellisestä tapahtumasta, jonka toteuttamisesta haaveilet? Ilman ideoitakin pääset toki osallistumaan, sillä meillä on myös muutama ajatus takataskussa odottamassa toteuttajaa. Tapahtumajärjestäjänä pääset suunnittelemaan, toteuttamaan ja kokeilemaan joko yksin tai yhdessä maantieteellisten teemojen esille tuontia erilaisten tapahtumien kautta. Työpanoksesi määrä riippuu täysin tapahtuman luonteesta ja ajankohdasta. TMS:n toimintaan sopivat niin pienet kuin isot tempaukset!

HALLITUKSEN JÄSEN

Seuran hallituksessa on useita eri tehtäviä, joiden kautta pääset tutustumaan niin hallinnolliseen työhön kuin luotsaamaan seuraa eteenpäin. Jos nautit kokonaisuuksien käsittelystä, voisi hallituspaikka olla sinulle oikea tapa osallistua. Bonuksena pienen yhdistyksen hallituksessa saat nopeasti hyvän perustuntuman yhdistysmuotoisesta toiminnasta. TMS:n hallitus koostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta, taloudenhoitajasta ja sihteeristä sekä muista hallituksen jäsenistä. Hallituskaudet vaihtelevat tehtävän mukaan kahdesta kolmeen vuoteen ja kokoustamme noin 4-6 kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan, minkä lisäksi hallituksen jäsenet hoitavat omia tehtäviään tarpeiden mukaan. Tehtävämäärä hallituksessa vaihtelee vuodenajan ja kunkin omien tehtävien mukaan, mutta keskimäärin hallitustehtävät vievät aikaasi noin 1-6h kuukaudessa.

Tervetuloa mukaan tekemään maantiedettä tutuksi!

Turun Maantieteellinen Seura haluaa toivottaa kaikille oikein lämmintä ja iloista joulunaikaa sekä onnea tulevalle vuodelle 2019!

Kiitos kaikille jäsenillemme kuluneesta vuodesta sekä niille, jotka ovat osallistuneet TMS:n tapahtumiin vuoden 2018 aikana. Olette kaikki tervetulleita osallistumaan TMS:n toimintaan ja tapahtumiin myös vuonna 2019.

Nyt syksyllä on tulossa ainakin kaksi maantieteilijälle merkittävää isompaa tapahtumaa:

Maantieteen päivät 25.-26.10.2018. Tapahtuma järjestetään Helsingissä ja ilmoittautuminen päättyy 12.10. Katso siis pian ohjelma ja osallistumismaksut tapahtuman sivuilta!

Paikkatietomarkkinat 5.-6.11.2018. Tapahtuma järjestetään myös Helsingissä. Tapahtuman sisäänpääsy on ilmainen, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen.

Turussa on toki syksylle vielä paljon TMS:n omaa ohjelmaa, mm. lautapeli-ilta 11.10., Nykymaantiedettä-luento 22.10. sekä kahvihetki taas 7.11. Lisätietoja toiminta ja tapahtumat -sivulta.