Arvoisat maantieteilijät ja maantieteestä kiinnostuneet,

Turun Maantieteellinen Seura (TMS) kaipaa aktiiveja!

Alunperin Olavi Granön johtama Seura perustettiin vuonna 1961 Turussa ja sen ympäristössä olevien “maantieteilijäin yhdyssiteeksi” sekä edistämään maantieteellistä tutkimusta Suomessa.

Ensi vuonna olisi hienoa juhlia Seuran 60-vuotisjuhlia, mutta aiemmista yrityksistämme huolimatta emme ole saaneet hallitukseen uusia jäseniä. Meistä suurimman osan (tupla- tai pidemmät) kaudet taas loppuivat viime vuonna ja olemme myös hyvin hajautuneet pois Turusta.

Viime vuosina TMS:n toiminta on keskittynyt Turun yliopiston Maantieteen osastolla järjestettävään kuukausittaiseen kahvihetkeen sekä aktiiviseen Facebook-viestintään. Ovatpa meiltä onnistuneet myös muun muassa maantieteelliset elokuvaillat, yleisöluennot ja peli-illat. Kehitysyhteistyöhankkeet Sansibarilla ovat myös tärkeä osa TMS:n toimintaa.

Uskomme, että tällaiselle toiminnalle olisi vielä tarvetta ja kysyntää Turun seudun maantieteilijöiden parissa. 

Jos Sinä voisit osallistua toiminnan ylläpitoon ja järjestämiseen jollain tavalla, ota yhteyttä (tms-hallitus@lists.utu.fi). [EDIT: Turussa tai lähiseuduilla asuminen ei ole ehto tulla osaksi talkoita. Kaikki ovat tervetulleita!] Pohditaan yhdessä, mitä voimme tehdä Seuran säilyttämiseksi!

Ystävällisesti

Turun Maantieteellisen Seuran hallitus 2019

❖ ❖ ❖

Blogi: Esittelyssä KREPRO-tutkimusryhmä

Turun yliopiston maantieteen osaston tutkimusryhmä KREPRO (Knowledge Creation Processes) tutkii tiedon jalostumisen prosesseja ihmismaantieteellisestä näkökulmasta.

Tutkimusryhmää johtaa maantieteen professori Jussi S. Jauhiainen. KREPRO tutkii tiedon jalostumista eri ympäristöissä kuten tieteen, taiteen, liikemaailman ja yhteiskunnan monissa konteksteissa. Tutkimusryhmä myös kehittää uusia menetelmiä tiedon jalostumisen tutkimiseen.

Tutkimusryhmää johtaa maantieteen professori Jussi S. Jauhiainen. KREPRO tutkii tiedon jalostumista eri ympäristöissä kuten tieteen, taiteen, liikemaailman ja yhteiskunnan monissa konteksteissa. Tutkimusryhmä myös kehittää uusia menetelmiä tiedon jalostumisen tutkimiseen.

Spatio-temporaalisuuden, eli aikatilallisuuksien, tutkimus on tutkimusryhmän erityisalaa. KREPROn tärkeimmät tutkimuskysymykset ovat:

  • Kuinka tieto jalostuu tieteessä, taiteessa, liikemaailmassa ja yhteiskunnassa?
  • Kuinka aika ja tila liittyvät tiedon jalostumisen prosesseihin?

Näihin kysymyksiin on etsitty ja löydetty vastauksia monenlaisten tutkimustapausten kautta. Tutkimuksen teemat sivuavat liikkuvuutta, rytmejä, kansainvälisesti muuttuvia konteksteja, tutkimusryhmien muodostumista, muuttuvia etäisyyksiä sekä keskuksia ja periferioita. Tilan eri fyysisiä ja maantieteellisiä tasoja tarkastellaan esimerkiksi sosiaalisina, kognitiivisina ja digitaalisina. Tällä maantieteellisellä otteella tutkimusryhmä tutkii muun muassa tiedon jalostumista, innovaatioita ja luovuutta osana tietoyhteiskuntaa, innovaatioperusteista kehitystyötä ja tiedekulttuuria.

Tutkimusryhmä toimii globaalistikin laajalla alueella keräten tutkimusmateriaalia tarpeen mukaan täysin erilaisista paikoista, kuten Huippuvuorilta, Sansibarilta, Berliinistä tai Lapista. Joulukuussa 2019 esimerkiksi ilmestyy Jauhiaisen ja Hoolin kirja ”Innovation for Development in Africa”, jossa tarkastellaan miten innovaatiot ja toisaalta niihin liittyvät toimintatavat ja linjaukset ovat tulleet osaksi kehityspolitiikkaa kautta Afrikan. KREPROn tutkimus on kohdistunut myös todella lähelle: Turun yliopiston ja Berliinin Humboldt-yliopiston yhteinen maantieteen kurssi antoi mahdollisuuden tutkia oppimista kansainvälisellä projektimuotoisella kurssilla, jossa opiskelijoiden hajautuneisuus ja kokoontuminen yhteen vaihtelivat (Hautala & Schmidt 2019).

Seuraavaksi tarkempi esittely KREPRON tutkimuksesta, jossa selvitettiin tieteellisen tiedon jalostumista rytmin käsiteen avulla.

Tarkastelussa tutkimushankkeen tiedon jalostumisen rytmit

KREPRO-ryhmän tutkijat Minna-Liina Ojala ja Johanna Hautala tutkivat tiedon jalostumista tutkimushankkeessa artikkelissaan ”Knowledge creation rhythms of a science project, in and beyond remote Ny-Ålesund in the Arctic”, joka on julkaistu Polar Geography -tiedejulkaisusarjassa (2019).

Maisema tutkimuksen kenttätyöympäristöstä Ny-Ålesundista, Huippuvuorilta. Kuva: Minna-Liina Ojala.

Artikkeli käsittelee tiedon jalostumista kansainvälisessä ja monitieteissä tutkimushankkeessa, joka kokoontui väliaikaisesti Ny-Ålesundin tutkimusasemalle Huippuvuorille. Aiemmin on todettu, että kokoontuminen ja läsnäolon hetket ovat elintärkeitä tiedon jalostumiselle projekteissa, joissa pääsääntöisesti työskennellään eri maantieteellisissä sijainneissa. Tutkimusryhmien kokoontuminen kaupunkeihin on osoittautunut hyödylliseksi, mutta perifeerisen paikan ja luonnonympäristön merkitys tiedon kehittymiselle on vähemmän tunnettua.

Näihin kysymyksiin vastaamiseksi tutkimuksessa sovellettiin Henri Lefebvren rytmianalyysiä ja sen käsitteitä, kuten ”eurytmia”, jolla tarkoitetaan tässä yhteydessä tuottavaa rytmien tasapainoa ja samatahtisuutta, ja ”arrytmia” eli rytmien häiriö ja konflikti.

Tutkimuksen mukaan kokoontuminen Ny-Ålesundiin tuki tehokasta eurytmistä kokonaisuutta, jossa ympäristöstä tuli osa tiedon jalostumisen prosessia ja sysäys tiedon jalostumiselle saavutettiin. Rytmien muuttuessa myös eurytmia alkoi väistyä. Ylettämällä tarkastelu kokoontumisen ulkopuolelle tutkimuksessa huomattiin, että arrytmia on olennainen osa tiedon jalostumista projektissa. Lisäksi arrytmia saattaa olla välttämätöntä innovatiivisen tieteellisen tiedon jalostumiselle.

Lähteet:

Hautala J. & S. Schmidt (2019) Learning across distances: an international collaborative learning project between Berlin and Turku. Journal of Geography in Higher Education 48:2, 181-200.

Jauhiainen J.S. & L. Hooli (2019) Innovation for Development in Africa. 7.11.2019. < https://www.crcpress.com/Innovation-for-Development-in-Africa/Jauhiainen-Hooli/p/book/9780367349561>.

KREPRO – Knowledge Creation Processes. 17.11.2019. <https://sites.utu.fi/krepro/>

Ojala M-L. & J. Hautala (2019). Knowledge creation rhythms of a science project, in and beyond remote Ny-Ålesund in the Arctic. Polar Geography 42: 1, 1-17.

Blogi: Murtoot maailmankartalle

Turun yliopiston maantieteen tutkijat Joni Mäkinen ja Kari Kajuutti kartoittivat vuonna 2016 Suomen maaperämuodostumia laserkeilausaineistosta, ja löysivät tieteelle jotain aiemmin tunnistamatonta. Vuonna 2017 aiheesta julkaistiin ensimmäinen artikkeli yhdessä Elina Ahokankaan ja Geologian tutkimuskeskuksen tutkijoiden Antti Ojalan sekä Jukka-Pekka Palmun kanssa.

Lopulta kolmiota tai V-kirjainta muistuttavalle kumpareelle keksittiin nimi: murtoo. Nimi tulee muodostumien ensimmäisen löytöpaikan mukaan, joka sijaitsee Murtoonjärven länsipuolella noin 30 kilometriä Tampereelta lounaaseen lähellä Nokian ja Vesilahden rajaa. Murtoo on oivallinen nimi tälle maaperämuodostumalle, sillä se viittaa murtuneeseen, jollaiseksi maastoa murtoo-muodostumien paikoin kivikkoisilla esiintymisalueilla voi kuvailla.

Alkuvuodesta 2018 murtoo ylitti kansallisen uutiskynnyksen ja aiheesta kerrottiin varsin laajasti. Tieteen maailmassa murtoot ovat olleet merkittävä löydös, joka on poikinut kansainvälistä tutkimusyhteistyötä. Murtootutkimuksen lisäksi Joni Mäkisen johtama MUST-konsortio tutkii laajemminkin jäänalaisten sulamisvesiprosessien dynamiikkaa mannerjäätiköiden nopean sulamisvaiheen aikana.

Tutkimuksen keskeisenä menetelmänä on laserkeilausaineistosta rakennetun digitaalisen maastomallin tulkinta ja muodostumien kartoitus. Lisäksi tutkimuksella pyritään tuottamaan tietoa yleisesti ilmaston lämpenemisen aiheuttamasta mannerjäätiköiden sulamisesta ja sen seurauksista. Viime kesänä MUST-konsortiolle myönnettiin Suomen Akatemian nelivuotinen rahoitus, joka mahdollistaa tämän kansainvälisen yhteistyön.

Uusi tutkimus määrittelee murtoon ominaisuudet

Lokakuun lopulla julkaistiin uusi tutkimusartikkeli murtoista Annals of Glaciology -julkaisusarjassa nimellä ”Ice-sheet scale distribution and morphometry of triangular shaped hummocks (murtoos): a subglacial landform produced during rapid retreat of the Scandinavian Ice Sheet”. Tätä uutta artikkelia on ollut kirjoittamassa jo mainittujen suomalaisten tutkijoiden lisäksi Gustaf Peterson ja Christian Öhrling Ruotsin geologisesta tutkimuskeskuksesta sekä Mark D. Johnson Göteborgin yliopistosta.

Murtookenttien jakautuminen Suomessa ja Ruotsissa. Karttaan on merkitty myös huomattavimmat reunamuodostumat. © Ojala ym. 2019.

Murtoita ja murtookenttiä (eli murtooryhmiä) tunnistettiin maastomallista laskettua rinnevalovarjostusta ja kaltevuuskulmaa tulkiten. Löydytyistä 564 murtookentästä 56 valittiin tarkempaan tarkasteluun, jossa murtookentille laskettiin pinta-ala, murtoiden lukumäärä, rinteen kaltevuus ja määritettiin geomorfologinen tyyppi paikkatietoanalyysiä hyödyntäen.

Morfometristä määrittämistä varten jokaisen valitun murtookentän yksittäinen murtoo mitattiin laserkeilausaineistosta. Murtoista mitattiin pinta-ala, pituus, leveys, korkeus, suoja- ja vastasivun kaltevuus sekä murtoon kärjen kulma asteina. Nämä suureet tilastoitiin 680 murtoon osalta, jolloin saatiin kattava otos murtoon keskimääräisistä mittasuhteista.

Tutkimuksessa määritettiin 680 yksittäiseltä murtoolta mittasuhteet. Kuvassa murtoon tyypillinen muoto ylhäältä- ja sivustapäin kuvattuna. © Ojala ym. 2019.

Lisäksi tutkimuksessa täsmennettiin murtoiden syntymekanismeja ja -olosuhteita sekä selvitettiin murtoiden suhdetta muihin jäätikkösyntyisiin muodostumiin Murtoot sijaitsevat alueilla, jossa jään sulaminen ja mannerjään vetäytyminen on ollut nopeaa. Artikkelin mukaan murtoot ovat siis muodostuneet jään alla ilmaston nopean lämpenemisen aikana, kun suurenevat sulamisvesimäärät muokkasivat jäätikön kuljettamaa maa-ainesta.

Lähteet

Ojala AEK, Peterson G, Mäkinen J, Johnson MD, Kajuutti K, Palmu J-P, Ahokangas E, Öhrling C (2019). Ice-sheet scale distribution and morphometry of triangularshaped hummocks (murtoos): a subglacial landform produced during rapid retreat of the Scandinavian Ice Sheet. Annals of Glaciology 1–12. https://doi.org/10.1017/aog.2019.34

Blogi: Osallistavan paikkatiedon kehittämistä Tansaniassa

Kirjoitus on osa TMS:n blogia, jossa esitellään maantieteen ajankohtaista tutkimustoimintaa.

Turun yliopiston maantieteen tutkijat Salla Eilola, Niina Käyhkö ja Nora Fagerholm ovat yhdessä tansanialaisen Andrew Ferdinandsin kanssa tutkineet maankäyttöä ja osallistavan paikkatiedon hyödyntämistä sen suunnittelussa Tansaniassa. Tutkimus julkaistiin nimellä ”A bird’s eye view of my village – Developing participatory geospatial methodology for local level land use planning in the Southern Highlands of Tanzania” Landscape and Urban Planning julkaisusarjassa ja artikkeli on ladattavissa ilmaiseksi täältä.

Osallistavan paikkatietojärjestelmän (engl. participatory geographical information system, PGIS) sovelluksia on kehitetty jo 1990-luvulta lähtien, mutta vain muutama tutkimus on selvittänyt sen mahdollisuuksia aluesuunnittelussa. Tässä tutkimuksessa Eilola ja kumppanit esittelevät uuden metodologian osallistavan kartoitusmenetelmän hyödyntämiseen Tansanian maankäytönsuunnitteluprosesseissa. Tutkimuksessa myös arvioidaan tämän metodologian vaikutuksia osallistujien alueelliseen ymmärtämiseen, oppimiseen sekä paikkatiedon tarkkuuteen ja laatuun.

Tulostetun satelliittikuvan hyödyntämistä maankäytön kartoittamisen suunnitteluprosessissa. Kuva: Salla Eilola.

Tutkimuksen keskeinen havainto on, että satelliittikuvaa hyödyntävä osallistava kartoitus (engl. participatory mapping) on tehokas työkalu kerätä alueellista tietoa eri sidosryhmiltä. Osallistavat kartoitusmenetelmät myös parantavat aluesuunnittelun laatua ja luotettavuutta. Georeferoidun satelliittikuvan visuaalinen tarkastelu parantaa maiseman hahmottamista ja alueellista ymmärtämistä, mikä lisää osallistujien päätöksentekokykyä ja koko suunnitteluprosessin tehokkuutta.

Lähteet

Eilola, S., Käyhkö N., Ferdinands, A. & N, Fagerholm. (2019). A bird’s eye view of my village – developing participatory geospatial methodology for local level land use planning in the Southern Highlands of Tanzania. Landscape and Urban Planning. 190: <https://doi.org/10.1016/j.landurbplan.2019.103596>

Blogi: Esittelyssä Fluvial and Coastal Geography Group

Maahan satava vesi virtaa pinta- ja pohjavalunnan kautta valuma-alueen jokiin sekä järviin ja päätyy lopulta mereen. Muun muassa tätä veden kiertokulkua tutkitaan Turun yliopiston maantieteen laitoksella Fluvial and Coastal Geography eli virtavesi- ja rannikkotutkimuksen tutkimusryhmässä.

Virtavesitutkimuksessa uusin tekniikka käytössä

Menetelmällisesti Fluvial and Coastal Research Group panostaa uusimpaan tekniikkaan, kuten laserkeilaukseen, sedimenttien näytteenottoon, virtausprofiilin luomiseen sekä veden syvyyden eli batymetrian mallintamiseen. Yhdistämällä liikkuvan maanpäällisen laserkeilauksen ja kaikuluotausmittaukset voidaan mallintaa vesiuoma ja tulvatasanko saumattomasti niin vedenpinnan alta kuin yläpuoleltakin.

Vasemmalla RIEGL VZ-400-laserkeilain, oikealla kauko-ohjattava minivene, jossa ADCP-virtausmittari (engl. Acoustic Doppler Current Profiler). Kuvat UTU Geospatial Labs.

Yhdistämällä kaikuluotaus, virtaus- ja laserkeilausaineisto saadaan tarkka kolmiulotteinen malli jokiympäristöstä. Tämä malli toimii pohja-aineistona esimerkiksi jokiympäristön muutostulkinnassa sekä virtausmallien luonnissa. Yksi käytännön tutkimuskohde, jossa edellä mainittua 3D-mallia voi hyödyntää, on potentiaalisen tulvan arviointi.

Rannikkomaantieteellinen tutkimusprojekti: Plan4Blue

Suomen ympäristökeskuksen Plan4Blue-hankkeen tavoitteena on edistää rajat ylittävien merialueiden kestävää käyttöä Suomenlahden ja Saaristomeren alueilla. Tähän pyritään kehittämällä merialuesuunnittelun osaamista ja menetelmiä suomalaisten ja virolaisten viranomaisten, järjestöjen ja yritysten yhteistyöllä. Projektin aikana luotiin vaihtoehtoiset skenaariot eli tulevaisuudennäkymät sinisen talouden osalta. Sinisellä taloudella ja sinisellä kasvulla tässä yhteydessä tarkoitetaan merialueiden käyttöä kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.

Plan4Blue-hankkeessa luotiin vaihtoehtoiset tulevaisuudenskenaariot Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Eri tulevaisuuden ”polkuja” luotiin neljä ja niitä käsiteltiin neljän eri teeman osalta. Kuva: Suomen ympäristökeskus.

Plan4Blue koostuu neljästä työpaketista, jonka kolmannesta vastaa Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitos. Työpaketin johtajana toimii maantieteen yliopistonlehtori ja dosentti Harri Tolvanen. Työpaketin sisältöön kuuluu merialuesuunnittelun paikkatietotyöskentelyn ohjeistaminen sekä karttojen tuottaminen ja paikkatiedon hallinta Plan4Blue-projektin tarpeisiin.

Merialuesuunnittelun paikkatietotyöskentelyn ohjeistaminen toteutui sähköisen käsikirjan muodossa, jonka kirjoittamisessa olivat mukana myös merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen tutkijat. Rajat ylittävässä merialuesuunnittelussa taloudellinen, yhteiskunnallinen ja luontoon liittyvä alueellinen tieto tulee sovittaa yhteen. Kartat ja paikkatieto ovat tähän oiva apuväline ja merialuesuunnittelun keskeinen perusta. Kaikille ilmaiseksi saatavilla oleva käsikirja on tarkoitettu merialuesuunnitteluun osallistuville asiantuntijoille ja se avaa eri paikkatietoanalyysien mahdollisuuksia ja työhön liittyviä haasteita. Lisäksi kirja antaa käytännön vinkkejä paikkatietoanalyysien tuloksien arviointiin, visualisointiin ja eri työprosessien päämäärätietoiseen kehittämiseen.

Lisätietoa virtavesi- ja rannikkomaantieteen tutkimuksesta löytyy tutkimusryhmän nettisivuilta: https://sites.utu.fi/fcrg/

Lähteet

Fluvial and Coastal Geography Group. 24.9.2019. <https://sites.utu.fi/fcrg/>

Pointcloud.fi. 22.6.2016. Liikkuvalla laserkeilaustekniikalla saadaan nopeasti tarkkaa tietoa jokiympäristöjen muutoksista. 24.9.2019. <https://pointcloud.fi/portfolio/liikkuvalla-laserkeilaustekniikalla-saadaan-nopeasti-tarkkaa-tietoa-jokiymparistojen-muutoksista/>

Suomen ympäristökeskus. Merialuesuunnittelulla tukea kestävälle sinisellä kasvulle Plan4Blue. 16.9.2019. <https://www.syke.fi>

Turun yliopiston tutkijat laativat käsikirjan merialuesuunnittelun paikkatietotyöskentelyyn (2019). Turun yliopiston uutinen 4.6.2019. 5.9.2019. <https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/turun-yliopiston-tutkijat-laativat-kasikirjan-merialuesuunnittelun>

UTU Geospatial Labs. 5.9.2019. <http://geospatial.utu.fi/

Vastaa kyselyyn ja vaikuta

Hei, haluamme varmistaa, että järjestämämme tapahtumat ja muu toiminta vastaavat kohderyhmän toiveita. Vastaa siis seuraavaan kyselyyn, ja kerro mitä sinä haluat TMS:n tekevän nyt ja jatkossa. Kyselyssä voit myös ehdottaa uusia tapahtumia ja keskustelunaiheita tai jättää muuta palautetta. Arvostamme sitä!

Linkki kyselyyn: https://link.webropolsurveys.com/S/45ED2C77E6A19AB4

Pidetään maantiede Turun kartalla!

Maantiede tarjoaa loistavan lähtökohdan ymmärtää ja selittää sekä menneitä että nykypäivän ilmiöitä niin paikallisella kuin globaalilla tasolla. Turun Maantieteellisessä Seurassa (TMS) on mahdollisuus edistää maantieteellistä ajattelua ja maantieteen tuntemusta eri tavoin, sekä oppia itse lisää aiheesta erilaisten tapahtumien ja muiden maantieteilijöiden kautta.

TMS pyörii täysin vapaaehtoispohjalta, joten sinun panoksellasi on merkitystä. Jotta voimme ylläpitää ja kehittää TMS:n toimintaa edelleen tarvitsemme lisää tekijöitä. Mukaan ovat tervetulleita kaikki, riittää että olet kiinnostunut maantieteestä!

Osallistumisen tapoja on monia riippuen sekä omasta kiinnostuksestasi että panostuksesi määrästä. Alla siis kuvauksia eri tehtävistä, joihin kaikkiin tekijät ovat tervetulleita lyhyemmäksi tai pidemmäksi ajaksi. Ensin mainitut neljä tehtävää ovat myös sellaisia, joita voi hoitaa useampikin vapaaehtoinen esimerkiksi tiiminä tai vuorotellen. Missään näistä tehtävistä ei tarvitse jäädä yksin vastuuseen, vaan seuran hallitus on aina tukenasi ja voi osallistua tehtävän hoitamiseen myös.

Eri tehtävistä voit olla yhteydessä hallitukseen (tms-hallitus@lists.utu.fi).

KESKIVIIKKOKAHVITTAJA

Nautitko rennosta yhdessäolosta ja keskustelusta hyvän kahvikupposen ääressä? TMS tarjoaa kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona syyskuusta huhtikuuhun kahvituksen TY:n maantieteen osaston käsikirjastossa klo 13:45-14:15. Kahvituksen ohjelmasisältö on hyvin vapaata, mukana voi olla esim. diavisa, matkakertomus, maantieteellisen teorian pohdintaa tai ihan vaan hetkessä syntyvää jutustelua. Kahvittaja huolehtii että kaikki kahvitustarpeet on olemassa, keittää kahvin/teen ja asettelee keksit sievästi lautaselle. Kahvihetken jälkeen tarjoilut siivotaan pois. Kyseessä on siis helppo tapa liittyä joukkoon hyvinkin valmiin ja vakiintuneen tapahtumakonseptin kautta. Aikaa kahvitus vaatii noin 2h kerran kuussa keskiviikkoisin.

MAANTIEDOTTAJA

Seuraatko mielelläsi uutisia ja maantieteen teemoja sekä Turussa että maailmalla? Haluatko tuoda esille maantieteilijöitä työssään? TMS:n facebook-sivujen kautta haluamme mm. tuoda esille maantieteen monipuolisuutta uutispoiminnoin ja avartaa mielikuvia kuvajuttusarjallamme ”Maantieteilijän mukana”.  Tule siis mukaan kehittämään sekä omaa että muiden maantieteellistä silmää! Tiedotustehtävässä pääset työskentelemään hyvin pitkälti omien aikataulujesi mukaan ja mistä päin maailmaa vain, mutta tavoitteemme on, että facebook-sivumme on aktiivinen viikoittain, eli työtä olisi noin 0,5-1h viikossa. Emme odota sinun olevan valmiiksi loistava kynäniekka, jolta tekstiä tursuaa yli äyräiden, vaan etsimme myös taitoa bongata maantieteellisiä ilmiöitä ja maantieteellisesti kiinnostavia tapauksia.

LUENTOMESTARI

Oletko kiinnostunut tämän päivän maantieteellisen tutkimuksen suuntauksista? Kenties siis haluat osallistua Nykymaantiedettä-luentojen järjestämiseen. Sarjan luentoja on tavoitteena järjestää 3-4 kertaa vuodessa Turun kaupunginkirjaston Studio-salissa yhteistyössä TY:n maantieteen laitoksen kanssa. Luentomestarina saat loistavan tilaisuuden tutustua TY:n maantieteellisen tutkimuksen tekijöihin ja tutkimuskohteiden laajuuteen! Luentomestarina siis olet yhteydessä mahdollisiin luennoitsijoihin ja pääset sopimaan luentojen aiheista ja aikatauluista. Tehtävää pystyt toteuttamaan hyvin pitkästi omien aikataulujesi mukaan, mutta aikaa yhden luentokerran järjestämiseen kuluu yhteensä noin 5h.

TAPAHTUMAJÄRJESTÄJÄ

Innostutko intensiivisestä, mutta kertaluontoisesta toiminnasta? Oletko saanut idean (ison tai pienen) maantieteellisestä tapahtumasta, jonka toteuttamisesta haaveilet? Ilman ideoitakin pääset toki osallistumaan, sillä meillä on myös muutama ajatus takataskussa odottamassa toteuttajaa. Tapahtumajärjestäjänä pääset suunnittelemaan, toteuttamaan ja kokeilemaan joko yksin tai yhdessä maantieteellisten teemojen esille tuontia erilaisten tapahtumien kautta. Työpanoksesi määrä riippuu täysin tapahtuman luonteesta ja ajankohdasta. TMS:n toimintaan sopivat niin pienet kuin isot tempaukset!

HALLITUKSEN JÄSEN

Seuran hallituksessa on useita eri tehtäviä, joiden kautta pääset tutustumaan niin hallinnolliseen työhön kuin luotsaamaan seuraa eteenpäin. Jos nautit kokonaisuuksien käsittelystä, voisi hallituspaikka olla sinulle oikea tapa osallistua. Bonuksena pienen yhdistyksen hallituksessa saat nopeasti hyvän perustuntuman yhdistysmuotoisesta toiminnasta. TMS:n hallitus koostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta, taloudenhoitajasta ja sihteeristä sekä muista hallituksen jäsenistä. Hallituskaudet vaihtelevat tehtävän mukaan kahdesta kolmeen vuoteen ja kokoustamme noin 4-6 kertaa vuodessa tai tarpeen mukaan, minkä lisäksi hallituksen jäsenet hoitavat omia tehtäviään tarpeiden mukaan. Tehtävämäärä hallituksessa vaihtelee vuodenajan ja kunkin omien tehtävien mukaan, mutta keskimäärin hallitustehtävät vievät aikaasi noin 1-6h kuukaudessa.

Tervetuloa mukaan tekemään maantiedettä tutuksi!

Vuosikokous 2019!

TMS kutsuu kaikki jäsenensä ja muut seuran toiminnasta kiinnostuneet vuosikokoukseen keskiviikkona 13.2.2019 klo 16:00. Kokous järjestetään kuukaisittaisista kahvihetkistä tutussa maantieteen osaston käsikirjastossa (Yliopistonmäki, Natura-rakennus, 4. kerros). Tule mukaan käymään läpi edellisen vuoden kulku ja kuulemaan alkaneen vuoden suunnitelmat. Lisäksi ohjelmassa mm. hallituksen valinta ja jäsenmaksut. Tarjolla myös kahvia/teetä ja pientä purtavaa.

Tervetuloa!

Vuosikokouskutsu 2019

Vuosi vaihtumassa!

Turun Maantieteellinen Seura haluaa toivottaa kaikille oikein lämmintä ja iloista joulunaikaa sekä onnea tulevalle vuodelle 2019!

Kiitos kaikille jäsenillemme kuluneesta vuodesta sekä niille, jotka ovat osallistuneet TMS:n tapahtumiin vuoden 2018 aikana. Olette kaikki tervetulleita osallistumaan TMS:n toimintaan ja tapahtumiin myös vuonna 2019.

joulukortti2018

Maantieteen päivät ja Paikkatietomarkkinat tulossa, muista ilmoittautua!

Nyt syksyllä on tulossa ainakin kaksi maantieteilijälle merkittävää isompaa tapahtumaa:

Maantieteen päivät 25.-26.10.2018. Tapahtuma järjestetään Helsingissä ja ilmoittautuminen päättyy 12.10. Katso siis pian ohjelma ja osallistumismaksut tapahtuman sivuilta!

Paikkatietomarkkinat 5.-6.11.2018. Tapahtuma järjestetään myös Helsingissä. Tapahtuman sisäänpääsy on ilmainen, mutta vaatii ennakkoilmoittautumisen.

Turussa on toki syksylle vielä paljon TMS:n omaa ohjelmaa, mm. lautapeli-ilta 11.10., Nykymaantiedettä-luento 22.10. sekä kahvihetki taas 7.11. Lisätietoja toiminta ja tapahtumat -sivulta.