Kirjoitus on osa TMS:n blogia, jossa esitellään maantieteen ajankohtaista tutkimustoimintaa.

Turun yliopiston maantieteen tutkijat Salla Eilola, Niina Käyhkö ja Nora Fagerholm ovat yhdessä tansanialaisen Andrew Ferdinandsin kanssa tutkineet maankäyttöä ja osallistavan paikkatiedon hyödyntämistä sen suunnittelussa Tansaniassa. Tutkimus julkaistiin nimellä ”A bird’s eye view of my village – Developing participatory geospatial methodology for local level land use planning in the Southern Highlands of Tanzania” Landscape and Urban Planning julkaisusarjassa ja artikkeli on ladattavissa ilmaiseksi täältä.

Osallistavan paikkatietojärjestelmän (engl. participatory geographical information system, PGIS) sovelluksia on kehitetty jo 1990-luvulta lähtien, mutta vain muutama tutkimus on selvittänyt sen mahdollisuuksia aluesuunnittelussa. Tässä tutkimuksessa Eilola ja kumppanit esittelevät uuden metodologian osallistavan kartoitusmenetelmän hyödyntämiseen Tansanian maankäytönsuunnitteluprosesseissa. Tutkimuksessa myös arvioidaan tämän metodologian vaikutuksia osallistujien alueelliseen ymmärtämiseen, oppimiseen sekä paikkatiedon tarkkuuteen ja laatuun.

Tutkimuksen keskeinen havainto on, että satelliittikuvaa hyödyntävä osallistava kartoitus (engl. participatory mapping) on tehokas työkalu kerätä alueellista tietoa eri sidosryhmiltä. Osallistavat kartoitusmenetelmät myös parantavat aluesuunnittelun laatua ja luotettavuutta. Georeferoidun satelliittikuvan visuaalinen tarkastelu parantaa maiseman hahmottamista ja alueellista ymmärtämistä, mikä lisää osallistujien päätöksentekokykyä ja koko suunnitteluprosessin tehokkuutta.

Lähteet

Eilola, S., Käyhkö N., Ferdinands, A. & N, Fagerholm. (2019). A bird’s eye view of my village – developing participatory geospatial methodology for local level land use planning in the Southern Highlands of Tanzania. Landscape and Urban Planning. 190: <https://doi.org/10.1016/j.landurbplan.2019.103596>

Maahan satava vesi virtaa pinta- ja pohjavalunnan kautta valuma-alueen jokiin sekä järviin ja päätyy lopulta mereen. Muun muassa tätä veden kiertokulkua tutkitaan Turun yliopiston maantieteen laitoksella Fluvial and Coastal Geography eli virtavesi- ja rannikkotutkimuksen tutkimusryhmässä.

Virtavesitutkimuksessa uusin tekniikka käytössä

Menetelmällisesti Fluvial and Coastal Research Group panostaa uusimpaan tekniikkaan, kuten laserkeilaukseen, sedimenttien näytteenottoon, virtausprofiilin luomiseen sekä veden syvyyden eli batymetrian mallintamiseen. Yhdistämällä liikkuvan maanpäällisen laserkeilauksen ja kaikuluotausmittaukset voidaan mallintaa vesiuoma ja tulvatasanko saumattomasti niin vedenpinnan alta kuin yläpuoleltakin.

Vasemmalla RIEGL VZ-400-laserkeilain, oikealla kauko-ohjattava minivene, jossa ADCP-virtausmittari (engl. Acoustic Doppler Current Profiler). Kuvat UTU Geospatial Labs.

Yhdistämällä kaikuluotaus, virtaus- ja laserkeilausaineisto saadaan tarkka kolmiulotteinen malli jokiympäristöstä. Tämä malli toimii pohja-aineistona esimerkiksi jokiympäristön muutostulkinnassa sekä virtausmallien luonnissa. Yksi käytännön tutkimuskohde, jossa edellä mainittua 3D-mallia voi hyödyntää, on potentiaalisen tulvan arviointi.

Rannikkomaantieteellinen tutkimusprojekti: Plan4Blue

Suomen ympäristökeskuksen Plan4Blue-hankkeen tavoitteena on edistää rajat ylittävien merialueiden kestävää käyttöä Suomenlahden ja Saaristomeren alueilla. Tähän pyritään kehittämällä merialuesuunnittelun osaamista ja menetelmiä suomalaisten ja virolaisten viranomaisten, järjestöjen ja yritysten yhteistyöllä. Projektin aikana luotiin vaihtoehtoiset skenaariot eli tulevaisuudennäkymät sinisen talouden osalta. Sinisellä taloudella ja sinisellä kasvulla tässä yhteydessä tarkoitetaan merialueiden käyttöä kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti.

Plan4Blue-hankkeessa luotiin vaihtoehtoiset tulevaisuudenskenaariot Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Eri tulevaisuuden ”polkuja” luotiin neljä ja niitä käsiteltiin neljän eri teeman osalta. Kuva: Suomen ympäristökeskus.

Plan4Blue koostuu neljästä työpaketista, jonka kolmannesta vastaa Turun yliopiston maantieteen ja geologian laitos. Työpaketin johtajana toimii maantieteen yliopistonlehtori ja dosentti Harri Tolvanen. Työpaketin sisältöön kuuluu merialuesuunnittelun paikkatietotyöskentelyn ohjeistaminen sekä karttojen tuottaminen ja paikkatiedon hallinta Plan4Blue-projektin tarpeisiin.

Merialuesuunnittelun paikkatietotyöskentelyn ohjeistaminen toteutui sähköisen käsikirjan muodossa, jonka kirjoittamisessa olivat mukana myös merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen tutkijat. Rajat ylittävässä merialuesuunnittelussa taloudellinen, yhteiskunnallinen ja luontoon liittyvä alueellinen tieto tulee sovittaa yhteen. Kartat ja paikkatieto ovat tähän oiva apuväline ja merialuesuunnittelun keskeinen perusta. Kaikille ilmaiseksi saatavilla oleva käsikirja on tarkoitettu merialuesuunnitteluun osallistuville asiantuntijoille ja se avaa eri paikkatietoanalyysien mahdollisuuksia ja työhön liittyviä haasteita. Lisäksi kirja antaa käytännön vinkkejä paikkatietoanalyysien tuloksien arviointiin, visualisointiin ja eri työprosessien päämäärätietoiseen kehittämiseen.

Lisätietoa virtavesi- ja rannikkomaantieteen tutkimuksesta löytyy tutkimusryhmän nettisivuilta: https://sites.utu.fi/fcrg/

Lähteet

Fluvial and Coastal Geography Group. 24.9.2019. <https://sites.utu.fi/fcrg/>

Pointcloud.fi. 22.6.2016. Liikkuvalla laserkeilaustekniikalla saadaan nopeasti tarkkaa tietoa jokiympäristöjen muutoksista. 24.9.2019. <https://pointcloud.fi/portfolio/liikkuvalla-laserkeilaustekniikalla-saadaan-nopeasti-tarkkaa-tietoa-jokiymparistojen-muutoksista/>

Suomen ympäristökeskus. Merialuesuunnittelulla tukea kestävälle sinisellä kasvulle Plan4Blue. 16.9.2019. <https://www.syke.fi>

Turun yliopiston tutkijat laativat käsikirjan merialuesuunnittelun paikkatietotyöskentelyyn (2019). Turun yliopiston uutinen 4.6.2019. 5.9.2019. <https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/turun-yliopiston-tutkijat-laativat-kasikirjan-merialuesuunnittelun>

UTU Geospatial Labs. 5.9.2019. <http://geospatial.utu.fi/