Luonnon köyhtymistä vastaan taistelu kannustaa eri tieteenalojen väliseen yhteistyöhön

Turun yliopisto osallistui lokakuun lopussa EU:n vihreän viikon (EU Green Week) toimintaan Celebrate Biodiversity! -teemalla. Viikon ohjelmaan sisältyi esimerkiksi europarlamentaarikko Ville Niinistön turkulaisille suunnattu virtuaalinen tervehdys, koko perheen yleisöluento luonnon monimuotoisuuden tilasta, opastettuja kierroksia trooppisten sumumetsien lajistoa esittelevään Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan uuteen näyttelyyn sekä Andien sumumetsien ekologiaa esittelevän videon julkaisu. Koko tapahtuma oli yleisölle avoin ja se striimattiin verkossa.

EU:n vihreän viikon tarkoituksena on eri sidosryhmien kanssa käytävä avoin keskustelu EU:n ympäristöpolitiikasta. Viikon päätapahtumana järjestettiin tänä vuonna Brysselissä politiikkakonferenssi, jonka rinnalla teemat näkyivät eri jäsenmaiden tarjoamassa monipuolisessa ohjelmassa.  Tällä kertaa vihreän viikon teemoissa olivat esillä erityisesti EU:n vuoteen 2030 ulottuva uusi biodiversiteettistrategia sekä Covid-19-pandemiasta elpyminen työpaikkojen ja kestävän kasvun luomisen kautta.

Luonnon köyhtyminen eli biodiversiteettikriisi oli pitkään ilmastokriisin varjossa yleisessä keskustelussa. Viime vuosien aikana tilanne on onneksi muuttunut ja yhä useammin korostetaan globaalien haasteiden vahvaa kytköstä toisiinsa. Ekosysteemien rapautuminen voimistaa ilmastonmuutosta, ja ilmastonmuutos puolestaan kiihdyttää luonnon köyhtymistä. Jos tavoitteena on ratkaista maapalloa ravisteleva ekologinen kriisi, niin ihmiskunnan on pakko toimia molempien globaalihaasteiden pysäyttämiseksi.

Luonto köyhtyy kiihtyvällä nopeudella. Tämänkin syksyn aikana on julkaistu jo kaksi laajaa kansainvälistä raporttia, jotka osoittavat haasteen vakavuuden. Ympäristöjärjestö WWF:n Living Planet Report 2020 ja YK:n GBO-5 (Global Biodiversity Outlook), joiden pääsanomat ovat linjassa viime vuonna julkaistun hallitustenvälisen biodiversiteetti- ja ekosysteemipalvelupaneelin (IPBES) globaaliraportin kanssa. Se varoitti jopa miljoonan eliölajin olevan vaarassa kuolla sukupuuttoon seuraavien vuosikymmenten aikana. Tilanne on haastava myös Suomessa, ja esimerkiksi uhanalaisten lajien määrä on kasvanut maassamme vuoden 2000 jälkeen. Uhanalaisilla lajeilla viitataan lajeihin, joiden sukupuuttoriski on kohonnut.

Luonnon köyhtymisen ajureina ovat ihmiset – erityisesti väestönkasvu ja luonnonvarojen ylikulutus. Yksittäisistä syistä merkittävin on elinympäristöjen tuhoutuminen tai rapautuminen. Esimerkiksi Suomessa suurin osa uhanalaisista lajeista elää metsissä, jotka ovat metsätalouden vaikutuksesta muuttuneet luonnon monimuotoisuuden kannalta köyhempään suuntaan, ja luonnontilaisia metsiä on jäljellä enää murto-osa entisestä.

Luonnon köyhtyminen ei ole vain ympäristökriisi vaan myös ihmiskunnan kriisi.  Se vaikuttaa laajasti niin talouteen, turvallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen kuin elämänlaatuunkin. Vakavana varoitusmerkkinä toimii myös parhaillaan kokemamme Covid-19-pandemia. Viime viikolla julkistettu IPBES:n luonnon monimuotoisuuden ja pandemioiden välistä yhteyttä tarkasteleva kansainvälinen raportti #PandemicsReport: Escaping the ’Era of Pandemics´ varoittaa ihmiskuntaa uhkaavien pandemioiden lisääntyvän, jos luonnon köyhtymistä ei saada pysäytettyä.

Luonnon köyhtyminen tunnistetaan nykyisin yhdeksi aikamme vakavimmista ympäristöhaasteista. Euroopan kunnianhimoisena tavoitteena on näyttää tietä luonnon köyhtymisen hidastamiseksi.  Euroopan komission keväällä julkistama biodiversiteettistrategia 2030 on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. Strategia nostaa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi tehtävän työn tavoitteet korkealle, mikä toivottavasti kannustaa myös muita alueita toimimaan tehokkaasti luonnon köyhtymisen hidastamiseksi.   Euroopan tavoitteena on esimerkiksi suojella 30 % Euroopan unionin maa- ja merialueista seuraavan kymmenen vuoden aikana. Näistä alueista 10 % olisi tiukan suojelun alla.

Luonnon köyhtymisen pysäyttäminen haastaa myös tieteentekijät toimintaan yhteisen tulevaisuutemme hyväksi.  Tietomme luonnon monimuotoisuudesta ovat edelleen puutteellisia. Tarvitsemme lisää perustutkimuksellista ja soveltavaa tutkimustietoa, jotta voimme tehokkaasti suojella ja ennallistaa luonnon monimuotoisuutta. Suomalaisissa yliopistoissa luonnon monimuotoisuutta tutkitaan laaja-alaisesti, ja viiden yliopiston biodiversiteettitutkijoista koostuva ryhmä kirjoittikin Turun yliopiston johdolla ”Universities Safeguarding Global Biodiversity and Human Health” -kannanoton Euroopan unionin käyttöön keväällä 2020.

Monialaisena tiedeyliopistona Turun yliopistolla on hyvät mahdollisuudet pureutua luonnon köyhtymiseen ja sen hidastamiseen. Yliopiston uudessa strategiassa luonnon monimuotoisuus ja kestävä kehitys on nostettu yhdeksi painopistealoistamme. Myös Euroopan unionin seuraavassa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmassa panostetaan huomattavasti luonnon köyhtymisen pysäyttämiseen liittyviin toimiin, mukaan lukien perus- ja soveltava tutkimus. Tämä kannustaa meitä kaikkia osallistumaan maapallon ekologisen kriisin ratkaisemiseen ja tässä tehtävässä luonnon- ja ihmistieteiden tiivis yhteistyö on täysin välttämätöntä.

Ilari E. Sääksjärvi, Johanna Toivonen & Juulia Räikkönen

Ilari E. Sääksjärvi on Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori ja biodiversiteettiyksikön johtaja. Hän toimii kansallisen Luontopaneelin toisena varapuheenjohtajana.

Johanna Toivonen toimii tutkimusrahoituksen asiantuntijana Turun yliopiston kehittämispalveluissa sekä tutkijana biodiversiteettiyksikössä.

Juulia Räikkönen selvittää biodiversiteetin ja talouden välisiä suhteita Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa ja Turun yliopiston biodiversiteettiyksikössä.