Kategoria: Monitieteisyys (page 2 of 2)

Lasten ja nuorten hyvinvointi soten ja perusopetuksen yhteisenä päämääränä

Niina Junttila

Syntymäkohortti 1987 -aineistosta laskettiin hiljattain nuorten syrjäytymisen hintaa [i]. Kustannukset, jotka vain perusopetuksen varaan jääneillä nuorilla näyttäytyivät muita huomattavasti korkeampina, koostuivat pääasiallisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen, esimerkiksi lasten ja nuorten psykiatrisen sairaanhoidon, suuremmasta tarpeesta.

Koulu, joka perinteisesti on mielletty opetuksen ja oppimisen, ei niinkään hyvinvoinnin tukemisen keskipisteenä, nostettiin tulosten pohdinnassa vahvasti esille. Kirjoittajien mukaan arjessa tapahtuvalla hyvinvoinnin ja sosiaalisten suhteiden tukemisella voidaan ennaltaehkäistä tai ainakin vähentää ylisukupolvisesti siirtyneiden riskitekijöiden aiemmin ennalta määrätyksi ajateltua vaikutusta ja siten vähentää korjaavien ja viimesijaisten palveluiden kalliita kustannuksia.

Continue reading

Synkkää kulttuuriperintöä ja hyvyyden tekoja

Anne Heimo

Turun yliopistolle nykyään kuuluva Sirkkalan kampus lukeutuu Museoviraston 2009 määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Tästä huolimatta sen historia on useimmille turkulaisille vieras. Alueen vanhin rakennus, nykyinen Historicum, pystytettiin alun perin vuonna 1834 köyhäintaloksi. Vuonna 1846 tsaari Nikolai I siirsi talon suomalaisen Krenatööritarkk’ampujapataljoonan käyttöön. Vuonna 1875 valmistunut Kaivokatu 12:ssa sijaitseva Minerva on Suomen vanhin kasarmirakennukseksi suunniteltu rakennus. 1850-luvulla kasarmi siirtyi venäläisten sotilaiden haltuun Suomen itsenäistymiseen asti. Sisällissodan päätyttyä kasarmialueella toimi Turun sotavankileiri syyskuulle 1918 asti, jonka jälkeen paikalla toimi vuoteen 1923 asti Turun pakkotyölaitos. Turun ja Porin sotilasläänin esikunnalle 1990-luvulle asti kuulunut kasarmialue siirtyi Turun yliopistolle 2004.

Continue reading

Monitieteisen tutkimuksen haasteet

Kalle-Antti Suominen

Alkanut vuosi tuo tullessaan muutoksia Suomen Akatemiaa koskevaan lakiin ja siihen perustuvaan asetukseen. Valmisteluun liittyvä lausuntokierros on käyty läpi ja muutoksista tuntuu vallitsevan suhteellisen hyvä yksimielisyys toimijoiden kesken. Itse muutokset eivät ole kovin dramaattisia. Niistä kiinnostavin on asetuksen muutos, joka pienentäisi Akatemian tieteellisten toimikuntien määrää nykyisestä neljästä kolmeen.

Toimikunnat vastaavat Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen jaosta asiantuntijoiden ja asiantuntijapaneelien arviointien perusteella. Jokainen toimikunta edustaa varsin laajaa tieteenalojen kokonaisuutta ja tarkoitus on, että yhdessä ne kattavat koko tieteen kirjon.

Continue reading

Newer posts »