Usein kysyttyjä kysymyksiä työstäni vientiprojektissa

K: Mitä te siellä Omanissa koulutatte?
V: Ei mitään.

Vedän projektipäällikkönä yhtä Turun yliopiston suurimmista koulutusvientihankkeista ja asiantuntijat käyvät Omanissa tiuhaan. Projektissa ei kuitenkaan kouluteta oikeastaan ketään – mitä me sitten siellä teemme?

Elokuussa 2015 startanneessa projektissa kehitetään Omanin opetusministeriön alaisuudessa toimivan opettajien täydennyskoulutuskeskuksen tutkimustoimintaa. Työ on aloitettu hyvin konkreettisesti: olemme tehneet suunnitelman keskuksen toiminnan vaikutuksia arvioivasta tutkimuksesta ja lähteneet toteuttamaan sitä. Lisäksi olemme laatineet pitkän linjan kehittämissuunnitelman, jossa kuvataan keskuksen tulevan tutkimusryhmän tutkimusteemoja, henkilöstömitoituksia, aikatauluja, tutkimusinfrastruktuuria ja laatuprosessia.

Ennen kaikkea kyseessä on siis keskuksen toimintavalmiuksien kehittäminen tutkimuksen alalla.

K: Vedättekö te jotain työpajoja siellä?
V: Ei.

Mitä sitten teemme ihan käytännössä? Suurimman osan aikaa paikan päällä Omanissa työskentelemme itsenäisesti meitä varten varatussa tilavassa työhuoneessa. Keskuksen johto luottaa asiantuntemukseemme ja näkemykseemme, ja odottaa meidän tuottavan ehdotuksen siitä miten kulloinkin edetään. Keskustelemme keskenämme vaihtoehdoista ja yritämme rakentaa keskuksen tavoitteisiin ja toimintatapaan sopivan ehdotuksen: oli sitten kyse opettajien itsearviointilomakkeesta tai koko tutkimustoiminnan kehittämissuunnitelmasta.

Kun saamme oman näkemyksemme muodostettua ja esityskelpoiseen muotoon, siitä keskustellaan yhdessä keskuksen johdon kanssa. Sen jälkeen teemme muutoksia. Sitten taas keskustellaan. Ja tehdään muutoksia.

Paljon aikaa kuluu myös sen selvittämiseen, mitä todella tapahtuu, kuka tekee, mitä tekee, ja milloin. Tällä viikolla selvisi, että tutkimusdatan syöttämisestä ja analysoinnista vastaava henkilö ei tiedä koska kaikki data on kerätty. Eräs toinen tiesi kuitenkin kertoa, että dataa kerätään vielä kaksi viikkoa, vaikka valmista piti olla jo viime viikolla. Kukaan ei tiedä paljonko dataa kerätään. Varmaa kuitenkin on, että merkittävästi enemmän kuin mitä alun perin sovittiin.

Kaikki tietenkin sujuisi paljon jouhevammin, jos me valvoisimme ja vahtisimme ja tekisimme itse, mutta eihän siitä olisi keskuksen toimintavalmiuksien ja osaamisen kehittämiselle juurikaan hyötyä.

K: Kuulostaa tosi mielenkiintoiselta työltä! Eikö se ole hurjan haastavaa?
V: On, ja juuri siksi mahtavaa.

Parasta tässä työssä on, että se haastaa käyttämään omaa asiantuntemusta ihan uudella tavalla. Koko työn lähtökohta, asiakkaan toiminnan kehittäminen, on sekä vaativa että motivoiva: meidän asiantuntemuksemme on ratkaisevassa roolissa kehittämässä keskuksen tutkimusta ja meidän näkemyksemme suuntaa uutta toimintaan. Kun yhtälöön lisätään vielä uudenlainen toimintaympäristö ja erilaiset työnteon tavat, voidaan sanoa että tällaista emme todellakaan ole aikaisemmin tehneet. Ja siksi juuri sen tekeminen on innostavaa.

Anna Hirsikoski, Brahea-keskus
Kirjoittaja toimii projektipäällikkönä koulutusvientihankkeessa Omanissa ja on älyttömän innostunut työstään.