Aggressiivisuuden ennaltaehkäisyksi kiinnitetään huomio varhaiskasvattajan ja huoltajien väliseen yhteistyöhön sekä lapsen ja varhaiskasvattajan väliseen vuorovaikutuksen laatuun arjen seurantavihon avulla. Huoltajan ja henkilöstön havainnot ja keskustelut lapsen päivästä luovat pohjan lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaamiselle (VASU 2018). Haastavien kasvatustilanteiden kohdalla tärkein ratkaiseva tekijä on varhaiskasvattajan vuorovaikutustapa (Ahonen 2015).
Mikä on arjen seurantavihko?
Idea arjen seurantavihosta lähti liikkeelle varhaiskasvatuksen opettajan haastattelun ja saamamme vertaispalautteen myötä. Arjen seurantavihko on A4 kokoinen vihko, joka sisältää listan lasten etunimistä, pari riviä per lapsi. Vihko on edullinen vaihtoehto, ja varmasti ihan jokaisessa päiväkodissa toteutettavissa. Vihossa on ’’kaksi osaa’’, toinen vanhempien kanssa tehtävälle yhteistyölle ja toinen kasvattajille itselleen vuorovaikutuksen laadun seurantaan. Osiot ovat kuitenkin samalla sivulla, joten aikaa vihon täyttämiseen ei kulu kauan. Nimilista on vihossa niin, että sen saa näkyviin joka aukeamalle vasemmalle puolelle. Yksi aukeama per päivä ja merkinnät tehdään oikealla puolella olevalle sivulle.
Miten arjen seurantavihkoa käytetään?
Arjen seurantavihko on kaikkien ryhmän aikuisten käytössä. Oman huomion jälkeen kuittaus perään siitä, ketä on kirjannut. Vihko pidetään aina samalla paikalla päiväkodissa. Päiväkotikohtaisesti etsitään sopiva paikka viholle, kuitenkin pitäen mielessä, ettei se saa olla lasten eikä huoltajien saatavilla.
Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö
Lapsen kohdalle kirjataan päivältä erityiset huomiot LYHYESTI. Tarkoitus ei ole avata tilanteita kokonaisuudessaan. Lasta haettaessa vihko otetaan esiin, ja katsotaan huomiot päivältä. Vihosta nähdään myös, jos joltain muulta aikuiselta on tullut päivän aikana erityishuomioita ja allekirjoittaneelta saadaan tarvittaessa lisätietoa tapahtumasta. Pyritään pitämään huomiot positiivisena, mutta tärkeää on myös kertoa huonommatkin asiat vanhemmille. Näissä tapauksissa kiinnitetään huomio siihen, miten asiat esitetään. Negatiivisemmista asioista voidaan mainita lapsen haun yhteydessä, mutta niistä keskustelemiselle olisi hyvä varata hakutilanteen ulkopuolelta aikaa. Jos lapsen kohdalla ei ole huomioita päivältä, voidaan olettaa, että kaikki on mennyt päivän aikana normaalisti. Tärkeää on myös seurata, että joskus jotain huomioita tulisi, jotta lapsesta saadaan tietoa ja palautetta.
Vuorovaikutuksen laadun seuranta
Toisessa osiossa kiinnitetään huomio varhaiskasvattajan ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen. Vihkoon 😊-merkintä, jos päivän aikana on tullut todellista vuorovaikutusta ja vuorovaikutuksen laatu on ollut lämmintä. Vihkoon ☹-merkintä, jos vuorovaikutuksen laatu on ollut etäistä, välttelevää, tai ristiriitaista. Jos ei merkintää, vuorovaikutus on luultavasti keskittynyt vain fyysiseen turvallisuuteen tai tehtävien loppuun saattamisen. Tämän avulla pystytään seuraamaan, tuleeko kaikkien lasten kanssa päivittäin kunnon vuorovaikutusta. Seuraaminen on varhaiskasvattajille itselle oman vuorovaikutuksen laadun arviointiin. Suunnitteluvaiheessa tekemämme varhaiskasvatuksen opettajan haastattelussa kävi ilmi, että välillä on vaikeaa luoda päivittäin lasten kanssa todellista vuorovaikutusta, ja muistaa, onko sitä tullut. Varhaiskasvattajan toiminta on merkittävässä roolissa haastavien kasvatustilanteiden syntymisessä ja etenemisessä, mikä haastaakin varhaiskasvattajat kehittämään omaa ammattiosaamistaan. (Ahonen 2015)
Iida Gottberg, Noora Grönlund, Sara Halme-Köykkä-Luopa, Janette Kivistö