Mustikkametsän kansa – Tukea tunne- ja vuorovaikutustaitoihin

Idea lyhyesti: Sovelluksemme ideana on lisätä tunnekasvatusta osana varhaiskasvatuksen jokapäiväistä arkea sekä lasten omissa leikeissä että ohjatuissa tuokioissa. Lapset tutustutetaan erilaisiin tunnetiloihin eläinhahmojen kautta. Niiden avulla tuodaan tunnekasvatusta lasten lisäksi myös henkilökunnan ja vanhempien tietoisuuteen. Sovelluksemme keskeinen työtapa on leikki. Tavallisen leikin lisäksi eläinhahmojen käyttöä voidaan hyödyntää esimerkiksi draama- ja taidekasvatuksessa. Leikin kautta lapsi oppii ymmärtämään tunteita monesta näkökulmasta ja draamakasvatuksessa päästään myös ottamaan useita erilaisia rooleja. 

Tavoitteet: Sovelluksemme tavoitteena on kehittää ja tukea lasten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Havaitsimme haasteeksi varhaiskasvatuksessa tunne- ja vuorovaikutustaitojen puutteesta johtuvat kiusaamistilanteet ja konfliktit, kun lapsella ei ole taitoa ilmaista tai tunnistaa omia tunteitaan oikealla tavalla. Tunnehahmojen avulla opetellaan tunteiden ilmaisua, nimeämistä ja ymmärtämistä. Lapsi oppii myös vuorovaikutuksessa ja leikeissä ymmärrystä toisia ja kaveria kohtaan eli tunnehahmojen avulla pyritään vahvistamaan lasten empatiakyvyn kehitystä. Tunnehahmot antavat siis lapsille mahdollisuuden tarkastella tiettyjä tunnetiloja leikeissään yhdessä toisten lasten kanssa. Tarkoituksena myös rohkaista lapsia huomioimaan tunnehahmojen tunnetilat, ja sitä kautta kertomaan omia ajatuksiaan ja mielipiteitään, mitä tunnehahmot herättävät. Näin pyrimme sovelluksen kautta vahvistamaan lasten yhteistyötaitojen kehittymistä ja lisäämään lasten vastavuoroisuutta. 

Kenelle tarkoitettu? Sovelluksemme kohderyhmänä on varhaiskasvatusikäiset lapset. Sovelluksemme on tarkoitettu sekä lasten omaan käyttöön, että varhaiskasvatuksen henkilökunnalle muun muassa tunnekasvatuksen tueksi. Hahmot toimivat alle 3-vuotiaiden ryhmässä esimerkiksi tunteiden ja ilmeiden katsomiseen ja tunnistamiseen, sekä mahdollisesti myös nimeämiseen. 3-5 vuotiaiden ryhmässä hahmoja voidaan käyttää tunteiden nimeämisen lisäksi esimerkiksi eri tunteiden ilmaisuun ja kokemiseen draaman ja leikin kautta, syy-seuraussuhteiden pohdintaan (esim. Miksi karhu tuli surulliseksi?), sekä erilaisten teemojen, kuten yksinäisyyden tai ulkopuolisuuden käsittelyyn.

Paketin sisältö:
Eläinhahmot: Mustikkametsässä asuu kuusi eläintä, joiden elämän tapahtumiin tutustutaan eri tarinoiden kautta. Mustikkametsässä asuvat; iloa tunteva siili, surua tunteva karhu, pelkoa tunteva jänis, vihaa tunteva kettu, inhoa tunteva orava sekä hämmästystä tunteva pöllö. 
Mustikkametsä: Mustikkametsä on mahdollista rakentaa eläväksi varhaiskasvatuksen tiloihin sovelluksen mukana tulevien metsäaiheisten taustojen ja materiaalien avulla. Lapsille Mustikkametsä ja sen asukkaat tulevat tutuksi kerrottujen tarinoiden avulla, hahmojen kautta ja hahmoilla esitettyjen hetkien kautta.
Tarinat: Tarinoissa tunteet ilmenevät eläimillä aaltoina, tunne alkaa kehittyä, se voimistuu, tavoittaa huippunsa, alkaa hiipumaan ja lopuksi häviää. Ajatuksena on tarinoiden kautta tuoda lapsille tunnetilat tutuiksi, pysähtyä tarinan keskellä keskustelemaan lasten kanssa tunteista, tilanteista ja auttaa lasta käsittelemään tunteita. Tarina sisältää aina yhden tunnetilan, johon lapsen kanssa keskitytään. Tarinoissa on huomioitu lapsen ikä ja kehitysvaihe. Tarinoita löytyy varhaiskasvatuksen vanhemmille lapsille kuin myös pienille. Tarinat kertovat teemoinaan lapselle tutuista tilanteista, joita arjessa tulee vastaan kuten ystävyys tai pelko. 
Ohjekirja: Mustikkametsän tarinoiden kerronnan tueksi olemme rakentaneet ohjekirjan henkilökunnan käyttöön. Ohjekirjasta löytyy hyviä vinkkejä ja valmiita kysymyksiä, joita lapsilta voi kysyä tarinan tai hahmoilla näytellyn tarinan edetessä. Ohjekirjasta löytyy myös teoriatietoa muun muassa tunnetaidoista, vuorovaikutuksesta, draamakasvatuksesta sekä hyviä vinkkejä mustikkametsän hyödyntämiseen myös esimerkiksi musiikki- tai kuvataidekasvatuksessa. 

– Netta Häkkinen, Tuovi Mattila, Soile Houhala, Helena Koskinen

Linkki Youtubesta löytyvään äänitallenteeseen Tervetuloa Mustikkametsään!


Bringing kindergarten closer to home

Sovelluksemme idea 

Lapsen kasvu- ja kehityspolut, etenkin niiden siirtymävaiheet ovat niin lapselle kuin vanhemmillekin jännittäviä ja arkea mullistavia hetkiä. Lapsen siirtyessä varhaiskasvatuksen piirin arjen rytmi muuttuu, saadaan uusia ystäviä, tehdään uusia asioita ja leikitään leikkejä, joihin lapsen on helppo lähteä mukaan ja tottua. Mutta jos lapsi tuleekin ihan toisenlaisesta kulttuuripiiristä, jossa varhaiskasvatus ja päiväkoti saattavat olla joltain osin tunnistettavia käsitteitä, mutta joista ei oikeasti vielä tiedetä mitään. Kuinka jännittäviä ja arkea mullistavia hetkiä ne ovat?

Haluamme tuoda päiväkotikäyttöön uudenlaisen tietopaketin, helposti täytettävän “Starting kindergarten”- tietovihkosen, jonka avulla toisesta maasta muuttava perhe ja perheen lapsi saavat tärkeää tietoa päiväkodista. Vihossa on myös uudenlainen ystäväni-kirjoista tuttu osio, jossa perhe pääsee kertomaan enemmän itsestään sekä tarkemmin päiväkotiin tulevasta lapsesta. Sovelluksemme tarkoituksena on lähentää päiväkotia sekä perhettä alusta alkaen sekä helpottaa päiväkodin aloitusta niin lapsen kuin vanhempienkin puolesta. 

What we did, why and for who 

Transferring in kindergarten and into kindergarten can be hard, especially if you are new to the culture. Our solution to this is to try to bring the Finnish kindergarten a little closer to these families in particular. Our starting point for this invention was that we wanted to support these new families that had come to Finland and needed to start or continue kindergarten. With our creation we aim on minimizing the misunderstandings and issues that occur from people growing up in different parts of the globe. But how you might ask? With good information trading. According to our sources these families of different languages might feel a bit left out and might need more help with assimilating to the new surrounding culture. And that they’d like to participate in this new society they are a part of, which is why our creation is good because it engages both parents and the child.  

A page from the notebook, explaining both visually and linguistically what happens during a normal kindergarten day.
A page from the notebook explaining what children might need during the kindergarten day.

More about our creation 

The creation we made is a kind of mix between journal and an information leaflet, but for simplity’s sake let’s call it a notebook. The first part gives information to the family from what the day to day life in kindergarten is like to what kind of clothing children need. The second part gives information about the family back to the kindergarten, so they’ll know more about them. After that is the part where the family can ask questions about the kindergarten should they wish to. But why should some people from a kindergarten get information on your family? To put it simply so that the early education educators know more of your family’s culture and wishes and get to know your family as well as the child. This is important because they want to educate the child to adapt to both cultures and languages. As mentioned, the latter part of the creation is meant to convey information back to the kindergarten, but the questions are illustrated and some can be coloured in by the whole family, which should prove quite fun.   

The page where the questions start for the parents to answer.
The part where the questions are about the child, and can be done together with the child. The child should also draw the drawings.

Feedback

We have received feedback from two different kindergarten employees. They liked it and would use it in their respectable kindergartens. One of them particularly liked the drawing part, that way the employees would instantly get an idea of the child’s motor skills and might get an idea of how the child sees him/herself. The other one was very worried about the language barrier, since not all people who move to Finland speak English. But our university asked us to do the materials in English, so that’s what we did. Both of them agreed that this would work on the first visit to kindergarten, when if need be the parents’ would have an interpreter with them.

If you wish to give feedback to us, for our written report on this, you can email me to my address: r.merimaa@gmail.com

Should you wish to view the whole creation online, here is the link to it.

Done by: 

Riikka Merimaa Vo1C 

Severi Marttila Vo1C 

Saara Lehvänen Vo1C 

Roosa Moisio Vo1C 

Rinna-Liisa Kukkonen Vo1C 

Honorory mentions : Jutta Kritz did most of the drawings for the questions, Jenny Merimaa did one of them

Neljä erilaista satua sinulle

Neljä erilaista satua sinulle sisältää nimensä mukaisesti neljä kuvitettua satua, joiden tarkoituksena on tukea lapsen turvallisuuden tunnetta. Suunnittelemamme materiaalin pääideana on, että lapselle turvallinen aikuinen, joka ei ole jatkuvasti läsnä lapsen arjessa lukee sadun ja nauhoittaa sen sovelluksen avulla. Näin lapsi voi kuunnella tutun aikuisen lukemaa satua milloin vain. 

 Mitä materiaali sisältää?  

Materiaali sisältää neljä mukaansa tempaavaa tarinaa, joiden värikkäät ja herttaiset kuvat piristävät kuulijaa. Satujen aiheissa käsitellään turvapaikkaa, pelkoja, ikävää, yksinäisyyttä ja murheista puhumista. Teemoihin pääsee tutustumaan ulkopuolisen hahmon näkökulmasta. Sadut sisältävät keskusteluun kannustavia kysymyksiä, jotka motivoivat lasta ja aikuista avoimeen vuorovaikutukseen.   

Vaikka materiaalin toteutusmuodoksi on suunniteltu älylaitteilla käytettävää sovellusta, on sadut mahdollista myös tulostaa. Sovelluksesta voi myös valita kuunteleeko nauhoitettua tarinaa vai luetaanko satu ”normaaliin” tapaan yhdessä aikuisen kanssa tai esim. videopuhelun välityksellä.  

  
Kyllä lapset ikävöivät poikkeusoloissa isovanhempiaan, koska emme voi tavata heitä normaaliin tapaan.   Nykyään on helppo toteuttaa mm. videopuhelun ohessa kirjanlukuhetki. Materiaali on helppo ottaa käyttöön. Lasten on helppo peilata omia kokeumisaan materiaalin tarinoihin.”

– kolmen lapsen äiti

Kenelle materiaali on suunnattu? 

Sovellus on suunnattu erityisesti perheille, joissa turvallinen aikuinen ei ole aina arjessa läsnä. Sovelluksesta voisi olla hyötyä mm. eroperheille, joissa toinen vanhempi on vähemmän läsnä lapsen arjessa. Lisäksi materiaali soveltuu hyvin vankila-ajan erottamille perheille. Karanteenissa olevat isovanhemmat ovat tänä keväänä monen perheen arkipäivää ja sovellus tarjoaa mahdollisuuden vuorovaikutukseen ja ikävän tunteiden lievittämiseen.  Lapselle tärkeä aikuinen voi olla kaukana monesta syystä ja siksi haluamme tuoda heidät lähemmäs toisiaan tämän materiaalin avulla.  

Emme myöskään näe estettä sille, miksei materiaalimme sopisi mainiosti myös varhaiskasvatuksen käyttöön. Materiaalissa on mukana myös tulostettavat kuvakortit, jotka soveltuisivat hyvin vaikka varhaiskasvatuksen tunnetuokioille satujen lukemisen ohelle.  

Sovelluksen tavoite 

Sovelluksemme tavoite on lisätä lasten turvallisuuden tunnetta. Haluamme herättää keskustelua aikuisen ja lapsen välillä. Materiaalin avulla on mahdollista saada aikaan avointa vuorovaikutusta näistä tärkeistä teemoista, joita valitsimme. Sovelluksemme antaa mahdollisuuden pysähtyä miettimään itselle tärkeitä asioita ja myöskin aiheita, jotka huolettavat.  Nämä poikkeusolot ovat lisänneet monen lapsen turvattomuuden tunnetta. Silloin on erityisen tärkeää keskustella lapsen kanssa tunteista, joita yllättävä tilanne aiheuttaa.

Haluamme antaa poissaolevalle aikuiselle uuden tavan olla läsnä lapsen arjessa. Kun yhteiset satuhetket eivät ole mahdollisia, meidän sovelluksemme mahdollistaa sen.  

“Tällainen materiaali toimisi varhaiskasvatuksessa, koska erilaisten tunteiden käsitteleminen ja kuvaileminen on lapselle vielä hankalaa ja siksi erilaisten satujen kautta voidaan hyvin käydä läpi erilaisia tunteita. Tunteiden läpikäyminen auttaa siinä, että lapsi oppii tunnistamaan ja kuvailemaan vaikeita tunteita. Satujen pääteemat on kuvattu hyvin ja sadut luotu niin, että näihin tematiikkoihin pääsee kiinni. Kuvallisen materiaalin hyödyntäminen verbaalisen viestin rinnalla on tärkeää.  “

– Varhaiskasvatuksen erityisopettaja

Materiaali on koottu valmiiksi tulostettavaan muotoon. Suurien kuvatiedostojen takia materiaalia ei pystynyt lataamaan kokonaisuudessaan sivustolle. Sen pystyy kuitenkin lataamaan seuraavasta linkistä:

https://drive.google.com/file/d/1ENr1xeXPqyLm1S1r-utWUpvJYhIyRVMt/view?usp=sharing

Pelkät materiaalin kuvat voi ladata täältä:

https://drive.google.com/file/d/1rOsN2UWO_nmujhXXgM3xs9TRm8itYjda/view?usp=sharing

Petra, Pauliina, Annika ja Peppiina (Vo1c)

Lasten tunne- ja mielenterveystaidot – Eläinten tunnemetsästys -peli

Halusimme kehitellä sovelluksen, joka tukisi lasten tunne- ja mielenterveystaitojen kehittymistä. Ideanamme oli luoda sovellus, joka on lapsille helppokäyttöinen. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) mukaan lapselle luontainen tapa oppia on leikkien, joten sovellukseksemme ideoitui tunnetaitopeli. Halusimme myös tuoda materiaalia varhaiskasvattajien ja kotien käyttöön ilmaiseksi.

Kun aloimme kehittelemään sovellustamme, huomiomme kiinnittyi kolmeen ongelmaan liittyen lasten tunne- ja mielenterveystaitojen opettamiseen. Ensimmäinen näistä oli se, että koko tunteiden kirjoa ei kannusteta näyttämään.

Usein vain positiivisten tunteiden näyttämiseen kannustetaan, ja negatiivisia tunteita ei käsitellä samalla tavalla kuin positiivisia. Negatiiviset tunteet (kuten esimerkiksi viha ja pelko) saatetaan sivuuttaa, jolloin lapsi ei välttämättä opi käsittelemään niitä. Halusimmekin sovelluksessamme tuoda ilmi positiivisten tunteiden lisäksi negatiivisiakin tunteita. Eläinten kasvoilla esiintyvät niin suru kuin vihakin, ja lasta opetetaan nimeämään näitä tunteita.

Toisena ongelmana huomasimme materiaalien käyttömahdollisuudet: usein materiaaleja ei ole tarkoitettu kotona käytettäväksi. Moni materiaali on tarkoitettu vain ammattilaisten käyttöön, eikä niissä käytetty ammattikieli välttämättä avaudu muille. Halusimme luoda pelimme käyttöön sekä kotiin että varhaiskasvatukseen, eivätkä sen säännöt sisällä ammattikieltä. Mahdollistamme tämän siten, että kuka vain voi tämän blogitekstin lopussa olevat PDF-tiedostot tulostaa omaan käyttöönsä.

Kolmas ongelma muodostui lasten vertaistoiminnallisen materiaalin uupumisesta. Tunne- ja mielenterveystaitoja opettavat materiaalit vaativat usein aikuisen ohjausta, eivätkä lapset voi siis keskenään käyttää niitä. Loimme pelimme niin, että aluksi lapset tarvitsevat lukukykyisen henkilön (esim. aikuinen tai oma isosisarus) mukaan selittämään säännöt, mutta kun säännöt ovat lapsille tutut, voivat he pelata peliä vertaisten kesken.

Ja niin, sitten itse sovellukseen!

Sovelluksemme on Eläinten tunnemetsästys -peli. Peliämme voi pelata kahdella eri variaatiolla, ja molemmissa tarkoitus on harjoitella tunteiden nimeämistä ja näyttämistä, sanallisesti ja tehtävien avulla. Ensimmäinen peli on Etsi eläimet -muistipeli ja toinen on Villieläinten korttipeli. Molemmissa variaatioissa käytössä ovat samat kortit ja niissä seikkailevat neljä villieläintä: panda, leijona, apina ja koala. Jokaisella eläimellä on kuusi erilaista tunnetilaa, joita lapset peleissä tunnistavat. Pelejä rikastuttavat myös erilaiset tunnetehtäväkortit, joissa tarkoituksena on tehdä niissä mainittu tehtävä. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi “Miltä näytät, kun innostut?” ja “Halaa pelikaveria“.

Etsi eläimet -muistipeli muistuttaa normaalia muistipeliä: pelissä etsitään pareja, ja voittaja on se, kenellä niitä on eniten. Meidän versiossamme korteissa eläimet esittävät kuutta eri tunnetilaa, ja parit muodostuvat tunteiden kautta (esim. iloinen panda ja iloinen leijona). Kortin nostaessa lapsi nimeää tunnetilan. Oman twistinsä peliin luo mukana olevat tunnetehtäväkortit, jotka aktivoivat lapsia pelin aikana erilaisilla tunne- ja mielenterveystaitoihin liittyvillä tehtävillä. Tällaisen kortin nostaessa lapsi suorittaa tunnetehtäväkortissa mainitun tehtävän. Tarkemmat säännöt voit lukea blogitekstin lopussa olevista PDF-tiedostoista.

Villieläinten korttipeli puolestaan muistuttaa lapsillekin tuttua lotto -peliä. Pelissä tarkoituksena on kerätä omavalintaisen eläimen kaikki kuusi eri tunnetilaa. Peliin on mahdollista ottaa käyttöön pelialustat, joille eläimen tunnetilat kerätään. Pelialustoja on kaksi erilaista: 3-4-vuotiaille omansa ja yli 5-vuotiaille omansa. Peli etenee aina vuorotellen kortteja nostamalla. Kuten Etsi eläimet -pelissä, niin myös tässä pelissä, lapset nimeävät korteista löytämänsä tunnetilat, sekä suorittavat tunnetehtäväkorteissa mainitut tehtävät. Voittaja on se, joka on ensimmäisenä kerännyt oman eläimensä kaikki eri tunnetilat. Tämänkin pelin tarkemmat säännöt voit lukea PDF-tiedostoista.

Esimerkkejä tunnetehtäväkorteista

Olemme itse luoneet pelimme säännöt ja kuvittaneet kortit. Halusimme luoda pelikorteista sellaiset, että lapset pystyvät keskenään pelaamaan niillä. Kuvat pyrimme luomaan mahdollisimman yksinkertaisiksi, jotta lapset ymmärtävät mitä pitää tehdä vain niiden avulla. Tunnetehtäväkortteihin lisäsimme kuvien lisäksi myös tavutetut tekstit, jotta vasta lukemaan opettelevat voisivat niistä lukea itse. Liitteenä lopussa löytyy myös kortteihin tarkoitettu värillinen tausta.

Meille tärkeää peliä luodessa oli tarjota sitä käytettäväksi laajalle käyttäjäryhmälle, joten päätimme kääntää pelimme myös englannin kielelle. Löydätkin PDF-tiedostoista säännöt sekä tunnetaitokortit englanniksi käännettyinä.

Eläinpari: yllättyneet ilmeet

Halusimme esitellä peli-ideaamme ja sääntöjä eri tahoille: niin varhaiskasvatuksessa työskenteleville kuin myös lasten vanhemmille. Tässä hieman saamaamme palautetta:

Perhepäivähoitaja kokeili peliä lasten kanssa: “… lapset tykkäsivät pelistä ja ymmärsivät & tunnistivat eri ilmeet ja osasivat yhdistää eri eläinten samat ilmeet & tunteet toisiinsa” & “Pelaaminen tuotti paljon keskustelua ja pohdintaa

4-vuotiaan lapsen äiti: “Säännöt olivat hyvät ja selkeät!

Kolmen lapsen äiti: “Säännöt olivat todella helposti ymmärrettävät ja tuli tunne, että koska pääsee pelaamaan!” & “Tehtäväkorttien tehtävät ja kysymykset olivat hyviä, ja eivät liian vaikeita tai haastavia aremmallekaan lapselle

Varhaiskasvatuksen opettaja: “Peli sopii molempina versioina eri-ikäisille lapsille

Leijonan kaikki kuusi erilaista tunnetilaa

Toivomme, että lapset pääsevät nauttimaan pelistämme ja oppisivat samalla tunne- ja mielenterveystaitoja. Mikäli otatte pelimme käyttöön, olisi mukava kuulla kommenteissa kokemuksianne pelimme parissa! Peli on vapaasti kaikkien käytettävissä.

MUKAVIA PELIHETKIÄ! 😊

Pelin ovat luoneet Turun yliopiston, Rauman opettajankoulutuslaitoksen VO1D ryhmän opiskelijat Terhi Nieminen, Laura Männikkö, Jenni Neuvonen, Aleksi Taimi ja Laura Piirainen.

Blogitekstistä vastasivat Laura M. ja Terhi
Kääntämisestä vastasivat Aleksi, Terhi ja Laura P.
Sääntöjen laatimisesta vastasivat kaikki
Eläinkorttien kuvituksesta vastasivat Jenni, Aleksi, Laura M. ja Terhi
Tehtäväkorttien kuvituksesta vastasi Laura P.
Korttien ulkoasun suunnittelusta vastasi Aleksi

Polku metsään – äänikirja

Viime vuosina tutkimuksissa ja mediassa on nostettu yhä useammin esille lasten aggressiivinen käyttäytyminen. Sen taustalla voi olla monia erilaisia tekijöitä, esimerkiksi käytös- tai tarkkaavaisuushäiriöitä. Oireilu voi lisääntyä kiireisenä koetun arjen myötä. Apuvälineeksi olemme suunnitelleet rentouttavan ja monikäyttöisen äänikirjan, jota opettajat ja muu henkilöstö voivat vapaasti hyödyntää edistääkseen hyvinvointia lapsiryhmässä.

Sovelluksen idea ja sisältö
Polku metsään -äänikirjasovellus on tarkoitettu kokonaisvaltaiseen rentoutumiseen ja rauhoittumiseen. Äänikirjan satumainen maailma johdattelee keskelle metsää. Metsä on tunnetusti mieltä rauhoittava ympäristö, joka vaikuttaa myönteisesti mielialaan, keskittymiskykyyn sekä hyvinvointiin. Äänikirjassa seikkaileva pikkulintu kuljettaa kuulijansa kohti mielenmaisemaa, jossa voi tuntea itsensä aidosti levolliseksi. Mielikuvia mallinnetaan eri aistihavaintojen avulla – matkan varrella pysähdytään esimerkiksi tarkkailemaan metsän moninaisuutta  ja kuuntelemaan luonnon ääniä. Rentoutusharjoituksessa edetään alkurentoutuksesta aktiiviseen vaiheeseen, ja sen jälkeen palataan herättelemään rentoutuja takaisin tähän hetkeen​. 

Hyödyt

Rauhoittavan äänikirjan tavoitteena on ennaltaehkäistä aggressiivista käyttäytymistä ja sen haitallisia seurauksia. Lapsi saa keinoja rentoutumiseen ja stressin hallintaan. Kiireinen ja stressin täyteinen arki vaatii ajoittain pysähtymistä ja hetkessä elämistä, johon tämä mindfulness-tyylinen äänikirja tarjoaa varteenotettavan ratkaisun. Päiväkodeissa melutaso nousee helposti korkeaksi, minkä vuoksi on aika ajoin hyödyllistä hiljentyä kuuntelemaan ja rauhoittamaan mieltä. Tietoinen keskittyminen hengitykseen ja huomion kiinnittäminen omiin kehonosiin kehittää läsnäolotaitoja sekä lapsen kehontuntemusta. Sovellus tukee myönteistä tunneilmapiiriä ja siinä keskitytään havainnoimaan hyviä hetkiä. 

Kohderyhmä ja käyttötarkoitus

Äänikirja soveltuu kaikenikäisille lapsille, mutta on suunnattu erityisesti varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tarpeisiin. Sitä voi hyödyntää monipuolisesti erilaisissa arkisissa ja ohjatuissa tilanteissa, kuten lepohetken aikana tai jumppatuokion loppurentoutuksessa. Äänikirja on helposti saatavilla oleva turvallinen työkalu, jota lapsi voi tarvittaessa kuunnella myös itsenäisesti. Näin ollen se on käyttökelpoinen niin yksilö- kuin ryhmätasolla. 

Toivomme äänikirjasovelluksemme tuottavan iloa ja levollisempaa mieltä kuuntelijoilleen.

Polku metsään -käsikirjoitus

Essi Sorsakivi, Noora Sinkko, Niina Rautio, Beda Reivonen & Janette Sivula VO1E

PAPEREILTA PILVEEN

”Täällä on paljon sellaista mitä ei voi ymmärtää. Muumimamma sanoi itsekseen. – Mutta miksi kaiken oikeastaan pitäisi olla juuri niin kuin on tottunut?  

-Muumimamma, kirjasta Vaarallinen juhannus (1954) 

Uuden äärellä meitä jokaista jännittää. Nykyään meillä on mahdollisuus ottaa varovainen kurkkaus tuntemattomaan tulevaan ja vastuu etsiä ratkaisuja lapsen ja perheen hyvinvoinnin edistämiselle.

“Pojat laittoivat Inkerin hiuksiin sinitarraa. Puutyön opettaja yritti irrottaa sinitarran tärpätillä, mutta se ei irronnut. Poikien kotiin on lähtenyt myös tieto asiasta.” Muistatte varmaan sinikantisen reissuvihon, johon saattoi tulla tämän kaltaisia viestejä. Nykyään tiedonsiirto tapahtuu Wilman kautta verkossa, eikä tällaisista vihkosista ole enää tietoakaan. Haluaisitko, että lapsesi pystyisi myöhemmällä iällään palaamaan lapsuuden muistoihinsa? Meillä on tähän ratkaisu: Elvi, lasten e-vihko.  

Entä muistatko vanhat ystäväkirjat, jotka kiersivät lapselta toiselle alakouluaikoina? Muistat varmasti, sillä niitä kiertää lasten keskuudessa edelleen. Sisältö ja kysymykset ovat muuttuneet, mutta perusperiaate on säilynyt: kyseiset kirjat toimivat edelleen yhtenä mahdollisuutena tutustua toisiin ihmisiin. Olemme halunneet muistojen keräämisen lisäksi tukea tätä verkostoitumistapaa ja siksi Elvi sisältää myös kaverit-osion. 

Murros on jo takana päin, TÄNÄÄN ELETÄÄN DIGIAIKAA! Tarjotaan yhdessä lapsille välineet toimia huomisen yhteiskunnassa, digitulevaisuudessa. 

Wilma on Suomessa peruskouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa toimiva Visman ylläpitämä verkkopalvelu. Viimeisen parin vuoden aikana se on laajentunut myös varhaiskasvatukseen. Wilma on työkalu koko perheelle lapsen opinpolun seuraamiseen ja sen avulla vanhemmat voivat verkostoitua. Kysyimme perheiltä ja henkilöstöltä heidän tarpeitaan ja näkemyksiään Wilman käyttömahdollisuuksista esiopetuksesta peruskouluun siirtymisen sujuvoittamiseksi. Kyselyn tulokset olivat yksiselitteiset, suurin osa vastaajista kokee Wilman hyödylliseksi työkaluksi niin viestinnän, kuin tiedonsiirronkin suhteen. Eräs vastaajista kommentoi: “–Esim. Pedagogiset asiakirjat siirtyy sujuvasti suoraan luokanopenkin käyttöön. Tiedotusasiat sujuu myös jouhevammin”

Koska Wilma on jo suurimmassa osassa peruskouluja käytössä ja se on saanut vakaan jalansijan myös varhaiskasvatuksen puolella, kehittelimme Elvin osaksi sitä. Käyttäjäkyselymme tuloksissa oli toki myös hajaääniä, joista ilmeni, että ”Wilman taustajärjestelmä ei ole mielestäni kovin ketterä” ja, että kentällä elää toive koko toimialan yhteisestä järjestelmästä. Näemme, että Elvi on muokattavissa tarpeen mukaan myös muiden järjestelmien käyttöön, tulevaisuudessa koko kasvatus- ja opetustoimen yhteiselle alustalle. 

Huoltajan näkymä Wilma-sovelluksessa
Lapsen näkymä Wilma-sovelluksessa

Elvi ohjaa suunnittelemaan ja kehittämään digitaalisia alustoja, jotka palvelevat lasta ja perhettä yhdestä ja samasta osoitteesta varhaiskasvatuksesta alkaen.  Aikuisen ja lapsen luodessa yhdessä sisältöä Elviin, lapsi saa mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua.  Sovelluksemme tukee lasta ja perhettä erityisesti siirryttäessä esiopetuksesta peruskouluun: tiedonsiirto, verkostoituminen ja lapsen äänen kuuluviin saaminen onnistuvat muutamalla klikkauksella. 

Näemme virtuaalisen kasvunkansion elämää rikastuttavana mahdollisuutena aina vauvavaiheista vanhuuteen asti. Tieto elää ja muuttuu, se peilaa eiliseen kehittyäkseen. Me olemme valmiita ottamaan seuraavan askeleen, uskallatko sinä lähteä mukaan yhteiselle matkalle digimaailman mahdollisuuksiin? 

Kuva, joka sisältää kohteen teksti, musta

Kuvaus luotu automaattisesti
Palautetta, kysyttävää?

– Birgitta Pajunoja, Heli Mörsky, Inkeri Niemi ja Niko Nurmi

Tunnetaitoseikkailu- peli

Elämä on aika kummallista. Tässä sitä on ikänsä uskonut, että hopeatarjotinta voi käyttää vain yhdellä tavalla, ja sitten se onkin paljon parempi johonkin aivan muuhun.” Muumimamma, kirjasta Taikatalvi (1957)


Kehittelimme Tunneseikkailu -pelin, joka tukisi lapsen tunnetaitojen kehitystä. Idea peliin lähti kiinnostuksestamme lasten tunne- ja mielenterveysongelmien ja kehitykseen liittyvistä asioista. Tutkittuamme kirjallisuutta ja tutkimuksia, huolestuimme siitä, että mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet lapsilla ja nuorilla. Halusimme kehitellä osallistavan pelin lapsille, joka ennaltaehkäisisi näitä ongelmia tulevaisuudessa. Mielenterveystaidoista nostimme tunnetaidot ja vahvuudet peliin mukaan. Tämä peli ei ole tarkoitettu parantamaan mielenterveysongelmia, vaan se keskittyy ennaltaehkäisyyn ja tunnetaitojen harjoittelemiseen.   

Monien sovellus ideoiden jälkeen, pelin idea syntyi ”vahingossa”, kun mietimme jo olemassa olevia klassikkopelejä, esim. Afrikan tähti -peliä. Peliä kehiteltäessä käytimme monipuolisesti hyväksi palautteita, joita saimme muilta kurssilaisilta ja opettajalta. Halusimme saada myös palautetta varhaiskasvatuksen työntekijöiltä, ottaisivatko he sovelluksen käyttöön ja 98,4% vastanneista ottaisivat sovellusideamme käyttöön. Vastaajia oli 64. Tämä kyseinen kysely tehtiin Facebook-ryhmään nimeltä Varhaiskasvattajien ideapankki. Päädyimme peliin, koska se oli meille kaikista mieleisin vaihtoehto ja tämä idea sai paljon positiivista palautetta. Koimme tärkeäksi näiden taitojen harjoittelun päiväkodin lisäksi myös kotona, joten teimme pelistä sellaisen, että sitä voi käyttää myös kotona.  

Pelin tavoite 

Pelin tavoitteena on tunnetaitojen harjoittelu. Samalla lapset oppivat myös oman vuoronsa odottamista. Lapset toimivat itse pelinappuloina, joten lapsia osallistetaan peliin. Lapsilla on suurempi merkitys, koska toimivat itse pelinappuloina. Heidän motoriset taitonsa kehittyvät, kun he liikkuvat pelilaudalla.  

Peli on tarkoitettu 3-6-vuotiaille. Peliä voidaan soveltaa lasten ikätasoon nähden. Kysymyksiä voidaan helpottaa kuvien avulla, koska lapset eivät välttämättä vielä osaa itse lukea. Jos peliä pelataan eskari-ikäisten kanssa, voidaan laatia vaikeampia kysymyksiä ja tehtäviä. Osassa korteissa on pieni lehtiön kuva, joka kertoo tehtävään liittyvän lisätiedon löytyvän säännöistä. Esittämämme tehtävät ja kysymykset ovat esimerkkejä ja niitä voidaan keksiä lisää, mikäli ne tarvitsevat päivitystä.  

Pelilauta 

Halusimme osallistaa lapsia meidän sovelluksessamme eri tavalla kuin useimmissa lautapeleissä. Pelilauta tehdään isolle kankaalle ja lapset toimivat itse pelinappuloina. Pelilautaa ei ole valmiina toteutettuna, mutta mallia voi ottaa pdf-tiedostossa olevasta mallilaudasta. Ajatuksena oli, että lapset saisivat itse kuvittaa pelilaudan taustan haluamallaan tavalla.  

Pelilaudassa on noin 30 ruutua. Ruudut ovat tarpeeksi isoja, että lapset mahtuvat seisomaan tai istumaan. Jokaisessa ruudussa on joko tehtävä tai kysymys. Pelilaudassa on kahdenlaisia ruutuja, kysymysmerkki ruutuja ja tyhjissä oransseissa ruuduissa on tehtäviä. 

Tehtävä- ja kysymyskortit 

Kysymysmerkki ruutuun päädyttäessä lapsi saa nostaa kysymyskorttipinosta yhden kortin. Hän vastaa kysymykseen kortin osoittamalla tavalla. Kysymys voi olla esimerkiksi, mikä tekee sinut iloiseksi? Kuvattomaan ruutuun päästessä lapsi saa nostaa tehtäväkortin pinkasta. Esimerkkinä tehtävästä on hyppää x-hyppy. Tehtäväkorteissa on myös tunteisiin liittyviä tehtäviä, mutta joukkoon on lisätty aktiivistakin tekemistä.  

Pelin tulevaisuus 

Jaamme blogin linkkiä eri tahoille ja olemme jo aiemmin mainitsemassamme Facebook -kyselyssä kertoneet blogin linkin. Ajatuksenamme on myös vinkata blogin olemassaolosta esimerkiksi harjoittelupäiväkoteihimme, mikäli heillä olisi kiinnostusta tätä peliä kohtaan.  

Mikäli valmiiksi tehdystä pelistä tulee suurta kysyntää, olemme valmiita selvittämään, olisiko peli mahdollista valmistaa jollakin tavalla. Jos peli tuodaan markkinoille, pystymme soveltamaan peliä eri ikäisille, jonka johdosta kysymys- ja tehtäväkortteja tulisi myös lisää. Haluaisimme myös kuulla käyttäjiltä palautetta, pystyisikö tämän kaltaista peliä soveltamaan muille kehityksen osa-alueille. 

Tekijät: Myllymäki Sanna, Pekola Ada, Peltola Pinja ja Peltonen Alina 

Mikäli haluat antaa palautetta voi sen lähettää tähän sähköposti osoitteeseen: sanna.e.myllymaki@utu.fi 

Tunne tunteet -koulutus

MITÄ? 

Mielenterveys- ja tunnetaitojen ammattilaisen pitämä täydennyskoulutus varhaiskasvatuksen henkilöstölle liittyen tunnekasvatukseen, sen monipuolisuuteen ja huomioimiseen. 

MIKSI? 

Tarve koulutukselle on ilmennyt varhaiskasvatuksen parissa, haastattelemamme varhaiskasvatuksen erityisopettajan mukaan tunnekasvatukseen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. 

MILLOIN? 

Koulutus kestää päiväkodin yhden toimintakauden ajan (elo – toukokuu). Koulutus pitää sisällään kolme seminaaria, jotka järjestetään lauantaisin. Seminaarit ovat pakollinen ja olennainen osa koulutusta. 

MISSÄ? 

Missä vain! Mikä vain varhaiskasvatusta järjestävä taho voi lähteä mukaan koulutukseen. Seminaarit pyritään järjestämään sen kunnan alueella, jossa päiväkoti sijaitsee. Lisämateriaalit ja tehtävät koulutukseen liittyen ovat jokaisen koulutukseen osallistuvan saatavilla yhteisellä verkkoalustalla. Itsearviointia, joka on olennainen osa koulutusta, jokainen voi tehdä siellä missä haluaa. Vertaisarviointia suoritetaan varhaiskasvatuksen ympäristössä esim. tiimipalavereissa. 

KUSTANNUKSET

Koulutuksella ei pyritä tavoittelemaan voittoa. Kustannuksia päiväkodeille syntyy kouluttajan ja ulkopuolisen arvioijan korvauksista matkakuluineen, sekä henkilökunnan ylimääräisistä palkoista seminaaripäivinä.  Seminaarit pyritään räätälöimään päiväkotien toiveiden ja resurssien mukaan. Ihanteellisinta olisi, jos ne järjestetään lauantaisin. Näin koko henkilökunta pääsisi paikalle, eikä takana olisi työpäivää, joka vaikuttaa energiatasoihin.

SISÄLTÖ: 

Tunteiden tunnistamisen opettelu 

TUNNEKASVATUKSEN TÄRKEÄ OSA-ALUE

Varhaiskasvatuksen henkilöstön on keskeistä oppia tunnistamaan ammattitaitoisesti omat ja lasten tunteet. Nykyisin tunteiden tunnistaminen on toteutunut usein tiedostamatta, joten koulutuksen tavoitteena olisi, että henkilöstö tunnistaa tunteet tietoisella ja pohdiskelevalla tavalla. 

HENKILÖSTÖN OMIEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN 

Erityisen tärkeää varhaiskasvatuksessa, sillä henkilöstö toimii lapsille esikuvana ja näin heidän tunteensa vaikuttavat myös lapsiin. Koulutuksemme antaisi henkilöstölle eväät taitavaan tunteiden käsittelyyn ja kontrollointiin. Tämä puolestaan parantaisi myös valmiuksia tunnistaa lasten tunteita. 

LASTEN TUNTEIDEN TUNNISTUS

Koulutus tarjoaa kattavan tietopohjan, joka helpottaa lasten tunteiden tunnistamista. Henkilöstö oppii tunnistamaan lasten erilaiset tunnetilat ja saa valmiudet käsitellä tunteita rakentavalla tavalla. Kun tunteiden tunnistamisesta tulee tietoista, sujuvoituu myös varhaiskasvatuksen arki, eivätkä tunteet pääse ottamaan ylivaltaa arkisissa toiminnoissa. 

KOULUTUKSEEN KUULUVAT TEHTÄVÄT JA TYÖKALUT

Koulutuksessa käytämme Yalen yliopistossa kehitettyä RULER –mallia. Sen tarkoitus on jakaa neurologinen tunneäly käytännön taitoihin työkalujen avulla, joita kutsutaan ankkureiksi.  Ankkureita on neljä; Charter tunnetaulukkoMood meter eli tunnemittari, Meta-Moment eli tunnetilanteiden hallinta ja blueprint, joka on tunnetilanteiden pohjapiirustus. Lisäksi koulutukseen kuuluu kolme kertaa koulutusjakson aikana tehtävä itsearviointi, jonka avulla pystyy seuraamaan omaa kehitystään.  

ARVIOINTI

Koulutuksen aikana päiväkodissa otetaan käyttöön erilaisia tapoja arvioida työntekijöiden toimintaa ja vuorovaikutuksen laatua. Tiimipalavereissa ja koko talon henkilökunnan tapaamisissa käsitellään koulutuksen teemoja.

VIDEOINTI

Toteutetaan tiimeittäin. Tiedostamattomat ilmeet, eleet, sanat ja asenteet tulevat videoinnin avulla esille, ja näitä analysoidaan tiimin kesken. Mikä toiminnassa on hyvää, mitä pitäisi pyrkiä kehittämään? Mikä laukaisi haastavat tilanteet ja miten se olisi voitu välttää?

AES (Adult Engagement Scale)

Aikuisen sitoutuneisuuden arviointiasteikolla havainnoidaan aikuisen sensitiivisyyttä, aktivointia ja autonomiaa asteikoilla 1-5. Tämän suorittaa ulkopuolinen havainnoija kahdesti toimintakauden aikana kaikissa ryhmissä.

Sensitiivisyys: aikuisen herkkyys tunnistaa lapsen emotionaalisia tiloja. Sensitiivisyyteen kuuluu läheisesti empaattisuus. Sensitiivinen aikuinen kykenee arvostamaan lasta juuri sellaisena kuin hän on. Hänestä huokuu lämpö ja kiintymys vuorovaikutustilanteissa. Lapsi tulee kuulluksi ja ymmärretyksi, häntä rohkaistaan ja kannustetaan.

Aktivointiin, eli stimulointiin liittyy aikuisen kyky virittää ja rohkaista lasta tarkoituksenmukaiseen toimintaan. Onko aikuinen itse mielenkiintoinen lapsen mielestä, ja osaako hän huomioida lapsen luontaiset mielenkiinnonkohteet.

Autonomian käsitteen kautta voidaan havainnoida antaako aikuinen lapsen valita itse, ja miten hän suhtautuu lapsen aloitteisiin.

Alho Angelica, Anttila Heidi, Cavén Henna & Henni Jenita

Tunnetaito-passi kehittämään perheiden tunnetaitoja ja vuorovaikutusta kotona

Tunnetaitoihin liittyvät ongelmat ovat yleisiä 

Keskitymme lasten tunnetaitoihin, koska niihin liittyvät ongelmat ovat yleisiä sekä kotona että varhaiskasvatuksessa. Tunteiden säätely on avainasemassa lasten kehityksessä ja monien tunnetaitoihin liittyvien ongelmien hallinnassa. Tunnetaidot vaikuttavat lapsen osallisuuteen, itsesäätelyyn sekä minäkuvan muodostumiseen.  Tunnetaidot ovat läsnä arjen tilanteissa. Niillä tarkoitetaan tietoisuutta tunteista sekä osaamista hallita tunteita. Tunnetaidot vaikuttavat sekä lapsen nykyhetkeen, mutta myös hänen tulevaisuuteensa. Lasten tunnetaitojen huomiointi sekä niihin keskittyminen on tärkeää, jotta lasten tulevaisuus voitaisiin turvata sekä tunnetaitoihin liittyviä ongelmia vähentää.   

Aikuisen tuki on avainasemassa lapsen tunnetaitojen kehityksessä

Tunnetaitoja voi oppia ja niitä voi harjoitella monipuolisesti sekä kotona että kodin ulkopuolella. Tavoitteena on, että lapsi oppii hallitsemaan tunteitaan itsenäisesti. Tunnetaitojen harjoittelemisessa aikuisen tuki on kuitenkin tärkeä, koska lapsi ei selviä yksin tunteidensa kanssa. Näin aikuisen tuki on avainasemassa. Tärkeää on, että aikuinen huomioi kaikki lapsen tunteet ja vastaa niihin.  Ideoimallamme sovelluksella haluamme tuoda tunnekasvatusta myös kotiin, sillä tunnetaitoihin liittyvät ongelmat ovat yleisiä lapsilla.  Lapsilla voi olla puutteita sosiaalisissa taidoissa esimerkiksi vuorovaikutustilanteissa. Sovelluksellamme pyrimme lisäämään sekä huoltajien että lasten ymmärrystä tunnetaidoista ja niiden oppimisesta. 

Sovellus kotioloihin tukemaan tunnekasvatusta 

Sovellusideamme on suunnattu 3-5 vuotiaille lapsille ja heidän huoltajilleen kotiin.  Sovelluksemme tavoitteena on antaa perheille monipuolisia keinoja käsitellä lasten kanssa tunteita. Tarkoituksena on myös lisätä aikuisen ja lapsen välistä vuorovaikutusta. Sovellusideamme on ajankohtainen erityisesti nyt, kun suurin osa lapsista viettää päivänsä kotona. Haluamme lisätä vanhempien tietämystä tunnekasvatuksesta sekä, miten lasten kanssa voidaan käydä tunteita läpi ihan arkipäiväisissä tilanteissa. Sovelluksen käyttöönotto ei vaadi perheiltä taloudellisia resursseja ja näin jokaisella perheellä pitäisi olla mahdollisuus sen tekemiseen. 

Tunnetaito-passin sisältö ja käyttö 

Sovelluksemme on tunnetaito-passi. Passissa on kolme eri tasoa. Ensimmäinen taso on perhostaso, mikä pitää sisällään tunteiden tunnistuksen ja nimeämisen. Toinen taso on pesukarhutaso, jossa opetellaan havainnoimaan omia tunteita. Kolmas ja viimeinen taso on pingviinitaso, missä tarkastellaan tunteita muiden näkökulmasta. Joka tasolla on kolme erilaista toiminnallista tehtävää. Tunnetaito-passi annetaan perheisiin varhaiskasvatuksesta ja samalla jaetaan myös yksityiskohtaisempi ohjeistus passin suorittamiseen. Kun lapsi ja huoltaja ovat suorittaneet hyväksytysti kaikki ensimmäisen tason tehtävät, palautetaan täytetty passi päiväkotiin varhaiskasvatuksen opettajalle, joka antaa seuraavan tason passista suoritettavaksi. Ennen tätä varhaiskasvatuksen opettaja pyytää lasta kertomaan hänen kokemuksiaan, tunteitaan ja ajatuksiaan passin suorittamisesta. Vaikka tunnetaito-passin suorittaminen on painottunut kotioloihin, on yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa merkittävä. Varhaiskasvatus tarjoaa tukea passin suorittamiseen sekä huolehtii aikataulussa pysymisestä. 

Tunnetaito-passi
Vanhemmille lähetettävä info tunnetaito-passista

Materiaalia saa käyttää muussa kuin kaupallisessa tarkoituksessa tekijöiden luvalla.

Pauliina Haarre
Nikke Heikkinen
Milla Heinonen
Lina Eskelinen

Savanni-jooga

Kehitimme hyvinvointisovelluksena Savanni-jooga sovelluksen, jonka ideana on saada lapset liikkumaan joogaliikkeiden avulla, yhteistyötä tehden ja siten myös löytää päiväkodin arjesta rauhallinen hetki. Savanni-joogan avulla lapset pääsevät tutustumaan joogaan, omaan kehoon ja sen liikuttamiseen, sekä näiden hyvinvointivaikutuksiin. Joogan myötä lapset kokevat rauhoittumista ja hyvää oloa, mikä lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mielenterveyttä. Haluamme sovelluksen avulla ehkäistä lasten syrjäytymistä, sillä osa joogaliikkeistä tehdään kaverin kanssa, mikä edistää kaveri- ja yhteistyötaitoja. Kohderyhmänä sovellukselle ovat siis päiväkoti-ikäiset lapset ja sovellusta voi käyttää sekä puhelimella että tabletilla.

Savanni-joogassa animaation päähahmo eli lapsi kohtaa monia savannilta tuttuja eläinhahmoja, kuten leijonan, kirahvin ja papukaijan. Lapsi ja eläinhahmo ystävystyvät ja tekevät eri tasoisia joogaliikkeitä yhdessä. Eläinhahmo kertoo lapselle yksinkertaisesti, miten liike tehdään ja samalla näyttää liikkeen hidastetusti. Liikettä tehdessä eläinhahmo kehuu ja kannustaa lasta. Eläinhahmo voi esimerkiksi sanoa lapselle “hyvä, juuri noin” tai “hienoa, vielä jaksaa hetkisen”. Animaation taustalla soi rauhoittavia savannilta tuttuja ääniä, kuten veden liplatusta, tuulen havinaa heinikossa ja kakadujen ääntelyä. 

Askeleet heinikossa
Veden liplatus
Tuulen havinaa heinikossa

Eläinhahmot & joogaliikkeet

Kiia-Kirahvi

näyttää mallia, miten tehdään joogaliike “puuasento”. Ensiksi asetu seisoma-asentoon ja tuo kädet pään yläpuolelle vastakkain. Nosta toinen jalka koukkuun vasten toista jalkaa. Pysy asennossa sen ajan, että lasket viiteen, sitten laske koukussa ollut jalka lattiaan ja toista liike toiselle puolelle. Kun kurkotat oikein korkealle, tunnet itsesi pitkäksi niin kuin kirahvi. Juuri noin, mahtavaa!

Paavo-Papukaija

opettaa sinulle joogaliikkeen “vuori sivutaivutuksilla”. Seiso suorana ja nosta kädet pään yläpuolelle. Laita kämmenet yhteen ja kurkota sivulle niin, että kämmenet pysyvät yhdessä. Laske viiteen ja toista liike molemmille puolille 3 kertaa. Tunnet itsesi notkeaksi, pitkäksi ja venyväksi. Voisit vaikka lähteä lentoon, upeaa!


Leevi-Leijona

saa sinut tuntemaan olosi vahvaksi! Leevi-Leijona näyttää sinulle, miten tehdään joogaliike “ylöspäin katsova koira”. Aloitetaan vatsamakuulta, paina varpaat lattiaan jalat suorina. Sitten aseta kädet rinnan korkeudelle ja suorista hitaasti kädet. Hengittele rauhallisesti sisään ja ulos. Lasketaan yhdessä viiteen ja pysy sen ajan asennossa. Hienoa! Toistetaan liike yhdessä 3 kertaa.

Aapo- ja Alina-Apina

näyttävät sinulle, miten tehdään kaverin kanssa joogaliike “veneasento”. Asetu lattialle istumaan vastakkain kaverin kanssa. Laittakaa jalat vastakkain ja nostakaa ne ilmaan. Ottakaa toisistanne käsistä kiinni ja suoristakaa vielä jalat sekä selkä,mahdollisimman suoriksi. Pysy asennossa kaverisi kanssa laskien viiteen. Irrottakaa ja ravistelkaa kädet ja jalat. Rentoutukaa viiden syvän hengityksen ajan ja toistakaa liike. Superia! Nyt tunnette olonne energiseksi ja vetreäksi. 

Senni-Seepra

näyttää, miten saat tehtyä joogaliikkeen “alaspäin katsova koira”. Aloita konttausasennosta ja nosta polvet lattiasta. Pidennä ja suorista selkä ja kuvittele, että nostat hännän kohti kattoa. Pidä niska rentona ja ohjaa katse polviin. Hengitä rauhallisesti ja yritä pysyä asennossa siihen asti, että saat laskettua viiteen. 

Tekijät Jade Pöllänen, Erika Puumala, Taina Somerkoski, Anniina Raitanen ja Melis Satan