On tullut kuluneeksi noin sata vuotta siitä, kun yleinen historia – eli nykyinen Euroopan ja maailman historia – erkaantui Suomen historian oppiaineesta omaksi oppiaineekseensa Turun yliopistossa. Erkaantuminen ei ollut mikään rutiininomainen hallinnon päiväkäsky, vaan kuten olettaa saattaa, liittyi erkaantumiseen hieman vanhaa kunnon dramatiikkaa ja kädenvääntöä. Tässä blogikirjoituksessa käyn lyhyesti läpi […]
Nina Tiempo & Jonna Valjakka Haastattelimme 6.3.2024 ympäristö- ja kulttuurihistorioitsija Otto Latvaa hänen tutkijanurastaan. Latva on monilajisen historian dosentti Turun yliopistossa. Hän on väitellyt tohtoriksi kulttuurihistoriasta vuonna 2019 aiheenaan jättiläiskalmareiden ja ihmisten välinen suhde. Latva johtaa tällä hetkellä muun muassa Kadonneet, uhanalaiset ja saapuneet lajit – Ihmisten suhde Itämeren muuttuvaan […]
Maanantaina 11.12.2023 yleisen historian oppiaine järjestää seminaarin ajankohtaisesta teemasta: sota, rauha ja historian poliittinen käyttö Venäjällä ja sen ympärillä. Seminaarin aika ja paikka: Ma 11.12. klo 12-16, A112-sali (Arcanum-rakennus, Turun yliopisto). Seminaarin viisi puhujaa esitelmöivät historian poliittisesta käytöstä Venäjällä, Baltian maissa, Saksassa ja Ukrainassa. Tilaisuus päättyy paneelikeskusteluun, jossa yleisö voi osallistua […]
Keskiviikkona 15.11. Turun yliopistolla yleisen ja Suomen historian oppiaineiden vieraana on diplomaatti emeritus Mikko Pyhälä. Hän pitää esitelmän ”Suomessa syntynyt F. T. Adlercreutz Etelä-Amerikan itsenäisyystaisteluissa 1800-luvulla”. Tämän jälkeen on aikaa keskustelulle Etelä-Amerikan ja diplomatian historiasta sekä historiapolitiikasta. Mitä: Mikko Pyhälän esitelmä Suomessa syntynyt F. T. Adlercreutz Etelä-Amerikan itsenäisyystaisteluissa 1800-luvulla”Milloin: Keskiviikkona […]
Syksyllä 1976 Otavan suuren ensyklopedian julkaisutilaisuudessa puheen piti akateemikko Matti Kuusi. Moneen suuntaan liikkunut esitelmä pohti sitä, ovatko tietosanakirjat kansalliskirjallisuutta. Kuusen vastaus ei välttämättä tyydyttänyt tilaisuuden järjestäjää, sillä hän arvosteli suorasukaisesti ensyklopediaa siitä, ettei se ollut puhtaasti suomalainen hanke. Otava oli näkyvästi mainostanut teoksen olevan suomalais-ranskalaisen yhteistyön tulos, olihan teossarjan […]
Juha Haavisto Lyhyenlännällä akateemisella urallani olen työskennellyt useiden erilaisten teemojen parissa: aloitin 1640-luvun poliittisella aatehistorialla Leveller-liikkeen demokratiakäsityksistä, harppasin eteenpäin 1660-luvulle siis parikymmentä vuotta eteenpäin diplomaatti William Templen uran kimppuun laajentamaan aatehistoriallista fokusta politiikasta ihmiskäsitykseen, diplomatiaan ja talousajatteluun. Parhaillaan työstän ensimmäistä väitöksen jälkeistä tutkimustani, joka keskittyy suomalaiseen luontosuhteeseen. Tutkin erityisesti metsätalousmiesten […]
Pertti Grönholm Yleisen historian pitkäaikainen professori Kalervo Hovi (1942–2021) poistui keskuudestamme viime kesänä. Vaikka hänen muistokseen on julkaistu useita kirjoituksia sanomalehdissä ja oman alamme julkaisuissa, on oppiaineen 85-vuotisen historiankin näkökulmasta tarpeen luoda lyhyt katsaus siihen, miten Kalervo luotsasi oppiaineensa väen ja opiskelijoiden yhteisöä kohti suomalaisillekin avartuvaa Eurooppaa ja kansainvälisen historiantutkijan […]
Essi Huuhka Hyväntekeväisyyskampanjoiden kuvastot ovat varmasti useimmille tuttuja. Pallomahaiset afrikkalaislapset katsovat suurin silmin kameraan vedenhakureissullaan, valkoihoinen julkkis herkistyy kyyneliin vieraillessaan sairaalassa, jonka resurssit sairaiden lapsien hoitamiseen ovat riittämättömät. Maa halkeilee kuivalla pellolla, jolla harvahampainen mies yrittää kylvää siemeniä. Eikä hyvin mene miehen ainoalla vuohellakaan. Tällainen niin kutsuttu kurjuuskuvasto yrittää osoittaa […]
Maija Ojala-Fulwood Weißgerber -nahkurikisälli Samuel Klenner, oli syntynyt kaakkois-Puolassa Ścinavan kaupungissa. Ammattiin hän opiskeli todennäköisesti Wrocławin kaupungissa, joka oli noin 60 kilometrin päässä Samuelin synnynseudulta. 1720-luvulla Samuel kulki kisällivaelluksellaan lähes neljä vuotta matkustaen muun muassa Itävallassa ja Unkarissa. Matkoistaan hän piti päiväkirjaa, josta lyhennelmä on painettu Wilhen Treun ja Wolfram […]
Nora Schuurman Tuomas Räsäsen ja Nora Schuurmanin toimittamassa kirjassa Kanssakulkijat: Monilajisten kohtaamisten jäljillä tarkastellaan niitä kohtaamisia ja historiallisia konteksteja, joissa erilaiset eläimet asettuvat osaksi monilajista elämää ja toimintaa ihmisen kanssa. Kanssakulkijoina eläimet ovat kulkeneet ihmisen mukana koko tunnetun historian, ja niillä on keskeinen osa myös nykyisten yhteiskuntien toiminnassa, kulttuurissa ja […]