Juha Haavisto Lyhyenlännällä akateemisella urallani olen työskennellyt useiden erilaisten teemojen parissa: aloitin 1640-luvun poliittisella aatehistorialla Leveller-liikkeen demokratiakäsityksistä, harppasin eteenpäin 1660-luvulle siis parikymmentä vuotta eteenpäin diplomaatti William Templen uran kimppuun laajentamaan aatehistoriallista fokusta politiikasta ihmiskäsitykseen, diplomatiaan ja talousajatteluun. Parhaillaan työstän ensimmäistä väitöksen jälkeistä tutkimustani, joka keskittyy suomalaiseen luontosuhteeseen. Tutkin erityisesti metsätalousmiesten […]
Pertti Grönholm Yleisen historian pitkäaikainen professori Kalervo Hovi (1942–2021) poistui keskuudestamme viime kesänä. Vaikka hänen muistokseen on julkaistu useita kirjoituksia sanomalehdissä ja oman alamme julkaisuissa, on oppiaineen 85-vuotisen historiankin näkökulmasta tarpeen luoda lyhyt katsaus siihen, miten Kalervo luotsasi oppiaineensa väen ja opiskelijoiden yhteisöä kohti suomalaisillekin avartuvaa Eurooppaa ja kansainvälisen historiantutkijan […]
Essi Huuhka Hyväntekeväisyyskampanjoiden kuvastot ovat varmasti useimmille tuttuja. Pallomahaiset afrikkalaislapset katsovat suurin silmin kameraan vedenhakureissullaan, valkoihoinen julkkis herkistyy kyyneliin vieraillessaan sairaalassa, jonka resurssit sairaiden lapsien hoitamiseen ovat riittämättömät. Maa halkeilee kuivalla pellolla, jolla harvahampainen mies yrittää kylvää siemeniä. Eikä hyvin mene miehen ainoalla vuohellakaan. Tällainen niin kutsuttu kurjuuskuvasto yrittää osoittaa […]
Maija Ojala-Fulwood Weißgerber -nahkurikisälli Samuel Klenner, oli syntynyt kaakkois-Puolassa Ścinavan kaupungissa. Ammattiin hän opiskeli todennäköisesti Wrocławin kaupungissa, joka oli noin 60 kilometrin päässä Samuelin synnynseudulta. 1720-luvulla Samuel kulki kisällivaelluksellaan lähes neljä vuotta matkustaen muun muassa Itävallassa ja Unkarissa. Matkoistaan hän piti päiväkirjaa, josta lyhennelmä on painettu Wilhen Treun ja Wolfram […]
Nora Schuurman Tuomas Räsäsen ja Nora Schuurmanin toimittamassa kirjassa Kanssakulkijat: Monilajisten kohtaamisten jäljillä tarkastellaan niitä kohtaamisia ja historiallisia konteksteja, joissa erilaiset eläimet asettuvat osaksi monilajista elämää ja toimintaa ihmisen kanssa. Kanssakulkijoina eläimet ovat kulkeneet ihmisen mukana koko tunnetun historian, ja niillä on keskeinen osa myös nykyisten yhteiskuntien toiminnassa, kulttuurissa ja […]
Millaista oli matkustaa Itä-Euroopassa aikana, jolloin liikkuvuutta rajoitettiin monin tavoin ja ulkomaanmatkailu oli harvinaista? Entä miten kansainvälinen vuorovaikutus koettiin maailmassa, joka oli valtioiden tasolla jakaantunut kahteen toisilleen vihamieliseen leiriin? Yliopistonlehtori Pia Koivusen uusi teos Rauhanuskovaiset. Suomalaiset maailmannuorisofestivaaleilla 1940–50-luvuilla (SKS, 2020) on kokemushistoriallinen tutkimus kylmän sodan kulttuurivaihdosta ja kansainvälisestä vuorovaikutuksesta. Se […]
Yleisen historian maisteriseminaari kokoontui kevään viimeiseen istuntoon toukokuun 5. päivänä vuonna 1938. Turun linnan Juhana Herttuan kellarissa järjestetty lounastapaaminen päätti Kaarlo Jäntereen ensimmäisen vuoden oppiaineen vakituisena professorina. Aikaisemmin tehtävää oli hoidatettu sijaisilla. Kellariholvien alla tavanneet opiskelijat olivat hyvin nuoria ja kunnianhimoisia ja heitä innostivat Jäntereen soveltamat uudet historiantutkimuksen näkökulmat. Turun yliopistossa […]
Teksti on keväällä 2020 pidetyn Kriisin keskellä -kurssin harjoitustöiden satoa. Toni Raitanen Espanjantauti vyörysi Suomessa neljässä aallossa vuosien 1918–1920 aikana. Maa kamppaili jo valmiiksi elintarvikepulan kanssa, ja sisällissodan haavat olivat yhä tuoreet. Epidemia oli raju ja sen arvellaan vieneen jopa 30 000 ihmisen hengen. Lehdistö seurasi tarkoin taudin leviämistä ja […]
Oppiaineen uusi esite ilmestyi elokuun lopussa. Sitä otettiin paperipainos, mutta erityisesti tänä syksynä sen jakaminen on haasteellista. Tässä on siis ladattava versio. Hauskoja lukuhetkiä! https://www.yumpu.com/fi/document/view/64504398/yleinen-historian-turun-yliopisto-esite-2020
Teksti on keväällä 2020 pidetyn Kriisin keskellä -kurssin harjoitustöiden satoa. Erkka Henttonen Vuosien 1918–20 ”espanjantaudiksi” nimetty maailmanlaajuinen influenssapandemia iski myös Suomeen. Lehdistössä taudin kehittymistä seurattiin aktiivisesti ja sairastumisista ja kuolemista raportoitiin tiuhaan. Nykynäkökulmasta välittömästi silmiinpistävää uutisoinnissa on sen pääosin lakoninen tyyli ja uhrilukuihin nähden uutisten rajallinen näkyvyys. Esimerkiksi Itä-Suomen Työmiehessä […]