1500-luvun lopussa eurooppalaiset vallat kamppailivat sekä poliittisesta vallasta Euroopassa että pääsystä Aasian ja Amerikan alueille harjoittamaan kauppaa sekä kolonialismia. Protestanttinen Englanti ja Yhdistyneet provinssit eli Alankomaiden tasavalta, sotivat katolista Espanjaa vastaan samaan aikaan kun Francis Draken tunnettu maailmanympäripurjehdus herätti protestanttisten maiden kiinnostuksen kaukaisiin maihin. Yksi näistä Englannin ja Alankomaiden kiinnostuksen kohteena olleista maista oli Japani, johon portugalilaiset olivat saapuneet ensimmäisinä eurooppalaisina vuonna 1543. Protestanttisissa maissa Japanista tiedettiin hyvin vähän, mutta tämä ei estänyt englantilaisia ja hollantilaisia olemasta kiinnostuneita Japanista. Yksi Japaniin matkaamisesta kiinnostunut oli englantilainen navigaattori ja luotsi William Adams, josta tuli ensimmäinen Japaniin matkustanut englantilainen ja jonka elämästä Japanissa tuli mielenkiintoinen osa maailmanhistoriaa.
Kaksi maailmaa
William Adams syntyi Kentissä Englannissa vuonna 1564. Adamsin lapsuudesta ja nuoruudesta tiedetään hyvin vähän, mutta hänen tiedetään olleen laivanrakentajan oppipoikana 12 vuotta. Oppipoikana Adams oppi myös navigoinnin taidon ja muita merenkäynnin kannalta oleellisia taitoja. Oppipoikana olemisen jälkeen Adams pestautui Englannin laivastoon ja osallistui vuonna 1588 käytyyn taisteluun Englannin laivaston ja Espanjan Voittamattoman Armadan välillä. Sodan jälkeen Adams toimi useita vuosia Englannin Marokon kauppakomppanian palveluksessa luotsina.
Vuonna 1598 Adams liittyi luotsiksi hollantilaiseen retkikuntaan, jonka tarkoituksena oli löytää espanjalaisten laivojen hyödyntämä merireitti Etelä-Amerikan Magalhaesinsalmen kautta Atlantilta Tyynelle valtamerelle. Retkikunnan tarkoituksena oli ryöstellä espanjalaisia linnakkeita Etelä-Amerikan länsirannikolla ja suunnata tämän jälkeen Molukeille tai Japaniin. Retkikunnan viiden laivan matka kesti melkein kaksi vuotta ja oli täynnä vastoinkäymisiä, eli myrskyjä, elintarvikepulia sekä ei-toivottuja aseellisia yhteenottoja espanjalaisten kanssa. Loppujen lopuksi vain Liefde-niminen laiva, jolla Adams oli, saapui Japaniin huhtikuussa vuonna 1600.
Adams saapui poliittisesti epävakaaseen Japaniin. Maata oli vaivannut noin 130 vuotta jatkunut melkein yhtäjaksoinen sisällissotien kausi, josta käytetään yleisesti termiä Sengoku-kausi. Japanin keisarin valta oli lähes olematon ja Japania olivat 1100-luvun loppupuolelta asti käytännössä hallinneet samurai-soturiluokan ylipäälliköt, joista käytettiin arvonimeä sei-i taishōgun ja sen lyhennettyä muotoa shogun. Sengoku-kauden Japani oli feodaalinen yhteiskunta, jossa samuraiklaanit kontrolloivat talonpoikien viljelemää maata ja kantoivat heiltä raskaita veroja. Ennen Sengoku-kautta voimakkaan Ashikaga-klaanin shogunit hallitsivat Japania, mutta Sengoku-kauden aikana lääninherrat, ja heidän samuraiklaaninsa alkoivat haastaa Ashikagojen auktoriteettia. Ashikagojen valta hupeni ja heidät syöstiin lopulta vallasta. Adamsin saapuessa Japaniin kaksi voimakasta lääninherraa Ishida Mitsunari ja Tokugawa Ieyasu kamppailivat vallasta.
Shogunin vasalli
Saavuttuaan Japaniin Adams ja laivan muut miehistön jäsenet vangittiin. Adams ja laivalla mukana ollut hollantilainen kauppias Jan Joosten van Lodensteijn tuotiin Tokugawa Ieyasun eteen. Adams ja Lodensteijn kertoivat Tokugawalle tulkin välityksellä halustaan käydä kauppaa Japanissa. Japanissa oleskelleet portugalilaiset yrittivät mustamaalata Adamsia miehistöineen, koska he olivat uskonvihollisia ja uhka portugalilaisten taloudellisille eduille Japanissa. Portugalilaiset hyötyivät suuresti silkin välittämisestä Kiinasta Japaniin, koska silkille oli erittäin suuri kysyntä Japanissa, mutta kaupankäynti Japanin ja Kiinan välillä oli erittäin vähäistä maiden vihamielisten suhteiden takia. Koska portugalilaisilla oli käytännön monopoli silkkikaupassa, he saattoivat vaatia kiskurihintoja, joka puolestaan ärsytti Japanin hallintoa. Hollantilaisten ja englantilaisten tuleminen Japaniin olisi saattanut vaarantaa portugalilaisten yksinoikeuden, minkä vuoksi portugalilaiset väittivät Adamsin ja Liefden miehistön olevan merirosvoja, jotka tulisi teloittaa. Tokugawa jätti kuitenkin Adamsin ja Liefden miehistön eloon, mutta kielisi heitä lähtemästä Japanista. Pian tämän jälkeen Tokugawa voitti kilpailijansa Ishidan Mitsunarin ja kolme vuotta myöhemmin keisari nimitti Tokugawan shoguniksi. Tästä alkoi Tokugawa-shogunaatti ja Japanin Edo-kausi, jotka jatkuivat aina vuoteen 1868 asti.
Jäätyään Japaniin Adams pääsi asteittain shogunin suosioon rakentamalla tälle eurooppalaistyylisiä laivoja ja neuvomalla tätä eurooppalaisiin liittyvissä asioissa. Adams myös opetteli apanin kielen ja shogun teki hänestä oman tulkkinsa. Myös Lodensteijn pääsi shogunin suosioon. Sekä Adams että Lodensteijn nimitettiin shogunin vasalleiksi, joista käytettiin nimeä hatamoto. Tämän seurauksena sekä Adamsista että Lodensteijnista tuli historian ainoina eurooppalaisina osa Japanin samurai-soturiluokkaa. Heille myönnettiin läänityksiä, vuotuiset tulot ja palvelijoita. Adams meni japanilaisen naisen kanssa naimisiin ja sain kaksi lasta.
Hollannin Itä-Intian kauppakomppania saapui Japaniin vuonna 1609 ja Englannin Itä-Intian kauppakomppania vuonna 1613. Kummankin kauppakomppanian saapuessa Adams auttoi näitä neuvottelemaan suotuisat kauppasopimukset shogunin kanssa. Englantilaiset saivat luvan perustaa kauppa-asemaan Hiradon kaupunkiin eteläiseen Japaniin. Adamsista tuli shogunin luottomies ja hän välitti diplomaattisia kirjeitä shogunin ja Englannin kuninkaan välillä. Samoihin aikoihin Adams sai shogunilta luvan poistua Japanista, mikäli hän niin haluaisi. Adams toimi joitakin vuosi Englannin Itä-Intian kauppakomppanian palveluksessa ja teki useita, joskin epäonnekkaita, kauppamatkoja alueille, jotka ovat nykyään osa Thaimaata, Vietnamia ja Riukiusaaria.
Tokugawa Ieyasu kuoli vuonna 1616 ja uudeksi shoguniksi tuli hänen poikansa Tokugawa Hidetada, joka suhtautui ulkomaalaisiin huomattavasti kielteisemmin kuin isänsä. Adamsin asema Japanissa heikkeni, koska hän ei saanut Hidetadalta samanlaista suosiota kuin Ieyasulta. Adamsin oli aikaisempaa vaikeampi päästä shogunin puheille ja hänen oli vaikea saada kaupankäyntilupia. Adams kuoli yllättäen lyhyen sairauden jälkeen Hiradossa vuonna 1620. Hidetada tiukensi ulkomaalaisiin kohdistuvaa lainsäädäntöä ja osittain tämän seurauksena Englannin Itä-Intian kauppakomppanian kauppa-asema Hiradossa meni konkurssiin vuonna 1623.
Adamsin jälkivaikutus
Adamsin on uskottu vaikuttaneen Tokugawojen tiukentuneeseen linjaan portugalilaisia kohtaan ja näin edesauttaneen portugalilaisten karkottamista Japanista. Adamsin vaikutusvallan määrästä on esitetty erilaisia ja keskenään ristiriitaisia näkemyksiä. Tokugawa Ieyasun pojanpoika shogun Tokugawa Iemitsu aloitti vuosien 1634 ja 1639 välillä Japanin tiukan ulkomaailmasta eristäytymispolitiikan. Eurooppalaisista valloista vain Hollannin Itä-Intian kauppakomppania sai luvan käydä kauppaa Japanissa ja tällöinkin vain pienellä tekosaarella Nagasakin kaupungin edustalla. Japanin tiukka eristäytymispolitiikka jatkui aina vuoteen 1853 asti, jolloin Yhdysvallat painostivat Japanin avautumaan.
Adamsin tarina painui englantilaisten Japanista lähdön jälkeen unohduksiin. Vasta Japanin tiukan eristäytymispolitiikan päätyttyä 1800-luvun puolivälissä alettiin Englannissa kokea kiinnostusta Adamsia kohtaan. Adamsin ja hänen tarinansa toimivat esikuvana kirjailija James Clavellin romaanille Shōgun. Romaanin menestys ja siitä tehdyt kaksi televisiosarjaa vuosina 1980 ja 2024 ovat herättäneet kiinnostusta William Adamsia kohtaan. Adamsin tarinaa on hyödynnetty myös muissa populaarikulttuurin tuotteissa, kuten japanilaisessa Nioh toimintaroolipelissä. Adamsin muistoksi on pystytetty muistomerkkejä sekä Englantiin että Japaniin.
/Kevin Mårtensson
(Kirjoitus perustuu kandidaatintutkielmaan https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026060362081)
Kirjallisuus:
Clulow, Adam. The Company and the Shogun: The Dutch Encounter with Tokugawa Japan, Columbia University Press, New York 2014.
Cryns, Frederik. In the Service of Shogun: The Real Story of William Adams, Reaktion Books, Lontoo 2024.
Cullen, L.M. A History of Japan 1582–1941: Internal and External Worlds, Cambridge University Press, Cambridge 2003.
