Category: Uncategorized

Baltic Science Network Mobility Programme for Research Internships (BARI) on uusi liikkuvuusohjelma jonka avulla Turun yliopiston tohtorikoulutettavat voivat saada harjoittelijan työskentelemään kanssaan 2-12 viikoksi kesällä 2020. Tohtorikoulutettavat voivat ilmoittaa avoimesta harjoittelupaikasta 1.2.2020-8.3.2020.

BARI-liikkuvuusohjelma lyhyesti

• Harjoittelujaksoja toteutetaan kolmella tieteenalalla, joita ovat Life Sciences, Photon & Neutron Science ja Welfare State. Tieteenaloja ei ole määritelty tämän tarkemmin, joten niihin voi suhtautua laajasti.
• Harjoittelijat ovat kandi- tai maisteritason opiskelijoita Itämeren alueen maista
• Harjoittelujaksot kestävät 2-12 viikkoa. Harjoittelun ohjaaja ja harjoittelija voivat valita harjoittelun ajankohdan vapaasti aikavälillä 1.6.-16.10.2020.
• Harjoittelujaksoihin on kerätty rahoitusta eri organisaatioilta Itämeren alueelta.

Ohjelman hyödyt

• Harjoittelijan tehtävät voi suunnitella niin että niistä on apua omassa tutkimuksessasi.
• Harjoittelijan ohjaajana toimiminen antaa tohtorikoulutettavallearvokasta kokemusta esimiestehtävistä sekä kansainvälisestä yhteistyöstä.
• Harjoittelupaikan voi avata ilman että itsellä on rahoitus harjoittelijan palkkaan.

Aikataulu

• Tohtorikoulutettava voi jättää ilmoituksen avoimesta paikasta BARI-portaaliin 1.-23.2.2020
• Kandi- ja maisteriopiskelijat voivat hakea harjoittelupaikkoja BARI-portaalissa 29.2.-31.3.2020
• Harjoittelujaksot toteutetaan aikavälillä 1.6.-16.10.2020

Tohtorikoulutettava, tee näin:

• Sovi harjoittelijan ottamisesta oman ohjaajasi kanssa.
• Jos olet itse työsuhteessa Turun yliopistoon, olet itse harjoittelun ohjaaja ja esimies.
• Jos et itse ole työsuhteessa Turun yliopistoon, harjoittelijan esimiehenä on oma esimiehesi. Harjoittelijan ohjaamisesta vastaa kuitenkin tohtorikoulutettava.
• Mieti ja kirjoita kuvaus harjoittelupaikasta BARI-portaaliin ja tee ilmoitus ajalla 1.2.-8.3.2020. Kiinnitä huomiota siihen, että tehtäväkokonaisuus on mielekäs, ja että sinulla on mahdollisuus antaa harjoittelijalle ohjausta hänen työssään. Mieti myös koska harjoittelu voi tapahtua, ja kuinka pitkä harjoittelujakso on mielekäs.
• Sovi harjoittelijan työpisteestä, työvälineistä ym. käytännön asioista laitoksellasi.
• Arvioi omaan paikkaasi tulleet hakemukset ja toimita arvioinnit ajoissa ohjeiden mukaan.
• Jos harjoittelujakso toteutuu, ole aktiivisesti yhteydessä harjoittelijaan ja auta häntä käytännön asioissa (mm. löytämään tarvittaessa asunnon). Vinkkejä käytännön asioista löydät täältä: https://www.utu.fi/en/study-at-utu/internships
• Hae harjoittelijalle vierailijatunnukset ja tee harjoittelijan kanssa yliopistositoumus
• Anna harjoittelijalle tehtäviä ja ohjaa häntä työssään.

Huomaathan, että Turun yliopistolla ei ole keskitettyjä harjoittelijoiden vastaanottamiseen liittyviä palveluita, vaan jokainen yksikkö vastaa itse harjoittelijan ottamisesta. Lisätietoa ulkomaalaisten harjoittelijoiden rekrytoinnista on intrassa. Vaikka tällä sivulla puhutaan pääosin Erasmus-harjoittelijoista, koskevat samat ohjeet myös BARI-harjoitteluja.

Lisätietoja ohjelmasta:

• BARI nettisivulta https://www.baltic-science.org/bari/
• Kontaktihenkilö Turun yliopistossa: mari.leino [a] utu.fi

Baltic Science Networkissa aloitettu työ jatkuu, sillä BSN_powerhouse –hanke sai extension stage -rahoituksen Interreg Baltic Sea Regionilta. Kaikki extension stage- tai project platform-rahoituksen saaneet projektit löytyvät täältä.

BSN_powerhouse jatkaa Baltic Science Networkissa aloitettua työtä ja pyrkii tehostamaan tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöä ja liikkuvuutta Itämeren alueella. Lisäksi BSN_powerhouse jatkaa Itämeren alueen korostamista tiedeyhteistyön kannalta.

Tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttöä pyritään tehostamaan järjestämällä verkostoitumiseen tarkoitettu symposium, jonka toivotaan johtavan yhteisiin hankeideoihin. BSN_powerhouse tukee syntyneitä hankeideoita järjestämällä tapaamisen rahoittajien ja asiantuntijoiden kanssa. Työn tuloksena tulisi olla 1-3 projekti-ideaa joille voi alkaa hakea rahoitusta.

Liikkuvuuteen tartutaan testaamalla yhtä kolmesta Baltic Science Network-hankkeen aikana kehitetyistä liikkuvuustyökaluista. Testattava liikkuvuustyökalu on BSR-RIMP (Baltic Sea Region Research Internship Mobility Programme), jossa maisteriopiskelijat voivat hakea apurahaa tehdäkseen tutkimusharjoittelujakson tohtoriopiskelijan ohjauksessa.

Suomesta BSN_powerhousessa mukana ovat Turun yliopisto ja Åbo Akademi. Hanke alkaa elokuun alussa 2019 ja kestää tammikuun loppuun 2021. Kerromme hankkeesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista aktiivisesti eri kanavissa ja eri verkostoja pitkin.

Lisätietoja hankkeesta saat osoitteesta http://www.baltic-science.org/new/ tai suoraan Mari Leinolta (mari.leino [at] utu.fi)

Loppukonferenssin teemoina olivat liikkuvuus, tutkimusyhteistö ja osallistumisen laajentaminen. Samassa yhteydessä järjestettiin myös CBSS:n Baltic Sea Science Day.

Tutkijaliikkuvuus Itämeren alueella

Liikkuvuuteen keskittyvässä paneelissa esiteltiin Baltic Science Networkin (BSN) kehittämät kolme liikkuvuustyökalua: tutkimusinfrastruktuurien kesäkoulut, tutkimusharjoittelut ja lyhyet tohtorivaihdot.

BSN:ssä selvitettiin ensin, minkälaisia haasteita liikkuvuudessa Itämeren alueella on. Tämän jälkeen tarkasteltiin, minkälaisia liikkuvuusinstrumentteja Itämeren alueella on jo nyt, ja selvitettiin miten ne vastaavat tunnistettuihin haasteisiin. Lopuksi mietittiin, minkälaiset liikkuvuusinstrumentit voisivat olla kaikkein hyödyllisimpiä Itämeren alueella.

Paneelikeskustelussa Tarton yliopiston luennoitsija Eneli Kindsiko kertoi että hän tuntee enemmän kollegoita Yhdysvalloista ja Britanniasta kuin muista Itämeren maista. Itämeren maiden yhteistyön parantamiselle on siis tilausta. Turun yliopiston kehitysjohtaja Riitta Mustonen, joka on myös BSN-hankkeen johtaja Turun yliopistossa, totesi että liikkuvuusinstrumenttien lisäksi tarvitaan myös kulttuurin muutosta.

Christian Müller DAAD:sta (Deutsche Akademische Austauschdienst) totesi että Saksassa on selvitysten mukaan nyt saavutettu vakiintunut taso, eikä Saksasta lähtevien opiskelijoiden liikkuvuusjaksojen määrä ole enää kasvanut. Toisaalta lähialueliikkuvuus saattaa olla tulevaisuuden trendi, ja tässä BSN:llä voisi olla annettavaa.

Kindsiko totesi myös, että jos nuori tutkija tottuu kansainväliseen liikkuvuuteen tohtoriopintojensa aikana, hän jatkaa kansainvälistä liikkuvuutta todennäköisesti myös jatkossa. Tohtoriopintojen aika täytyy käyttää tehokkaasti hyödyksi verkostoitumisessa ja oman uran rakentamisessa. Tästä syystä myös liikkuvuus- ja verkostoitumismuotojen tulisi olla joustavia.

Väitöskirjan ohjaajalla ja hallinnolla on tärkeä tehtävä kannustaa nuoria tutkijoita lähtemään ulkomaille keräämään kokemuksia. Liikkuvuudesta on hyötyä uralle, sillä sen avulla voi kasvattaa omia verkostojaan ja tutkimuksensa vaikuttavuutta.

Tutkimuksen huippualat Itämeren alueella

BSN teki selvityksen jossa selvitettiin tutkimuksen huippualueita Itämeren alueella. Tehtävä ei ollut helppo, sillä Itämeren alueella on paljon tutkimusalueita joissa tutkimus on maailman huipputasoa. Tutkimusalueista valittiin kuitenkin kolme aluetta, joilla BSN fasilitoi asiantuntijaryhmien tekemän strategiatyön. Kolmen ryhmän valitseminen ei tarkoita priorisointia, vaan kolmeen päädyttiin siksi että asiantuntijaryhmä pystyttiin fasilitoimaan kolmelle alalle.

Valitut kolme aluetta ovat

• Life Sciences
• Photon and Neutron Science
• Welfare state

Lisäksi meritutkimus nähtiin erittäin tärkeänä, mutta koska Itämeren alueen tutkimusta tuetaan jo BONUS-EEIG:n avulla, päädyttiin keskittyä kolmeen alaan.

Paneelikeskustelussa NordForskin entinen johtaja Gunnel Gustafsson toi Itämeren alueen yhteistyöhön kokemuksiaan pohjoismaisesta yhteistyöstä. Hänen mukaansa tärkeintä on huomioida että yhteistyön rakentaminen vie aikaa. Tarvitaan joku puskemaan työtä eteenpäin, kärsivällisyyttä, joustavuutta ja luottamusta. Vaikuttavuuden avain on tutkimuksen laatu.

Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen totesi että kriittisestä massasta on helppo puhua, mutta on tärkeää muistaa myös kriittinen monipuolisuus. Tulevaisuuteen ei voi nähdä kovin pitkälle, ja liian fokusoituna, ilman laajaa tutkimuskenttää voi jäädä vaille tulevaisuuden oivalluksia. Väänänen totesi myös ettei tutkimuksessa suoriutumisen tasoerojen tasoittamiseen ole helppoja ratkaisuja, mutta liikkuvuus on yksi tärkeistä keinoista.

Osallistumisen laajentaminen

Tarton yliopiston tutkimus- ja innovaatiopolitiikan professori Kadri Ukrainski on selvittänyt BSN-hankkeessa Itämeren maiden osallistumista tutkimuskonsortioihin, ja huomannut että uudet EU-maat ovat aliedustettuina tutkimuskonsortioissa. Paneelissa todettiin, että olisi hyvä jos ”widening participation” –käsitteestä päästäisiin etenemään siihen että voitaisiin käyttää ennemmin ”international participation”-käsitettä.

Horizon Europe-ohjelmaan paremmin mukaan pääsemiseksi Itämeren alueen maiden kannattaa Josephine Them Parnasin (Danish Agency for Higher Education and Science) mukaan tehdä jatkossakin sitä mitä nyt tehdään hyvin. Vaikuttamisen paikka on siinä, että työohjelmat saataisiin sellaisiksi että niistä on Itämeren alueen maille hyötyä.

Alexander Danda Puolan tiede- ja korkeakoulutusministeriöstä totesi, että osallistumisen laajentamisen työkalut ovat jo nyt hyvät, ja niitä käyttämällä päästään tavoitteisiin. Ukrainski kannusti käyttämään eri rahoituslähteitä monipuolisesti tavoitteiden saavuttamiseksi.

CBSS Baltic Sea Science Day

CBSS:n Baltic Sea Science Day 2019 järjestettiin 23.2.2019. Tämä on järjestyksessään kolmas Baltic Sea Science Day, edelliset on järjestetty Pietarissa 2017 ja Turussa Åbo Akademin 100-vuotisjuhlan yhteydessä 2018.

Baltic Sea Science Day alkoi rehtorien paneelilla, jossa Latvian yliopiston rehtori Indriķis Muižnieks, Tallinnan yliopiston rehtori Tiit Land, Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen, Vilnan yliopiston vararehtori ja pro-rehtori Rimantas Jankauskas ja Pietarin kauppatieteellisen yliopiston rehtori Igor A. Maksimtsev keskustelivat älykkään erikoistumisen strategioiden (smart specialization strategies) mahdollisuuksista yliopistoille.

Tämän jälkeen osallistujat saivat valita kahdesta paralleelisessiosta. Ensimmäinen oli BSN:n ja EUSBSR HA Neighboursin järjestämä sessio Researcher Mobility in the Baltic Sea Region. Tässä sessiossa Mari Leino Turun yliopistosta esitteli BSN:n kehittämät liikkuvuustyökalut. Yleisö pääsi osallistumaan sessioon online-äänestyksen avulla. Kommenttipuheenvuoron esitti Krista Varantola, pitkäaikainen NordForskin hallituksen jäsen. Tämän jälkeen paneelikeskusteluun liittyivät myös nuoret opiskelijat ja tutkijat Itämeren alueelta. Toinen paralleelisessio oli BalticTRAM-hankkeen järjestämä Science for Business in the Baltic Sea, ja siinä keskusteltiin tutkimuksen ja yritysmaailman yhteistyöstä ja sen parantamisesta.

Lopuksi Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen kutsui Baltic Sea Science Dayn vuonna 2020 Turkuun. Tilaisuus järjestetään osana Turun yliopiston 100-vuotisjuhlavuotta.

BSN:n julkaisut ovat saatavissa BSN:n sivulla osoitteessa http://www.baltic-science.org/

CBSS:n uutiset tapahtumasta julkaistaan CBSS:n sivuilla http://www.cbss.org/

Baltic Science Network-hanke päättyy 28.2.2019. Työn jatkamiseksi Baltic Science Network on tehnyt Extension stage –jatkohakemuksen Interregille hankkeelle BSN-Powerhouse. BSN Powerhouse-hankkeen tarkoituksena on pilotoida kahta BSN-hankkeen aikana kehitettyä ehdotusta.

Widening Participation Support Action for Photon and Neutron Science research infrastructures and their users

Työpaketin tavoitteena on tukea EU-13 –maiden infrastruktuurien integraatiota ja yhteyksiä isoja tutkimusinfrastruktuureja tukevina palveluina

Brain Circulation between Research Infrastructures in the BSR: BSR Researcher’s Mobility Programme (BSR-RIMP) in the fields of Photon and Neutron Science, Life Science and Welfare State

Työpaketin tavoitteena on pilotoida Research Internships –liikkuvuusinstrumenttia, joka yksi kolmesta Baltic Science Networkin aikana kehitetyistä liikkuvuusinstrumenteista. Research Internships-liikkuvuusinstrumentissa maisteriopiskelijat voivat lähteä ulkomaille tohtoriopiskelijoiden tutkimusprojekteihin harjoittelijaksi. Pilottivaiheessa toteutetaan yksi hakukierros. Instrumenttia testataan kolmella BSN:n fokusalueella (Life Sciences, Photon and Neutron Science ja Welfare State).

Interreg-rahoituksella toteutetaan liikkuvuusinstrumentin hallinnointi, haun järjestäminen sekä arviointi. Apurahat kerätään osallistuvilta sidosryhmiltä, kuten yliopistoilta.

Päätös jatkorahoituksesta tulee keväällä 2019 ja mikäli hanke saa rahoituksen, se alkaa syksyllä 2019.

Baltic Science Network-hanke järjestää hankkeen päättyessä loppukonferenssin 22.-23.2.2019 Riikassa. Samassa yhteydessä pidetään CBSS:n Baltic Sea Science Day.  Kiinnostuneet ovat tervetulleita osallistumaan tilaisuuteen!

Perjantaina 22.2. ohjelmassa on kolme sessiota joissa keskustellaan BSN-hankkeen tuloksista paneelikeskusteluissa. Aiheena ovat BSN:n kärkiteemat liikkuvuus Itämeren alueella, tieteen ja tutkimuksen laatu (research excellence), sekä osallistumisen laajentaminen (widening participation).  Lauantaina 23.2. ohjelmassa on CBSS Baltic Sea Science Day, joka alkaa rehtoreiden keskustelulla. Tämän jälkeen osallistujat voivat valita kahdesta rinnakkaissessiosta Researcher Mobility in the Baltic Sea Region ja Science for Business in the Baltic Sea Region.

Konferenssin ohjelma, ilmoittautumislomake ja käytännön ohjeet löytyvät osoitteesta: http://www.cbss.org/event/cbss-baltic-sea-science-day-2019/?instance_id=1491. Tilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan 15.2.2019 mennessä

Baltic Science Network on EU:n Itämeri-strategian lippulaivahanke ja Interreg Baltic Sea Region-ohjelman rahoittama verkosto joka pyrkii parantamaan tiedeyhteistyötä Itämeren alueella. Baltic Science Network on vuosina 2016-2018 laatinut yhteisiä suosituksia ja toimintasuunnitelmia Itämeren koulutus- ja tutkimusyhteistyölle

Baltic Science Network-verkoston kansallisen sidosryhmäkuulemisen tavoitteena on keskustella Itämeren koulutus- ja tutkimusyhteistyötä tukevien suositusten ja toimintasuunnitelmien jalkauttamisesta Suomessa.

Sidosryhmien kuuleminen järjestetään työpajamuotoisesti maanantaina 3.12. 2018 klo 9:30 – 15:15. Kokouspaikkana on Helsinki Congress Paasitorni, Paasivuorenkatu 5 A, 00530 Helsinki, puh. 09-7089611.

Kuulemisen kohderyhmät ovat ensisijaisesti korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten strategiasta ja kehityksestä, kansainvälisistä asioista sekä tutkimusinfrastruktuureista vastaavat henkilöt, sekä biotieteiden, hyvinvointitutkimuksen sekä fotoni- ja neutronitutkimuksen tutkimusryhmien johtajat. Työpajaan kutsutaan ministeriöiden, Suomen Akatemian ja Business Finlandin edustajia, sekä Itämeren tutkimusyhteistyöhön osallistuvia elinkeinoelämän ja säätiöiden edustajia.

Ilmoittautumiset sähköisesti osoitteessa: https://konsta.utu.fi/Default.aspx?tabid=88&tap=5263

Voit ladata tilaisuuden ohjelman tästä: Baltic Science Network Workshop 3.12.2018 kutsu.

Työpajan järjestää Turun yliopiston Baltic Science Network-hankkeen  koordinaatiotoimisto.

Baltic Science Network järjestää yhdessä sisarhankkeensa Baltic TRAMin kanssa konferenssin Brysselissä 26.11.2018.

Konferenssin tarkoituksena on nostaa esiin Itämeren aluetta tiedealueena, ja kertoa laajemmalle Eurooppalaiselle yleisölle tiede- ja innovaatioyhteistyöstä Itämeren alueella. Itämeren alueella on vahvaa osaamista tieteen ja innovaatioiden alalla, ja huippuluokan tutkimusinfrastruktuurit tukevat tätä työtä.

Korkean tason puhujiin kuuluvat mm. Eva Gümbel, varaministeri Hampurin tiede-, tutkimus- ja tasa-arvoministeriöstä sekä Jurgita Petrauskienė, Liettuan opetus- ja tiedeministeri.

Tilaisuus on maksuton. Tilaisuuteen voi ilmoittautua täällä.