Mia Hakovirta, Marja Lindberg, Mikael Nygård, Fredrica Nyqvist
INVEST blog 23/2020
Noin puolet suomalaisista lapsista murehtii raha-asioita ja kokee taloudellista stressiä, tytöistä jopa 63 ja pojista 43 prosenttia. Lasten kokemat taloudelliset huolet vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa, erityisesti siihen, miten tyytyväisiä he ovat elämäänsä. Huolet saattavat kertoa perheen talouden niukkuudesta mutta myös yleisemmästä yhteiskunnallisesta ilmapiiristä, johon lapset tulevat osallisiksi esimerkiksi kuuntelemalla vanhempien keskusteluja, seuraamalla mediaa tai havaitsemalla taloudellista niukkuutta lähipiirissään.
Tuloksista kertoo Child Indicators Research lehdessä hiljattain julkaistu uusi tutkimuksemme. Artikkelissa tutkittiin taloudellisten huolten vaikutuksista lasten subjektiiviseen hyvinvointiin. Tutkimus perustui Children’s Worlds Projectin suomalaisilta lapsilta vuosina 2013-2014 keräämään kyselyaineistoon.
Tutkimuksessa tarkasteltiin lasten subjektiivista hyvinvointia sekä kognitiivisten että affektiivisten komponenttien kautta, sillä subjektiivisen hyvinvoinnin käsite on laaja. Kahden komponentin tutkiminen yhdessä tarjoaa monipuolisemman näkökulman hyvinvoinnin tutkimiseen sen sijaan että käytettäisiin vain yhtä mittaria.
Lasten subjektiivinen hyvinvointi rakentuu elämään tyytyväisyydestä, niin sanotusta kognitiivisesta hyvinvoinnista sekä lyhytkestoisemmasta, persoonallisuuteen liittyvästä negatiivisiin ja positiivisiin tunteisiin rakentuvasta affektiivisesta hyvinvoinnista. Affektiivinen hyvinvointi kuvaa tuntemuksia jonkin rajatun, lyhyen ajan sisällä, kuten viimeisten kahden viikon aikana, kun taas kognitiivisella hyvinvoinnilla viitataan pidempiaikaiseen ja kokonaisvaltaisempaan hyvinvointiin (esim. Diener ym. 1999; Gilman ym. 2000; Tov 2018). Juuri tähän pitkäkestoiseen hyvinvointiin lasten kokemat taloudelliset huolet vaikuttavat negatiivisesti. Lasten kognitiivinen hyvinvointi liittyykin enemmän ulkoisiin ja ympäröiviin tekijöihin, jollaisina voidaan nähdä esimerkiksi perheessä pitkään jatkunut taloudellinen stressi tai yhteiskunnassa vallitseva taloudellinen laskusuhdanne (ks. myös Bradshaw ym. 2011; Luhmann 2017).
Taloudellinen tilanne vaikuttaa lasten pitkäkestoiseen hyvinvointiin, mutta muita merkittäviä hyvinvoinnin tekijöitä ovat hyvä itsetunto, terveys, ystäväpiiri, kiusaamattomuus ja kouluviihtyvyys.
Suomalaisten lasten hyvinvointi rakentuu myös muista kuin taloudellisista tekijöistä. Tutkimuksemme osoittaa, että lapsen hyvällä itsetunnolla, terveydellä ja kouluviihtyvyydellä on merkittävä rooli subjektiivisen hyvinvoinnin rakentumisessa, erityisesti lyhyellä aikavälillä. Pitkäkestoiseen hyvinvointiin vaikuttavat näiden tekijöiden lisäksi riittävä määrä ystäviä sekä se, ettei koe kiusaamista.
Tutkimus taloudellisten huolten vaikutuksista lasten subjektiiviseen hyvinvointiin osoittaa, että taloudesta murehtimisella on negatiivinen vaikutus erityisesti lasten subjektiiviseen hyvinvointiin pitkällä aikavälillä. On myös hyvä pohtia taloudellisten huolten välillisiä vaikutuksia muihin hyvinvoinnin osatekijöihin, kuten itsetuntoon, ystävyyssuhteisiin, kouluviihtyvyyteen, kiusaamiseen ja terveyteen. Tarkastelemalla näitä komponentteja yhdessä, voidaan tutkimuksen tuloksista todeta, että taloudellisilla huolilla on lasten elämässä kauaskantoisia vaikutuksia, kun taas persoonallisuuteen liittyvät seikat vaikuttavat enemmän lasten tunnetason hyvinvointiin.
Köyhyys tai niukkuus yksistään ei aiheuta taloudellista stressiä lapsille, siihen vaikuttaa myös yleinen taloudellisten huolten leimaama yhteiskunnallinen ilmapiiri.
Tulokset ovat samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa ja osoittavat, että taloudelliset huolet perheessä vaikuttavat lasten hyvinvoinnin kokemuksiin. Tulosten voidaan nähdä kuitenkin myös heijastavan yleisempää yhteiskunnallista ilmapiiriä – sitä miten raha-asioista perheissä puhutaan tai millaisia ovat perheiden kulutustottumukset ja taloudelliset ongelmat. Koska lapsuuden kokemukset ovat sidottuja aikaan, paikkaan ja sosiaaliseen kontekstiin (esim. James & Prout 1998; Spyrou 2019), voidaan olettaa, että koetut rahahuolet ovat voimakkaampia taloudellisten kriisien aikoina. Näin ollen on tärkeää huomioida, että lasten kokema taloudellinen stressi voi kummuta muustakin kuin pelkästään köyhyyden tai niukkuuden kokemuksista.
Julkaisu
Lindberg, M., Nygård, M., Nyqvist, F. & Hakovirta, M. (2020): Financial Stress and Subjective Wellbeing among Children -Evidence from Finland. Child Indicators Research (2020).
Kirjoittajat
Mia Hakovirta on akatemiatutkija INVEST lippulaivahankkeessa. Hän tutkii perhepolitiikkaa, lapsiperheiden köyhyyttä sekä lapsen elatusta eron jälkeen.
VTM Marja Lindberg on väitöskirjatutkijana ja yliopisto-opettajana Åbo Akademissa. Hänen tutkimusalanaan perhepolitiikka, lapsiperheiden ja lasten hyvinvointi.
Mikael Nygård on Åbo Akademin Sosiaalipolitiikan professori. Hänen tutkimusalueinaan ovat mm. perhepolitiikka ja perhepoliittiset muutokset, eri ryhmien yhteiskunnalliseen osallisuuteen ja terveyteen liittyvät kysymykset sekä hyvinvointivaltion tutkimus.
VTT, dosentti Fredrica Nyqvist työskentelee Åbo Akademin sosiaalipolitiikan lehtorina. Hän on tutkinut ikäihmisten osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä niitä selittäviä tekijöitä.
Lähteet
Bradshaw, J., Keung, A., Rees, G., & Goswami, H. (2011). Children’s subjective well-being: International comparative perspectives. Children and youth service reviews, 33(2011), 548–556.
Diener, E., Suh, E. M., Lucas, R. E., & Smith, H. L. (1999). Subjective well-being: Three decades of progress. Psychological Bulletin, 125(2), 276–302.
Gilman, R., Huebner, E. S., & Laughlin, J. (2000). A first study of the multidimensional students’ life scale with adolescents. Social Indicators Research, 52, 135–160.
James, A., & Prout, A. (1998). Constructing and reconstructing childhood. Basingstoke: Falmer Press.
Luhmann, M. (2017). The development of subjective well-being. In Specht, Jule (eds.) Personality
Development Across the Lifespan. Elsevier B.V.
Spyrou, S. (2019). An ontological turn for childhood studies? Childern & Society, 33, 316–323.
Tov, W. (2018). Well-being concepts and components. In E. Diener, S. Oishi, & L. Tay (Eds.), Handbook of well-being. Salt Lake City: DEF Publishers.
