kuvassa kuvattuna annoksittain viikon ruokalista

Viitebudjettien rakentaminen: kauhea mutta myös hauska ja luova askare

Outi Sarpila, Anna Kuusela, Anna Grahn, Antti Kähäri & Lauri Mäkinen

INVEST blog 2/2023

Kuinka paljon shampoota nelihenkinen perhe tarvitsee kuukaudessa? Entä vessapaperia? Entä kuinka monta vuotta aikuisen ihmisen talvitakin voi olettaa kestävän käytössä? Onko täikampa löydyttävä jokaisesta lapsiperheestä?

Moniin tällaisiin kysymyksiin vastaaminen on osa niin sanottujen viitebudjettien laadintaa. Viitebudjetit ovat nimensä mukaisesti suuntaa antavia esimerkkilaskelmia siitä, mitä hyödykkeitä ihmisen voidaan katsoa tarvitsevan tietyn elintason saavuttamiseen tiettynä aikana, tietyssä maantieteellisessä ja kulttuurisessa kontekstissa. Turun yliopistossa laaditut viitebudjetit on rakennettu vastaamaan kysymykseen: mitä ihmisarvoinen elämä maksaa 2020-luvun Suomessa?

Jotta tähän kysymykseen on mahdollista saada vastaus, on sitä ennen kuitenkin vastattava lähes loputtomaan määrään pienempiä kysymyksiä. Brittiläinen sosiaalipolitiikan emeritusprofessori Jonathan Bradshaw (1993) onkin osuvasti kuvannut viitebudjettien laatimista ”kauheaksi askareeksi” [engl. ghastly chore].

Tutkimuksen tekeminen on toki aina työlästä eikä siinä sinänsä ole mitään kummallista; tutkimus on tutkijoiden työtä. Viitebudjettien rakentaminen on kuitenkin ollut aivan omalaisensa yhdistelmä kauheaa, kauhean hauskaa ja samalla luovaa prosessia. Tässä blogikirjoituksessa valotamme tuota prosessia esimerkinomaisesti keskittyen ruokabudjettien laatimiseen.

Ruokakorin ja ruokabudjetin laatiminen esimerkkinä viitebudjettiaskareista

Viitebudjettien laatimisprosessin loputtomat pienet kysymykset ja askareet voivat vaikuttaa ilman kontekstia irralliselta ja jopa merkityksettömältä puuhastelulta. Viitebudjettien rakentaminen on kuitenkin totista tekemistä, jonka lopputulos palvelee muun muassa talous- ja velkaneuvojia, köyhyystutkijoita sekä perusturvan riittävyyden arvioinnin kanssa tekemisissä olevia. Valmiita malleja viitebudjettien rakentamiseen on olemassa mutta laadintaprosessin aikana olemme myös joutuneet väistämättä soveltamaan paljon. Luovuutta olemme saaneet ja joutuneet käyttämään.

Otetaan esimerkiksi ruokaa koskevien rahamenojen arviointi osana viitebudjettilaskelmia. Laskelmien pohjaksi laadimme ensin viikkoperusteisen ravitsemussuositusten mukaisen esimerkkiruokalistan. Ruokalistan muodostaminen alkoi siitä, että tutustuimme ravitsemussuosituksiin. Koska laadimme lopulliset viitebudjetit tietyille esimerkkiperheille, oli meidän tarkistettava kunkin esimerkkihenkilön energian tarve esimerkkiruokalistan annoskokojen määrittämiseksi. Kaikki nämä vaiheet tähtäsivät siihen, että saisimme lopulta arvioitua euromääräiset ruokakulut erityyppisissä kotitalouksissa.

kuvassa kuvattuna annoksittain viikon ruokalista
Kuva 1. Tutkimusryhmän jäsenen valmistamat annokset kuvattuina viikon ruokalistan muodossa kyselytutkimuksen vastaajia varten (Bakkum ym. 2022).

Energian tarpeen määrittelystä on kuitenkin vielä pitkä matka euromääräisiin ruokakustannuksiin. Seuraavaksi meidän oli tutustuttava siihen, mitä suomalaiset todella syövät, jotta emme päätyisi hinnoittelemaan täysin utopistista ruokakoria. Lopulta sovitimme yhteen suomalaisten ruokatottumuksia ja kansallisia ravitsemussuosituksia. Valikoimme näiden pohjalta sopivia ruokia esimerkkiruokalistamme aamupaloiksi, lounaiksi, välipaloiksi, päivällisiksi ja iltapaloiksi.

Seuraavassa vaiheessa käytimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämää elintarvikkeiden kansallista koostumustietopankkia Fineliä (Fineli.fi), joka sisältää tietoa Suomessa käytettävien elintarvikkeiden keskimääräisistä ravintoainekoostumuksista. Keskeisenä työkaluna käytimme palveluun kuuluvaa ruokapäiväkirjasovellusta, jota hyödyntäen teimme viikon ruokalistan aikaisemmin koostamistamme aterioista. Muokkasimme annoskoot ravitsemussuositusten mukaisiksi tarkistamalla, että eri ravintoaineista saatavat energiamäärät olivat suositusten mukaisissa suhteissa. Tarkistimme myös vitamiinien ja hivenaineiden määrät. Tämän jälkeen pyysimme vielä laillistetun ravitsemusterapeutin arvion laatimastamme aterialistasta. Ravitsemusterapeutti pyysi pieniä viilauksia ruokalistan sisältöön. Ruokakorin hinnoitteluun oli edelleen matkaa.

Yksittäiset vastaajat näkivät kaurapuuron syönnin uhkana ihmisarvoisen elämän toteutumiselle.

Seuraavaksi edessä oli erityisen luova vaihe: viitebudjettitutkimusryhmän jäsen valmisti kaikki esimerkkilistalla olevat ateriat ja kuvasi ne. Näin varmistimme, että ruoat olisivat suhteellisen helppoja ja nopeita valmistaa arjessa, ja näin ollen muodostaisivat realistisen pohjan ruokakorilaskelmille. Kuvatut annokset koostettiin visuaaliseksi viikkoruokalistaksi, joka liitettiin osaksi kansalaisille suunnattua kyselytutkimusta (kuva 1). Ruokalista sai yllättävän laajan hyväksynnän suomalaisilta. Yksittäiset vastaajat tosin näkivät kaurapuuron syönnin uhkana ihmisarvoisen elämän toteutumiselle. Sen sijaan useat vastaajat toivoivat enemmän valmisruokia listalle. Palasimme siis Fineliin työstämään ruokalistaa lisäten aterioihin puolivalmisteita samalla pitäen kiinni ravitsemussuosituksista.

Ruoka-aineksia ja ruoanlaittovälineitä hellan vieressä.

Hinnoittelu sai tässä vaiheessa edelleen odottaa. Ateriat oli pitänyt jo ennen ravitsemusterapeutin konsultointia purkaa grammamääräisiksi resepteiksi kunkin esimerkkihenkilön energiantarpeet huomioiden.  Seuraavaksi esimerkkiaterioiden pastat, kaurahiutaleet ja riisit piti vielä muuttaa kuivapainoiksi, jotta ne olisi mahdollista lopulta hinnoitella. Tässä vaiheessa olimme kuitenkin jo huomattavan lähellä ruokakorin hinnoitteluvaihetta.

Hinnoitteluvaiheen lopulta koittaessa keräsimme hinnat käsin Prisman verkkosivuilta. Hintojen keruuta sävytti harvinaisen voimakas inflaatio, joka sai meidät pohtimaan tulevia hintapäivityksiä ja niihin liittyviä teknologisia työkaluja. Ruokakorilaskelmat julkaistiin omana raporttina aikaisemmin vuonna 2022 (Bakkum ym. 2022), mutta hinnat oli välttämätöntä päivittää vielä lopullisiin viitebudjettilaskelmiin (Grahn ym. 2023).

Arki viitebudjettiaskareiden takana

”Uv-päähine pois 10-vuotiailta väestökyselyyn vedoten.” ”Onko tutkimusta suomalaisten lahjojen antamisesta?” ”Fokusryhmissä tarkistettava lemmikkiasia.”

Otteet erään tutkimusryhmän jäsenen muistiinpanoista kuvaavat viitebudjettiaskareiden monipuolisuutta. Viitebudjetit perustuvat moninaiseen tietopohjaan ja niiden koostamisessa on hyödynnetty niin aikaisempaa tutkimusta ja edeltäviä viitebudjetteja kuin asiantuntijatietoa sekä suosituksia. Myös kansalaisten mielipiteitä kyseltiin hankkeessa kolmen väestökyselyn ja fokusryhmäkeskusteluiden avulla. Joskus eri tietopohjat tarjosivat ristiriitaisia ratkaisuja viitebudjettipulmiin ja tutkimusryhmän rooliksi jäi pohtia ja perustella, millä ratkaisulla jatketaan ja miksi.

Turun yliopiston viitebudjettilaskelmien laadinta-aika oli vahvasti koronan värittämää ja viitebudjetteja rakennettiin ajankuvan mukaisesti usein Zoom-alustalla ja valitettavan usein epävarmoina tulevista työskentelyolosuhteista ja työsuhteista. Kuitenkin työ ilahdutti aina, kun yksittäinen askare tuli valmiiksi ja asettui osaksi isompaa kokonaisuutta.

Kaiken kaikkiaan työ viitebudjettien parissa tarjosi tekijöilleen kauheiden, hauskojen ja luovien askareiden kokonaisuuden.   

Lopullisiin viitebudjettilaskelmiin voi tutusta täällä.

Kuvituskuva. Kolikoita kattilassa.

Kirjoittajat

Outi Sarpila on dosentti, vanhempi erikoistutkija Turun yliopiston INVEST-tutkimuslippulaivasta. Hänen tutkimuksensa käsittelee sekä kulutuksen että ulkonäön eriarvoisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Anna Kuusela toimii projektitutkijana INVEST tutkimuslippulaivassa ja kirjoittaa väitöskirjaansa sosiologian oppiaineessa.

Anna Grahn työskentelee projektitutkijana INVEST tutkimuslippulaivassa sekä väitöskirjatutkijana sosiaalitieteiden laitoksella.

Antti Kähäri toimii väitöskirjatutkijana sosiologian oppiaineessa sekä Tutkimuskeskus ja lippulaiva INVESTissä.

Lauri Mäkinen työskentelee projektitutkijana Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiössä ja väitöskirjatutkijana sosiaalipolitiikan oppiaineessa.

Viitteet

Bakkum, B., Grahn, A., Jokela, J., Mukkila, S., Mäkinen, L., Salminen, J. & Sarpila, O. 2022. Ruoka osana ihmisarvoista elämää 2020-luvun Suomessa. Viitebudjettimenetelmään perustuvien ruokakorilaskelmien tuloksia. Työpaperi 23/2022. THL: Helsinki.

Bradshaw, J. 1993. Budget standards for the United Kingdom. Avebury: Aldershot.

Grahn, A., Kuusela, A., Mäkinen, L., Sarpila O. & Mukkila, S. 2023. Mitä ihmisarvoinen elämä maksaa Suomessa? Viitebudjettimenetelmään perustuvat laskelmat vuonna 2022. Raportti 1/2023. THL: Helsinki.

Facebooktwitterlinkedin

Leave a comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *