Thang Dang Syksyllä 1972 tuhannet nuoret eri puolilla Suomea pakkasivat laukkunsa aloittaakseen opintonsa yliopistoissa, upouusissa kotikaupungeissaan. Joensuuhun, Kuopioon, Rovaniemelle ja Vaasaan oli perustettu korkeakoulut osana 1960–1970-lukujen koulutusjärjestelmän laajennusta. Vuosikymmeniä myöhemmin tämä historiallinen korkeakoulubuumi osoittautuu yllättäväksi terveyden lähteeksi. Tuoreen, Mika Haapasen ja Tuomo Suhosen kanssa tekemäni tutkimuksen mukaan yliopistojen perustaminen pienempiin kaupunkeihin paransi nuorten aikuisten mielenterveyttä ...
Aleksi Karhula Risto Murron työryhmän esittämä perintöveron poisto on herättänyt vilkasta yhteiskunnallista keskustelua. Esitystä on perusteltu erityisesti perheyritysten sukupolvenvaihdosten helpottamisella ja talouskasvun vauhdittamisella (HS 2025). Kuitenkin useat kansantaloustieteilijät ovat kyseenalaistaneet tämän argumentin ja esittäneet, että perintöveron poistaminen ei välttämättä lisää talouskasvua – vaan saattaa jopa heikentää sitä (HS 2024). Tässä keskustelussa on kuitenkin jäänyt vähälle ...
Nina Simola Ihmeelliset vuodet -ohjelma (Incredible years) on Suomessa lähes 20 vuotta käytössä ollut ryhmämuotoinen ohjelmakokonaisuus, jolla tuetaan käytöksellään oirehtivia ja käytöshäiriöisiä lapsia, heidän perheitään sekä lasten ja perheiden kanssa työskenteleviä sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisia. Ihmeelliset vuodet -ohjelmaa on kehitetty ja tutkittu ympäri maailmaa noin 40 vuoden ajan ja se on osoitettu vaikuttavuudeltaan erittäin tehokkaaksi interventioksi. ...
Irene Prix, Outi Sirniö, Juhani Saari Maantiede asettaa osaltaan merkittäviä reunaehtoja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamiseen. Pitkät etäisyydet koulutukseen merkitsevät nuorelle kustannusta, ei pelkästään rahallisesta, matkustamiskustannusten näkökulmasta, vaan lapsuudenkodista varhaiseen poismuuttamiseen tai ystäväpiirin jättämiseen liittyviä sosiaalisia ja emotionaalisia rasitteita (Tuuva-Hongisto, Pöysä, and Armila 2016; Armila, Käyhkö, and Pöysä 2018). Tutkimuskirjallisuus onkin osoittanut, että oppilaitosten heikko maantieteellinen saavuttavuus ...
Hannu Lehti & Markus Laaninen INVEST Blog 17/2021 Tausta Onko perhetaustan ja oppimistulosten yhteys vahvistunut Suomessa, kuten viimeaikainen kyselyaineistoihin pohjautuva tutkimus antaa olettaa (Leino ym. 2019; Salmela-Aro & Chmielewski 2019; Vettenranta ym. 2016)? Onko Suomen tasa-arvoinen koulujärjestelmä romuttumassa? Lähdimme selvittämään näitä kysymyksiä tarkastelemalla rekisteriaineistojen avulla, voidaanko kyselyaineistojen tuloksista vetää johtopäätöksiä Suomen koulujärjestelmän eriarvoistumisesta. Aikaisemmat tutkimustulokset ...
Outi Sirniö & Hanna Remes INVEST blog 11/2021 Lapsuudenkodista muuttaminen on yksi tärkeimmistä vaiheista nuorten aikuistumisprosessissa. Tavanomaista aikaisemman kotoa muuton on osoitettu olevan yhteydessä myöhempään huono-osaisuuteen: taloudelliset vaikeudet, terveysongelmat ja matala koulutustaso ovat yleisempiä nuorilla aikuisilla, jotka ovat muuttaneet pois kotoa jo nuorella iällä (esim. Kauppinen ym. 2014, Remes & Martikainen 2012, Wickrama ym. 2010, ...
Jenni Alisaari INVEST blog 7/2021 Opettaminen on usein mukavaa ja palkitsevaa. Se, millaiseksi opettajat kokevat oman osaamisensa ja miten he haluavat kehittää omaa työtään, on yleensä yhteydessä siihen, kuinka mielekkääksi he työnsä kokevat. Jotta opettajien kokema mielenkiinto ja arvostus työtään kohtaan säilyisi ja työuupumuksen uhka vähenisi, on hyvä pitää yllä keskustelua opettajan työn hyvistä puolista ...
Laura Heiskala, Jani Erola & Elina Kilpi-Jakonen INVEST blog 21/2020 Yliopiston pääsykokeista luopuminen saattaa vähentää koulutuksen ylisukupolvista eriarvoisuutta. Perhetausta on yhteydessä oppilaan koulumenestykseen. Yhteiskunnassa perheiden resurssit ovat epätasaisesti jakautuneet, mikä heijastuu epätasaiseen koulumenestyksen jakautumiseen (Jackson 2013). Näin tapahtuu myös Suomessa. Perhetausta on yhteydessä myös siirtymiin koulutuksen tasolta toiselle aikaisempi koulumenestys huomioon ottaen. Tämä tarkoittaa sitä, ...
Sanna Kailaheimo-Lönnqvist INVEST Blog 2/2020 Vanhemman kuolema on negatiivisesti yhteydessä lapsen yliopistokoulutukseen Mitä nuorempana vanhemman menettää, sitä haitallisempaa se on lapsen korkeakoulutuksen kannalta Perheen korkeat resurssit eivät suojaa lasta vanhemman kuoleman negatiiviselta vaikutukselta Noin 7 prosenttia lapsista menettää ainakin toisen vanhempansa ollessaan alle 24-vuotias, 5 prosenttia isän ja 2 prosenttia äidin. Vanhemman varhainen kuolema koskettaa ...
Marika Jalovaara & Christine Schnor INVEST Blog 3/2019 Miten avioliiton ulkopuolisen lastensaannin yleistyminen voi tapahtua samanaikaisesti koulutustason nousun kanssa, kun lastensaanti avioliiton ulkopuolella on paljon yleisempää matalasti koulutetuilla? Miten nämä liittyvät toisiinsa? Vastaamme kysymykseen tässä blogissa, joka perustuu juuri julkaistuun tutkimukseemme. Miksi on kiinnostavaa, syntyvätkö lapset avioliitossa oleville vanhemmille? Avioliiton ulkopuolinen lastensaanti voi nykyäänkin tarkoittaa ...
Hannu Lehti Viime aikoina on jälleen keskusteltu koulutuksen eriarvoisuudesta, kun Helsingin Sanomat uutisoi tutkimuksesta, jossa löydettiin kasvua lasten oppimistulosten eroissa vanhemman koulutuksen mukaan. Lasten eroja oppimistuloksissa – kuten PISA-testissä – sosioekonomisen taustan mukaan kutsutaan sosioekonomiseksi saavuttamiskuiluksi. Uutisointi tämän tutkimuksen osalta oli selvästi liioittelevaa ja itse asiassa alkuperäisessä tutkimuksessa todetaan, että saavuttamiskuilu Suomen osalta ei ole ...
