Yleisen kirjallisuustieteen ja kotimaisen kirjallisuuden dosentti Anna Kuismin on entinen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkiston johtaja, ja hän työskenteli lisäksi Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa (Kone Foundation Senior Fellow’na) vuosina 2010-2013.
Vuonna 2001 Kuismin perusti monitieteisen tutkimusverkoston, joka fokusoi luku- ja kirjoitustaidon oppimisprosesseihin ja -käytäntöihin 1800-luvun Suomessa. Kuismin on mm. toiminut pohjoismaisen tutkimushankkeen “Reading and writing from below: Toward a new social history of literacy in the Nordic sphere during the long 19th century” koordinaattorina (2011–2014). Hän myös johti Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta “Exploring Social Boundaries from Below: Class, Ideology and Writing Practices in Nineteenth Century Finland” vuosina 2011–2015”.
Julkaisut TUHAT-tutkimustietojärjestelmässä
Kuismin kirjoittaa projektissa artikkelit:
1) “Ideal Types and Odd Men Out: Legal Literacy and Social Mobility in 19th-Century Finland”. Kirjaan Learning Law by Doing (ed. by Mia Korpiola, Palgrave 2019) tuleva artikkeli analysoi omaelämäkerrallisia ja elämäkerrallisia lähteitä esittääkseen oikeudellista tietotaitoa (ja samalla inhimillistä pääomaa) hankkineiden henkilöiden ideaalityyppejä. Artikkeli käsittelee myös henkilöitä, jotka eivät sopineet näihin malleihin. Artikkeli keskittyy tutkimaan maaseudulla asuvia tavallisia ihmisiä, jotka olivat saaneet erittäin vähän tai ei lainkaan muodollista kouluopetusta.
2) “The Image of Lay Scribes and Advocates in Finnish Newspapers and Fiction in the Long Nineteenth Century”. Artikkeli käsittelee sanomalehtiartikkeleista, tarinoista ja romaaneista ilmenevää kuvaa viinaanmenevästä ja petollisesta kirjurista. Suomalainen käsite “nurkkasihteeri” tulee saksan sanasta Winkeladvokat, joka korostaa hahmon epämääräisyyttä, kun taas ruotsin “brännvinsadvokat” kuvaa maallikkoasianajajan juomiseen pohjaavaa motivaatiota.