Se, mitä lehdistä luettiin alkuvuoden osin etäisenä mutta lähestyvänä ilmiönä, tuli viimeistään nyt jokaisen yrityksen eteen konkreettisena: koronaepidemia käynnistyi myös Suomessa. Viranomaiset toimivat, rajoituksia asetettiin, koulut suljettiin, rajat menivät kiinni. Valtavaa epätietoisuutta, epävarmuutta, kysymyksiä ilman vastauksia. Huolta tietysti terveydestä mutta kasvavassa määrin myös taloudesta ja yritysten pärjäämisestä. Tämän nopean muutoksen keskellä päätimme aloittaa seuraamaan hyvin konkreettisesti sitä, mitä kahdeksassa suomalaisessa PK-yrityksessä aidosti tapahtuu epidemian aikana. Viikosta viikkoon, kuukaudesta seuraavaan. Tietämättä etukäteen sitä, tuleeko seurannastamme historiallisen torjuntavoiton näytös, kuolevien muistokirjoitus vai uusien mahdollisuuksien ja uuden maailman esiinmarssi. Emme tiedä tätä nytkään, mutta sen tiedämme, että jo ensimmäinen viikko koronan keskellä toi yrityksistä ja tilanteista esille todella mielenkiintoista tietoa. 

Koronan yhteisvaikutus yrityksissä viikolla 1 heijastui pääosin viranomaisrajoitusten kautta, henkilökohtaisina ja perheen arkeen liittyvinä haasteina sekä nopeasti kasvaneen epävarmuuden kautta. Yksikään yrityksistä ei havahtunut tilanteeseen asiakkaaltaan saamansa sähköpostin perusteella, jossa tilaukset peruttiin, kapasiteettia leikattiin tai sopimukset irtisanottiin. Tai no, seurantaa edeltäneellä viikolla itse asiassa oli yksi tällainenkin tapaus. Yritykset olivat ennakoineet tilannetta parhaansa mukaan, mutta poikkeustilan merkittävyys ja muutosten moninaisuus konkretisoituivat vasta viikon mittaan yhteiskunnan pelisääntöjen muuttuessa ja epävarmuuden lisääntyessä. Yritykset pyrkivät reagoimaan tilanteeseen epävarmuudenkin keskellä pääosin nopeasti. Osa käynnisti yt-prosessin, osa linjasi yrityksen poikkeustilan prioriteetit, moni laati ohjeistukset henkilökunnalle, tuotantotoimintaa organisointiin ja rytmitettiin uudelleen, jotkut ohjeistivat omat toimittajansa välittömästi. Oli myös tapauksia, jossa kriisin keskelle palattiin suoraan lomalta. Suu auki. Moni yritys kaipasi omilta asiakkailtaan tilannetietoa ja prioriteetteja. Näitä alettiin saamaan pääsääntöisesti ja pikku hiljaa vasta viikon loppupuolella. 

Kaikilla yrityksillä työn tekeminen muuttui viikon mittaan oleellisesti. Osalle etätyö ei ollut vielä vaatimus vaan suositus mutta käytännössä toimihenkilöt lähes kaikissa yrityksissä siirtyivät etätyöhön viikon kuluessa. Tuotantohenkilöstön osalta tehtiin nopeita järjestelyitä mm vuorojen sekä myös toisiltaan eristämisen muodossa. Yksi yritys siirtyi nelipäiväiseen työviikkoon. Toisaalla työtehtäviä hoidettiin etänä vanhasta tottumuksesta, toisaalla etätyövälineisiin vasta tutustuen. Useat yritykset olivat asiakaskokousten osalta epätyypillisessä tilanteessa: miten myyn, miten hoidan tuote-esittelyn, miten ohjeistan ja neuvon pelkästään etänä. Fyysiset kontaktit loppuivat kaikilla kuin seinään. 

Seurattavien yritysten taloudellinen tilanne oli vielä varsin vakaa. Kriisi on tosin vasta alkuvaiheessa, ja vaikutukset riippuvat paljolti sen kestosta ja laajuudesta. Yrityksissä herättiin kuitenkin varsin nopeasti uuteen tilanteeseen, esimerkiksi aloittamalla sopeuttamistoimenpiteitä, hakemalla kriisitukirahoitusta, aktivoimalla uusmyyntiä, kehittämällä uusia palveluita tai tuotteita, tai perimällä saatavia. Näillä toimenpiteillä yritykset uskovat pärjäävänsä suhteellisen hyvin vielä kesään asti. Kriisin mahdollisesti jatkuessa kesän jälkeen tilanne muuttunee oleellisesti huonommaksi. Samalla yritykset ovat kuitenkin jo huomanneet, että kriisitilanne itsessään luo myös uusia mahdollisuuksia. Jos kassa vain kestää, nyt voisi olla paikka jopa uusille kehitysinvestoinneille.  

“Kärsimme, mutta selviämme.”

Miltei kaikissa seurattavissa yrityksissä poikkeuksellinen tilanne heijastui myös henkilöstön toiminnassa. Monessa yrityksessä työyhteisön me-henki alkoi nousta. Haastatellut johtajat kertoivat henkilöstön tsemppaavan tosissaan ja hoitavan työnsä tavanomaista paremmin. Tunnistettavissa oli kuitenkin myös huoli omasta työpaikasta. Kahdessa yrityksessä aloitettiin YT-neuvottelut varotoimenpiteenä mahdollisten lomautusten varalta. 

Kaiken kaikkiaan ensimmäistä viikkoa poikkeustilassa leimasi kaikissa yrityksissä epävarmuus. Vaikka julkinen keskustelu esimerkiksi mediassa oli hyvinkin dramaattista, seurattavissa yrityksissä ensimmäinen viikko oli maltillisten vaikutusten aika. Haastatellut johtajat tunnistivat, että esimerkiksi asiakkaiden tilanteesta johtuvat vaikutukset koskevat heitä vasta tulevina viikkoina eikä niistä vielä ollut kovin selkeää käsitystä. Kaikkia yrityksiä yhdisti näkemys siitä, että oma yritys tulee selviämään tästä kriisistä. Vaikka tilanne on haastava, yrityksissä on vahva luottamus omaan liiketoimintaan ja jopa uusiin mahdollisuuksiin. Yksi haastateltavista tiivisti asian: “Kärsimme, mutta selviämme”.

Lue lisää yritysten arjesta täältä