Seuraamamme B2B-alojen pk-yritykset ovat pysyneet toistaiseksi koronan keskellä erittäin hyvin leivässä kiinni, mutta tilanteen luoma epävarmuus vaikuttaa viikko viikolta enemmän ja useamman yrityksen toimintaan. Jokainen seuraamamme yritys kokee eri asteista epävarmuutta, mutta niiden muodot ja vaikutukset vaihtelevat. Epävarmuus näyttäytyi neljännellä seurantaviikolla useassa erilaisessa muodossa: esimerkiksi epätietoisuutena myynnin laskun pysyvyydestä, epävarmuutena etätyöntekijöiden henkisestä jaksamisesta, epävarmuutena työsuoritusten tuloksellisuudesta ja sen seurannasta, avoimina kysymyksinä kriisin pituudesta tai epämääräisyytenä asiakkaiden päätöksenteossa. Epävarmuus näyttää tulleen jäädäkseen. Ja erityisesti sitä ruokkii yksi tekijä: epätietoisuus poikkeusolosuhteiden kestosta.
”Jotenkin on nyt konkretisoitunut ettei voi odottaa äkkimuutoksia parempaan”
Neljännellä viikolla seurattavien yritysten taloudellinen tilanne oli edelleen olosuhteisiin nähden hyvä. Joillakin yrityksillä myynti jatkui edelleen normaalina, sillä asiakkaiden tarve palveluille oli ennallaan. Muutamalla yrityksellä myynti oli edeltävien viikkojen tapaan hieman normaalitilannetta alhaisemmalla tasolla. Yhdellä yrityksellä myynti notkahti poikkeustilan neljännellä viikolla, sillä kysynnän muutokset kaukana arvoverkostossa alkoivat heijastua yrityksen asiakkaisiin. Ironista kyllä, vallitseva epävarmuus on tuonut joillekin yrityksille myös hetkellistä hyvää. Kolme seurattavaa yritystä sai neljännellä seurantaviikolla uutta myyntiä koronakriisistä johtuen. Yhdelle uusi myynti syntyi sekä kriisiviestinnän tarpeesta että asiakkaiden myynnin siirtymisestä verkkokauppaan. Toiselle uutta myyntiä syntyi kansainvälisiin toimituksiin liittyvien epävarmuuksien johdosta: moni teollinen asiakas haluaa nyt suosia kotimaista toimittajaa toimitusten varmistamiseksi. Kolmannen kohdalla kriisin vaikutuksesta saatiin päätökseen potentiaalisen asiakkaan kanssa jo ennen kriisiä aloitetut neuvottelut. Kaikissa näissä seurattaville yrityksille positiivisissa käänteissä keskeisenä tekijänä on asiakaan epävarmuus.
Yrityksissä etätyöskentelystä on tullut arkea ja rutiinit alkavat löytymään. Monessa yrityksessä on myös panostettu etätyöolosuhteiden parantamiseen eri tavoin, esimerkiksi etäluennoilla, -neuvonnalla, -liikuntaohjauksella tai hankkimalla etätyötä tukevia työkaluja tai välineitä. Totesimme aikaisemmassa blogissa, kriisin alussa, että koululaisperheet olivat varsin kovilla uuden tilanteen edessä, mutta kotikoulun ja -toimiston yhteiselo on nyt pääosin alkanut sujumaan. Työpäivä on tosin käsitteenä laventunut, kuten yksi toimitusjohtajista totesi. Epäsäännölliset työajat, rutiinien hälveneminen ja epävarma tilanne rasittaa henkisesti yhä vahvemmin. Johtamisen haasteeksi nousee henkilöstön todellisen tilanteen aistiminen etänä. Esimerkiksi huoli yksin asuvien tilanteesta ja hyvinvoinnista on kasvanut. Yhdessä yrityksessä kutsuttiinkin etätyöntekijöitä takaisin työpaikalle näyttääkseen, että työpaikka edelleen on pystyssä.
Vanha viisaus uskon säilyttämisestä kriisin alla nouseekin taas arvoonsa, etenkin jaksamisen kannalta. Yritysten johto on pyrkinyt lisäämään tiedottamista ja viestintää turhien spekulaatioiden tai huhujen ehkäisemiseksi. Yhden seurattavan yrityksen kokemuksen perusteella päätös olla aloittamatta YT-prosessia, ikään kuin varmuuden vuoksi, toi lisäpotkua jaksamiseen sekä ripauksen ylpeyttä henkilöstölle. Kokemus poiki hyvän neuvon:
”Älkää aloittako YT-prosessia varmuuden vuoksi, edes nyt vaikka se voidaan tehdä nopeutetusti.”
Neljännen seurantaviikon perusteella osa yrityksistä pohtii poikkeustilanteen jatkuessa yhä enemmän myös sitä, minkälaiseen tulevaisuuteen, yhteiskuntaan ja talouteen yritystä tällä hetkellä pitäisi rakentaa tai pelastaa. Tämän hetken tilanteen vaatima muuntautuminen ja nopea reagointi on tehty, mutta samalla osa tiedostaa, että pidemmälle tulevaisuuteen tämä ei välttämättä riitä. Yritysten on erittäin vaikea arvioida epidemian kehittymistä ja ennen muuta koronakriisin vaikutuksia yrityksen omaan toimintaan, asiakkaiseen, koko toimialalle tai kansainväliseen talouteen. Joku yrityksistä pitää pidempää ja syvää lamaa todennäköisenä, toinen pitää kaikkea nähtyä kenties vasta alkuna yritysten välisten markkinoiden isoille muutoksille, kolmas pohtii josko shokki tuli ja oli ja nyt tilanne jo lähtee tasaantumaan. Tilannekuva: epävarma.
Lue lisää yritysten arjesta klikkaamalla tästä!
Kommentteja? Osallistu keskusteluun alla.