Viikko 9 (11-17.5): Jos kaikki menee hyvin, niin…

Seurattavien yritysten tilanne jatkui toukokuun toisella viikolla edeltävien viikkojen tapaan kohtalaisen tasaisena. Useat haastateltavat kuitenkin kertoivat erilaisista positiivisista signaaleista. Yhä useammassa yrityksessä tulevien kuukausien tilanne näyttää kehittyvän viikko viikolta valoisammaksi. Useat seurattavat yritykset olivat saanut joko sovittua muutamien isojen asiakkaiden kanssa tulevista kaupoista tai ovat vähintään saaneet yhteistyöneuvotteluja sujuvasti eteenpäin. Vaikuttaisi siltä, että yrityksissä uskalletaan vähitellen alkaa luottamaan paremmasta kehityksestä kertoviin signaaleihin.  

Yhtenä tärkeänä askeleena akuutista kriisistä kohti normaalimpaa arkea on siirtyminen pelkästä etätyöstä takaisin toimistolle. Muutama haastateltava on jo kertonut siitä, että yrityksessä valmistaudutaan palaamaan – tosin vasta osittain – takaisin toimistolle. Paluuseen toimistolle liittyy monia kysymyksiä: Missä määrin henkilöstö jatkaa etätyötä sitten kun ei enää ole pakko? Voiko esihenkilö tehdä etätyötä jos osa tiimistä on toimistolla? Ketkä tarvitsevat oman työpisteen? Voisiko tilankäyttöä parantaa joustavilla työpisteillä? Henkilöstöllä on kaipuu takaisin normaaliin arkeen, mutta vielä on varsin epäselvää millaiseksi arki muodostuu vaikkapa kesälomakauden jälkeen. 

Ei vielä, muita kuin pakollisissa tapauksissa. Palataan [toimistolle] vasta, kun Suomen hallitus ottaa erilaisen suosituksen etätyöhön  

Samaan aikaan yrityksissä pohditaan myös sitä milloin on mahdollista tavata asiakkaita kasvotusten. Osa haastatelluista on jo puhunutkin siitä, että palavereja suunnitellaan, mutta vielä ei ole sovittu mitään. Useat haastateltavat ovat todenneet, että niiden asiakasyrityksillä on erilaisia käytäntöjä ja linjauksia rajoitusten suhteen. Tämä vaikuttaa esimerkiksi asennus- ja huoltotyön tekemiseen, kun asiakkaiden luona käyvän henkilöstön täytyy tietää miten juuri tämän asiakkaan tiloissa tulee toimia. Toisaalta yrityksissä on myös huomattu väsymistä rajoituksiin. Ihmisten välinen turvaetäisyys pääsee välillä unohtumaan niissä yrityksissä, joissa tehdään työtä nytkin niin, että samassa paikassa on useita ihmisiä.  

Monissa kehitystehtävissä ja ideointia vaativissa tehtävissä ollaan laajasti totuttu tekemään yhteistyötä lähekkäin, fyysisesti samoissa tiloissa. Myös sporadiset kohtaamiset ja pikapalaverit synnyttävät usein uusia ideoita ajatustenvaihdon tuloksena. Kehittäminen on tältä osin koettu jossain määrin vähentyneen. Arjen fokus on ollut operatiivisissa aktiviteeteissä ja “etäkehittämiseen” ei olla varsinaisesti totuttu. 

Pulppuava innovointi puuttuu 

Kriisiseurantamme aikana on kuitenkin voinut havaita miten työyhteisöissä on tartuttu tähänkin haasteeseen. Moni uskomus etätyön rajoitteista on matkan varrella saanut väistyä, ja uskallamme väittää, että eristäytymisvaiheen jälkeenkin etätyöskentelyn tehtäväskaala on oleellisesti laajempi kuin ennen kriisiä. 

Etäkehittämisen yleistymisen lisäksi yritysten kehitystavoista erottuu neljä muuta havaintoa. Ensinnäkin useassa yrityksessä on haettu tiiviimpää kehitysyhteistyötä kumppaniverkoston kanssa. Kumppanien kautta ollaan pyritty esimerkiksi täydentämään tarjonnan laajuutta kumppanien kyvykkyyksillä tai haettu vetoapua liittoutumalla itseään selvästi isompien kumppanien kanssa.  

Tälläkin viikolla verkostoiduttu. Ollaan haettu ihan uusiakin toimijoita

Tähän liittyy tiiviisti havainto numero kaksi; kokeellisemman kehitystavan lisääntyminen. Useassa kehityspanostuksessa on pyritty ketterämpään toimintatapaan turhan resurssikäytön minimoimiseksi ja palveluiden osumistarkkuuden parantamiseksi.  

Moni asiakas ja kumppani on meitä nyt lähempänä. Kehitetään ja kokeillaan enemmän yhdessä. 

Digitalisuus – kolmas havaintomme – on edesauttanut verkostomaisen ja ketterän kehittämistoiminnan sujuvuutta ja nopeutta. Lisäksi digitalisoidut osakokonaisuudet ovat itsessään synnyttäneet uusia palvelu- ja tuotteistamismahdollisuuksia. Kuten olemme monessa aikaisemmissa blogeissa todenneet, toiminnan ja palveluiden digitalisointiaste on noussut roimasti lyhyessä ajassa. Kehityssuunta, joka jatkunee vahvana kriisin jälkeenkin. Neljäntenä havaintona nostamme haastatteluissamme useasti mainittu tavoite palveluiden/tuotteiden kannattavuuden parantamiseksi. Kun skaalaetu vähenee volyymien laskiessa, pyritään varmistamaan kannattavuutta nostamalla tuotettua lisäarvoa. Seikka, joka voi muuttaa yrityksen strategisia valintoja pidemmälläkin tähtäimellä. Tässä kohtaa kannattamattomat asiakkuudet ja asiakassegmentit ovat myös joutaneet tarkasteluun. 

Kannattamattomista hommista halutaan pois  

Aktiivinen kehitystyö kriisin aikana on jo useissa yrityksessä synnyttänyt uutta liiketoimintaa ja odotukset kriisin jälkeisestä ajasta ovat korkealla. Usko tulevaan on erityisen vahvaa aktiivisimmilla kehittäjillä. Uskotaan kriisin yli pääsemisestä ja jopa kasvutuloksen saavuttamisesta kuluvana tilikautena. Tiedostetaan kuitenkin, että monenlaista epävarmuutta on vielä edessä. Esimerkiksi tulevan syksyn tilannetta on edelleen on hyvin haasteellista arvioida. Siksi positiivisia näkemyksiä tulevasta suojataankin usein ehdollisella lisälauseella “jos kaikki menee hyvin…”


Lue lisää yritysten arjesta klikkaamalla tästä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *