Talvilomien kynnyksellä tilanne on edelleen varsin odottava. Tartuntatilanne ei ole Suomessa parantunut, uudet tarttuvammat virusmutaatiot huolestuttavat ja rokotusprosessi etenee hitaanlaisesti. Myös maailmalta tulee ristiriitaisia uutisia. Joissakin maissa tilanne on kehittynyt parempaan suuntaan, toisissa puhutaan jo kolmannesta tartunta-aallosta. Haastateltavat yritykset ovat jo jonkun aikaa odottaneet tilanteen paranevan heti alkuvuodesta tai viimeistään kesään mennessä. Mutta mitä jos tilanne ei olekaan ohi kesään mennessä? Tällä haastattelukierroksella halusimme siksi kysyä, miten pitkään yritykset uskovat vielä voivansa toimia poikkeusoloissa.
Pitkään jatkunut poikkeuksellinen tilanne näkyy viiden haastateltavan mukaan jo jollain lailla henkilöstössä. Vain kaksi haastateltavaa totesi viimeisimmissä haastatteluissa, ettei henkilöstön hyvinvoinnissa ole haasteita koronan vuoksi. Muissakaan yrityksissä ei ole kohdattu dramaattisia haasteita, enemmänkin väsymystä rajoitusten ja poikkeuksellisen tilanteen jatkumiseen.
”Perusmieliala on. Ei superia, eikä masentunutta”
Useassa yrityksessä henkilöstön tilannetta seurataan aktiivisesti, mutta missään ei vielä ole nähty tarvetta varsinaisille toimenpiteille. Joidenkin haastateltavien mukaan yrityksen johdossa pyritään kuitenkin olemaan valppaana ja tunnistamaan toimenpiteitä edellyttävät tilanteet jo varhain. Erään haastateltavan kokemuksen mukaan henkilöstön tunnelma pysyy vähintään kohtalaisena kun työtä on riittävästi. Työmäärän vähentyessä alkaa hermostuneisuus nostaa päätään. Toisaalta hermostuneisuutta on saanut aikaan myös talven aikana nähdyt tartuntaryppäät. Osassa yrityksistä nähdään, että viimeistenkin vastustelijoiden suhtautuminen mm. suojautumistoimiin on muuttunut. Yhdessäkin vaihtuvissa kohteissa asennustyötä tekevässä yrityksessä henkilöstöstä on tullut yhä enemmän kyselyjä siitä, miten asiakkaan luona toimitaan ja millaisia varotoimia siellä noudatetaan.
Tällä seurantakierroksella kolme haastateltavaa nosti esille sen, että koronatilanne on vaikuttanut asiakkaisiin ja/tai markkinaan niin, että se on ollut jopa eduksi heidän liiketoiminnalleen. Useita aloja koskeva kysynnän väheneminen on vaikuttanut moniin yrityksiin siten, että niiden on pitänyt uudistaa ja/tai tehostaa omaa toimintaansa. Tämä on luonut kysyntää seuraamiemme yritysten palveluille. Yhden haastateltavan mukaan koronarajoitusten poistuminen voi jopa vähentää kysyntää.
Uutena havaintona tällä seurantajaksolla voidaan todeta, että muutaman yrityksen johto on tehnyt kanttia ja kylmää päätä vaativia päätöksiä. Yhdessä yrityksessä pidetään kiinni kyseiselle yritykselle historiallisen suuresta kehitysbudjetista ja -suunnitelman toteuttamisesta, vaikka liikevaihto on edelleen selvästi alahaisemmalla tasolla kuin ennen koronaa. Toisessa yrityksessä päätettiin muuttaa toimintamallia omien kumppaneiden kanssa, vaikka se tarkoittaankin yritykselle selvästi vähemmän tuloja (ainakin tänä vuonna). Muutoksen tarkoitus on parantaa toiminnan skaalautuvuutta. Kummankin yrityksen kohdalla päätös on vaatinut ylintä johtoa toimimaan itselle luontaisen tavan vastaisesti. Ensimmäisessä yrityksessä johto ottaa entistä enemmän riskiä, koska uskoo verkostosta saatuun palautteeseen nojaten valittuun linjaan; toisessa äärimmäisen dynaaminen johto on joutunut pysähtymään ja jopa ottamaan askeleen taaksepäin rakentaessaan tulevaisuuden kasvua.
Entäpä sitten jos nykyinen koronatilanne kuukausi kuukauden perään vain jatkuu? Kenties kevään ajan, kenties koko loppuvuoden, kenties ensi vuonnakin? Missä menee kipuraja tai onko sitä? Voidaanko näin jatkaa vaikkapa ikuisesti? Kysyimme asiasta seurattavilta yrityksiltä ja lähes kuin yhdestä syystä ne vastasivat: me kestämme, oma liiketoiminta pysyy pystyssä vaikka koronatilanne pysyisi kuinka pitkään tällaisena, tähän ollaan totuttu, ei merkittävää ongelmaa. Usko omaan pärjäämiseen on selvästikin vahva.
Meidän huomiomme kiinnittyy asiassa enemmän siihen, miten yritykset arvioivat omaa pärjäämistään suhteessa asiakastoimialoihin, joita ne palvelevat. Yritysten näkemykset asiakastoimialojen välillä vaihtelevat suuresti. Yritykset nimeävät asiakastoimialoja, joihin korona ei todennäköisesti tule vaikuttamaan juurikaan mitenkään, jolloin myös oletettavat vaikutukset seuraamiimme yrityksiin jäävät tältä osin vähäisiksi. Yritykset nimeävät myös asiakastoimialoja, joilla on edessä erittäin iso ja vakava kriisi, jos koronatilanne ei muutu. Oletettavasti vaikutukset myös seuraamiimme yrityksiin olisivat tässä tilanteessa merkittävän negatiiviset. Tältä osin me kirjoittajat mietimme: miten oman pärjäämisen suhteen voidaan olla niin yksimielisen positiivisia, jos tilanne omilla asiakastoimialoilla kehittyisi ennustetun kaltaisesti? Eikö yrityksen omaa roolia arvoketjun vaikutuksissa ymmärretä? Uskovatko yritykset asiakkaidenkin syvässä kriisissä pärjäävänsä nopealla reagoinnilla? Vai onko positiivisuus tässä kohtaa johdolle ainoa keino jaksaa puurtaa poikkeuksellisessa tilanteessa eteenpäin?
Positiivisesti, mikään yrityksistä ei näyttäisi olevan ajautumassa lyhyellä aikavälillä syviin ongelmiin koronatilanteen jatkumisesta huolimatta. Merkittäviä negatiivisia vaikutuksia ennustetaan nousevan, koronatilanteen edelleen jatkuessa nykyisen kaltaisena, loppuvuodesta 2021 tai viimeistään ensi vuoden alussa. Tai toisaalta silloin, jos edessä on yhteiskuntien täydellinen sulkutilanne, vaikka lyhytkestoisestikin.
Kriittistä aikaa on siis vajaa vuosi jäljellä? Toivottavasti ei, mutta jos varautumista huonoimpaan vaihtoehtoon voi vielä tehdä, se kannattaisi ehkä aloittaa nyt.