Opettajan pedagogisten opintojen valintakokeissa
Educariumin neljännen kerroksen aulaan on kerääntynyt kourallinen suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijoita. On meneillään opettajan pedagogisten opintojen vuosittain järjestettävät valintakokeet. Hakijoita on tänä vuonna yhteensä lähes 50, mutta heidät on jaettu kahdeksaan 5-6 hakijan ryhmään, joten paikalla on yhtä aikaa aina vain kymmenisen hakijaa. Valintakoe on kaksiosainen, ja siihen kuuluu ryhmäkeskustelu ja yksittäishaastattelu. Valintaperusteiden1 mukaan ”[v]alintahaastattelussa arvioidaan hakijan soveltuvuutta ja motivaatiota sekä näkemystä […] opettajan tehtävistä”.
Valintakokeen ensimmäisessä osassa ryhmä keskustelee yhdessä annetusta aiheesta. Aihe on ajankohtainen ja liittyy usein tiiviisti konkreettiseen opettajan työhön. Aiempina vuona ryhmän on pitänyt valita kahdesta aiheesta mieluisampi, mutta tänä vuonna vaihtoehtoja ei ole annettu. Hakijat kokevat valmiiksi päätetyn aiheen hyväksi asiaksi, sillä ryhmällä on suhteellisen lyhyt aika keskustelulle, vain 15 minuuttia. Nyt koko 15 minuuttia on mahdollista käyttää itse aiheesta keskusteluun, eikä keskustelijoiden tarvitse kuluttaa keskusteluaikaa aiheen valintaan. Lyhyen keskusteluajan vuoksi toisten kommentteihin pitää reagoida nopeasti ja omat mielipiteet pitää perustella lyhyesti. Suurimpana haasteena keskustelijoilla on saada oma ääni ja ajatukset kuuluviin niin, että ne nivoutuvat luonnikkaasti toisten puheenvuoroihin.
Ryhmäkeskustelun jälkeen valintakokeisiin osallistujat palaavat aulaan, josta heidät kutsutaan yksi kerrallaan yksittäishaastatteluun. Haastattelijat eivät yleensä kysy samoja asioita saman ryhmän kaikilta hakijoilta, mikä onkin hyvä asia, sillä haastatteluista keskustellaan useimmiten enemmän tai vähemmän avoimesti aulan puolella. Haastatteluun ei siis voi juurikaan valmistautua, sillä haastattelijat voivat kysyä hyvinkin yllättäviä kysymyksiä esimerkiksi siitä, miten haastateltava opettaisi jonkin tietyn opintokokonaisuuden jollekin luokka-asteelle. Hakijan on kuitenkin hyvä jo etukäteen pohdiskella opettajuuttaan sekä omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan pedagogisiin opintoihin haki tänä vuonna lähes 50 opiskelijaa, joista 24 valitaan. Hakijamäärät alkoivat nousta keväällä 2011. Keväällä 2010 vain kolme opettajan pedagogisiin hakenutta ei saanut paikkaa, kun taas viime vuosina opiskelupaikan on saanut vain noin puolet hakijoista. Yliopiston tutkijoiden määrän vähentäminen ja muiden alojen epävarma työtilanne ovatkin johtaneet opettajan pedagogisten opintojen suosion nousuun. Moni hakee opettajan pedagogisiin opintoihin vain laajentaakseen työnhakumahdollisuuksiaan. Valitsijaraadeilla onkin haastava ja vastuullinen tehtävä löytää hakijajoukosta motivoituneimmat ja opettajan työhön parhaiten soveltuvat hakijat.