Suomenoppijoiden kieli avautuu tutkijoille korpusten avulla

01. kesäkuu 2017 Oppiaineen yleiset 0

Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineessa on useita tutkimushankkeita. Yksi niistä on Akateeminen suomi kansainvälisen oppijan haasteena -hanke, jossa rakennetaan kahta korpusta eli tutkimustarkoituksiin koottua tekstikokoelmaa.

Hankkeen korpukset ovat laajoja, syntaktisesti ja morfologisesti koodattuja elektronisia kieliaineistoja, joiden avulla voi tutkia äidinkielisten ja ei-suomenkielisten suomea. Ne mahdollistavat tutkimuksen sellaisista kielen määrällisistä ilmiöistä, joita ilman sähköisiä hakumetodeja on mahdotonta tai erittäin työlästä tutkia. Korpuksesta saadaan myös paljon kvalitatiivisesti arvokasta tutkimusaineistoa. Hanke on aloitettu vuonna 2015.

Akateemisen suomen korpus on ensikielisten suomenpuhujien korpus, johon kerätään akateemisia tekstejä kattavasti eri tieteenaloilta.

Akateemisen suomen hankkeeseen on liitetty jo vuonna 2007 perustettu korpus Edistyneiden suomenoppijoiden korpus (LAS2) -hanke. LAS2-aineisto koostuu Turun yliopiston suomen ja sen sukukielten maisteriohjelman opiskelijoiden akateemisista teksteistä, kuten tenttivastauksista ja gradujen luonnoksista.

Korpusten avulla tehtyjä tutkimuksia

Korpuksestamme on tehty yksi väitöskirja (Ivaska, Ilmari 2015: Edistyneen oppijansuomen konstruktiopiirteitä korpusvetoisesti: avainrakenneanalyysi. Annales Universitatis Turkuensis C 409), useita pro gradu -tutkielmia ja muita opintoihin liittyviä töitä kuten kandidaatintutkielmia ja sivuaine-esseitä.

Ilmari Ivaskan, kuukauden tutkijan haastattelu Kielipankissa (toukokuu2017)

Osa aineistosta on tallennettu Kielipankkiin, jota tässä esiteltävät kolme tutkielmaa ovat käyttäneet. Tutustuminen korpuksiimme ja Kielipankkiin on suositeltavaa edistyneiden suomenoppijoiden kielestä opinnäytettä suunnitteleville.

Esiteltävien tutkielmien tekijät ja otsikot ovat seuraavat (tutkielmat ovat tässä valmistumisjärjestyksessä):
Kätkä, Virve: Relatiivikonstruktiot edistyneiden suomenoppijoiden tenttivastauksissa (pro gradu -tutkielma 2015)
Broholm, Sanni: Nesessiivirakenteet edistyneiden suomenoppijoiden akateemisessa kirjoituksessa (pro gradu -tutkielma 2015)
Blomvall, Anni: Edistyneiden suomenoppijoiden konnektiivien käyttö (sivuaineen tutkielma 2016)

LAS2-korpuksen tekstien aihepiirit käsittelevät kielitiedettä. Näin esimerkkilauseetkin ovat tavallisesti kielitieteellisiä.

Useissa aineistosta tehdyissä tutkimuksissa suomenoppijoiden kieltä käsitellään nimenomaan välikielen näkökulmasta omanlaisenaan kokonaisuutena ilman korrektiuteen tai kielenhuoltoon keskittyvää analyysia. Toki näihin viittaavia laadullisia kommentteja saattaa olla.

Relatiivikonstruktiot

Kätkän tutkielman aineisto koostuu 37 edistyneen suomenoppijan (S2) tenttivastauksesta ja yhtä monesta vertailuaineiston ensikielisten suomenpuhujien (S1) vastaustekstistä. Kätkä on tutustunut myös siihen, kuinka relatiivikonstruktioita opetetaan S2-oppikirjoissa.

Kätkä esittelee relatiivisanojen distribuutiota ryhmittelemällä tutkimansa sanat kolmeen ryhmään.

Tutkimuksessa käsitellään koko relatiivikonstruktion lauseenjäsentehtävää. Relatiivilauseet ovat tavallisesti korrelaattinsa jälkimääritteinä – tämän vuoksi relatiivilause on yleensä samassa funktiossa kuin sen korrelaatti.

Tavallisesti korostetaan sitä, että korrelaatti on välittömästi relatiivilauseen edellä. Kauempanakin olevaan korrelaattiin voidaan viitata, jos korrelaatin ja relatiivilauseen sidos on niin kiinteä, että se hahmottuu yhdeksi kokonaisuudeksi.

Tutkimustuloksena on, että kaiken kaikkiaan S2- ja S1-puhujien relatiivikonstruktiot ovat keskenään niin esiintyvyydeltään, varioivuudeltaan kuin piirteiltäänkin hyvin samankaltaisia. Kuitenkin odotuksenmukaisesti S1-puhujien relatiivirakenteet noudattavat vahvemmin yleiskielen relatiivistamisstrategioita.

Monta tapaa ilmaista välttämättömyyttä

Broholmin tutkimus käsittelee välttämättömyyttä, velvollisuutta ja suositeltavuutta ilmaisevia nesessiivirakenteita eri näkökulmista. Erot eri nesessiiviverbien käytössä ovat isot: puolessa nesessiivi-ilmauksista käyttävät S2-puhujat verbiä pitää, kun taas S1-puhujat verbiä tulla. Verbi täytyy näyttää olevan akateemisessa diskurssissa melko harvinainen S2-puhujilla ja hyvin harvinainen S1-puhujilla. Mukaan on laskettu myös nesessiivirakenne on tehtävä/mentävä jne.

Muotopiirteiden puolesta S2-puhujien rakenteista n. 85 % muistuttaa ensikielisten rakenteita. Siis vain n.15 %:ssa on epäodotuksenmukaisia piirteitä. Työssä on tarkasteltu muun muassa subjektin ja objektin sijamerkintää sekä nesessiiviverbin infinitiivitäydennystä.

Broholm toteaa työnsä lopussa, että edistyneet suomenoppijat pyrkivät varmasti korrektiin kieleen – kieliopillisesti korrekti kieli ei aina kuitenkaan noudata todellisessa kielenkäytössä olevia tyypillisyys- ja todennäköisyyssääntöjä. Todennäköisesti juuri niiden noudattaminen antaa kielenkäytölle kohdekielenomaisen tunnun.

Konnektiivien käyttö tekstin apuna

Konnektiiveja käsittelevässä Blomvallin sivuaineen tutkielmassa oli aineistona yhdeksän eri suomenoppijan 36 tenttivastausta; suomenkielisten vertailuryhmää ei ole. Yksilölliset erot ovat suuret – eri konnektiiveja oli teksteissä yhteensä 33. Konnektiivit pitävät yllä tekstin koheesiota, mutta tutkimuksessa todetaan, että on paljon muitakin ilmiöitä, jotka vaikuttavat tekstin koheesioon eli sidosteisuuteen.

Tässä annetaan muutamia esimerkkejä edistyneiden suomenoppijoiden konnektiivien käytöstä.

Eniten informanteilla esiintyy kyseisissä tenttivastauksissa additiivisia konnektiiveja (yhteensä 66) ja vähiten konsessiivisia ja kausaalisia (molempia 11).

Akateemisen suomen tutkimusta tarvittaisiin lisää. Blomvall toivoo erityisesti erilaisten tekstien rakentamiseen ja niiden konventionaalisiin piirteisiin keskittyvää S2-tutkimusta. Näin saataisiin selville, miten edistyneiden suomenoppijoiden kielitaitoa voitaisiin entisestään kohentaa.

Kirsti Siitonen, Markku Nikulin ja Elisa Reunanen

Tutustu tutkimushankkeeseen:
http://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/suomi-sgr/tutkimus/tutkimushankkeet/Sivut/akateeminensuomi.aspx

http://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksikot/suomi-sgr/tutkimus/tutkimushankkeet/las2/Sivut/home.aspx

Linkki Kielipankkiin:
Kielipankin etusivu – https://www.kielipankki.fi/
KORP – https://korp.csc.fi/


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *