Globaali vastuu – monialaisen yliopiston haaste ja mahdollisuus
Eurooppalaiset ympäristö- ja kestävyyskysymyksiin keskittyvät tiedepaneelit kokoontuivat syyskuussa EEAC-verkoston 30-vuotisjuhlakonferenssissa Helsingissä. Konferenssin teemana oli ”ratkaisevan toiminnan vuosikymmen”. Kaksipäiväisen konferenssin aikana kestävyysasiantuntijat ja – tutkijat pohtivat yhdessä kestävyysmurroksen edistämiseksi tarvittavia kriittisiä toimia.
Suomalaisista tiedepaneeleista mukana konferenssin järjestelyissä ja ohjelmassa olivat Ilmastopaneeli, Kestävyyspaneeli sekä Luontopaneeli. Ne kaikki edistävät tieteen, yhteiskunnan ja päätöksenteon välistä vuoropuhelua, mikä näkyi myös konferenssin osallistujalistassa. Tutkijoiden ja asiantuntijoiden rinnalla konferenssin aikana käydyissä keskusteluissa olivat mukana myös poliittiset päätöksentekijät. Turun yliopiston tutkijat olivat monipuolisesti konferenssin ohjelmassa.
Maailman Talousfoorumi nosti ilmastonmuutoksen ja luontokadon vakavimpien ihmiskuntaa uhkaavien ilmiöiden kärkeen uusimmassa Global Risks Report 2022-raportissa. ”Ratkaisevan vuosikymmenen” kiitäessä eteenpäin aikaa ei ole hukattavaksi, jos haluamme onnistua ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luontokadon pysäyttämisessä. Näiden ilmiöiden ratkaisussa pätee vanha totuus: viivyttelemällä elämän pelastamisen hintalappu kasvaa nopeasti moninkertaiseksi.
Suomalaisilla yliopistoilla on hyvät mahdollisuudet edistää näiden ja muiden globaalien haasteiden, kuten esimerkiksi eriarvoisuuden kasvun, ratkaisua. Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry:n kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teesit muodostavat yhdet raamit, joiden avulla suomalaiset yliopistot voivat vahvistaa ja kehittää toimintaansa maailmanlaajuisten haasteiden edessä.
Globaali vastuu edistää kestävää kehitystä
EEAC-konferenssissa yhtenä teemana oli globaali vastuu. Se on suhteellisen uusi käsite, joka elää nopeasti. Suomessa globaali vastuun käsitettä on pohdittu viime aikoina esimerkiksi valtioneuvoston kanslian keväällä 2021 teettämässä Globaali vastuu – Käsite ja indikaattorit Suomen kestävän kehityksen edistämiseksi -raportissa, joka etsi mittareita Suomen globaalin vastuun arvioimiseksi. Raportin laatinut työryhmä hahmotteli globaalin vastuun kestävän kehityksen edistämiseksi siten, että mukana ovat laajasti ihmisiin, ympäristöön, talouteen, hyvään hallintoon, rauhaan ja turvallisuuteen liittyvät ulottuvuudet.
Syksyn EEAC-konferenssissa globaali vastuuta pohdittiin sekä ilmasto- että luontonäkökulmista. Turun yliopiston tutkijat olivat mukana esimerkiksi Global responsibility – decisions made in Europe affect biodiversity globally –seminaarin järjestelyissä ja ohjelmassa. Puhujina seminaarissa olivat ensimmäisen kirjoittajan lisäksi apulaisprofessori Ville Uusitalo (LUT-yliopisto / BIODIFUL-konsortio), projektitutkija Henna Rouhiainen (Turun yliopisto / BIODIFUL-konsortio), tutkijatohtori Ayu Pratiwi (Turun yliopiston kauppakorkeakoulu) sekä tutkijatohtori Anne Quarshie (LUT-yliopisto). Seminaari lähestyi globaalia vastuuta liiketoiminnan, luontohaitta-arvioinnin, talousmaantieteen, tekniikan ja ympäristökasvatuksen näkökulmista, mikä kertoo myös nykyisen biodiversiteettitutkimuksen murroksesta. Luonnontieteellisen tutkimuksen rinnalla ilmastonmuutokseen ja luontokatoon etsitään nyt ratkaisuja monien eri tieteenalojen välisen yhteistyön kautta. Turun yliopistossa tämä suunta näkyy esimerkiksi SA BIODIFORM- ja STN BIODIFUL-konsortioissa, jotka yhdistävät yliopiston eri tiedekuntien tutkijoita ja tutkimusryhmiä. Heillä kaikilla on yhteisenä tavoitteena etsiä uudenlaisia työkaluja globaalihaasteiden hillintään. Ilmastonmuutoksen hillintä ja luontokadon pysäyttäminen edellyttävät monitieteistä ongelmanratkaisua, johon Turun yliopistolla on myös teknistieteellisen alan vahvistamisen myötä vielä aiempaakin paremmat mahdollisuudet osallistua.
Yliopistojen rooli kestävyysmurroksessa
Suomalaiset yliopistot ovat suuria organisaatioita, joiden tutkimus- ja opetustoiminta aiheuttavat merkittäviä ilmasto- ja luontohaittoja, jotka eivät luonnollisesti rajoitu pelkästään Suomeen. Yliopistojen onkin tärkeää toiminnassaan katsoa reilusti myös Suomen ja EU:n ulkopuolelle ja pohtia, kuinka suuri on globaali vastuumme ja miten voimme sen parhaiten kantaa. Oma jalanjälkemme ei ole mitätön.
Yliopistoilla on paljon annettavaa globaalien kriisien ratkaisussa juuri esimerkiksi hiili- ja luontojalanjälkien ymmärtämisen ja pienentämisen kautta. Pienentämällä toiminnan negatiivisia vaikutuksia yliopistot voivat toimia myös suunnannäyttäjinä yhteiskunnan muille toimijoille, mikä sekään ei ole helppoa, saati itsestään selvää. Mikä tärkeintä, yliopistot tuottavat uutta tutkimustietoa kestävyyden eri osa-alueista, kehittävät ilmastoa ja luontoa suojelevia innovaatioita ja kouluttavat uusia asiantuntijoita. Tämä toiminta kasvattaa toimintamme positiivisia vaikutuksia. Oman jalanjäljen rinnalla katse tulisi suunnata määrätietoisesti kohti kädenjälkeämme ja kysyä, miten yliopistot voivat tutkimuksellaan, opetuksellaan ja muilla toimillaan edistää kestävää tulevaisuutta. Kysymys on yliopiston vaikuttavuudesta ja siitä, että ymmärrämme roolimme ihmisen ja ympäristön hyvinvoinnin edistäjinä
Mitä voimme käytännössä tehdä Turun yliopistossa? Kaikki lähtee liikkeelle siitä, että ymmärrämme toimintamme vaikutukset – olivat ne sitten negatiivisia tai positiivisia. Tämä on haastava tehtävä ja tietoa ilmasto- ja luontovaikutuksista tuleekin kerätä koko ajan lisää. Haittojen arviointi on jatkuva prosessi, joka muuttuu ja kehittyy ajan mittaan. Turun yliopisto on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa hiilineutraalisuus vuoden 2025 loppuun mennessä. Yliopisto on myös ensimmäisten suomalaisten korkeakoulujen joukossa tuottanut arvioita toimintamme ilmastovaikutuksista vararehtori Kalle-Antti Suomisen johdolla. Turun yliopisto on tarttunut ajoissa toimeen, mikä onkin ”ratkaisevan toiminnan vuosikymmenen” hengen mukaista.
Ilmastohaitan rinnalla yliopistossa on aloitettu luontohaitan pohdinta. Sitä suunnitellaan tällä hetkellä esimerkiksi Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön ja kauppakorkeakoulun koordinoiman STN BIODIFUL -konsortion sekä yliopiston strategisen rahoituksen LUMO-hankkeen toimesta yhteistyössä Jyväskylän yliopiston JYU.Wisdom-yhteisön kanssa.
Monialaisuus luo pohjaa kestävyystutkimukselle
Turun yliopiston vahvuudet kestävämmän tulevaisuuden edistämisessä kumpuavat laaja-alaisuudesta. Monialaisen ja kansainvälisen tutkimusyliopiston lähtökohdat ottaa vaikuttavaa roolia maailmaa uhkaavien kriisien selätyksessä ovat hyvät. Se ei toki yksinään riitä. Vastuun kanto ja suunnan näyttäminen vaativat pitkäjänteistä ja realistisiin tavoitteisiin perustuvaa työtä.
Turun yliopistossa luonnon monimuotoisuus ja kestävyys on nostettu yhdeksi kuudesta tutkimuksen ja opetuksen temaattisesta kokonaisuudesta. Temaattisen kokonaisuuden avulla Turun yliopiston tutkijoilla ja opettajilla on mahdollisuus edistää toimintamme kestävyyttä ja globaalin vastuun huomioimista eri tieteenalojen välisen yhteistyön kautta. Reaalimaailman haasteet eivät noudata tieteenala- tai tiedekuntarajoja ja niiden rohkea ylittäminen on hyväksi myös yliopistollemme.
Monien eri tieteenalojen välille rakentuva yhteistyö antaa Turun yliopistolle hyvät mahdollisuudet edistää kestävyysmurroksen toteutumista ja kantaa globaalia vastuutamme. Ratkaisevan toiminnan vuosikymmen toimii tässä työssä hyvänä kirittäjänä.
Kirjoittaja on Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori, varadekaani sekä Luonnon monimuotoisuus ja kestävyys -temaattisen kokonaisuuden johtoryhmän puheenjohtaja.
Kirjoittaja on Turun yliopiston tietojohtamisen professori, kumppanuuksista ja vaikuttavuudesta vastaava vararehtori ja kestävän kehityksen ohjausryhmän puheenjohtaja.
Kirjoittaja on Turun yliopiston kestävän kehityksen asiantuntija ja kestävän kehityksen ohjausryhmän valmistelija.