Hyvän kierre tehdään yhdessä

Eduskuntavaalikevät on jo pitkällä – vaalipäivä on reilun kuukauden kuluttua. Yliopistoissa olemme huolissamme tulevaisuuden näkymistä. Maamme yliopistot ovat yhdessä Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifissa laatineet yhteiset hallitusohjelmatavoitteet. Haluamme muistuttaa, että sijoitus yliopistoihin on sijoitus hyvän kierteeseen.

Mitä tämä sitten tarkoittaa?

Tulevaisuudessa näemme paitsi haasteita, myös mahdollisuuksia. Suomen pitäisi näihin mahdollisuuksiin, kuten etenkin vihreän siirtymän ja digisiirtymän luomiin mahdollisuuksiin, kyetä tarttumaan. Hukkaamme Suomessa mahdollisuuksia osaajapulan takia jo nyt. Jos emme saa työelämään lisää osaajia tulevaisuudessa, meillä on edessämme tilanne, joka kampittaa paitsi talous- ja tuottavuuskasvun myös Suomen kilpailukyvyn ja ihmisten hyvinvoinnin. Meidän tulee saada aikaan kestävää kasvua tuottavalla tavalla. Tuottavuuden parantamiseksi meidän on panostettava korkeaan osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatioihin.

Yliopistoissa olemme valmiit mahdollisuuksiin tarttumaan ja osamme tekemään – täyttämään sen tehtävän, jonka yhteiskunta on meille antanut. Tähän me kuitenkin tarvitsemme voimavaroja. Emme itseämme, vaan yhteiskuntaa ja sen hyvinvointia varten. Seuraavalla vaalikaudella tulee nostaa yliopistojen perusrahoituksen tasoa.

Sijoitus yliopistoihin on investointi, joka tuo itsensä moninkertaisesti takaisin. Siksi se on sijoitus hyvän kierteeseen.

Yhteistä hyvää tekemään tarvitaan korkeaa osaamista. Tarvitsemme 2020-luvun lopulla vuosittain satoja, jopa tuhat uutta tohtoria lisää vaativaan TKI-työhön. Tämä kouluttaminen pitää aloittaa jo nyt. Osa TKI-rahoituksesta tulisikin suunnata tähän osaajien koulutukseen. Yli puolet TKI-panostuksista tulee kohdentaa osaajien rekrytointiin ja kouluttamiseen, koska TKI-työn vaatimustaso kasvaa ja osaajien koulutuspohjaa pitää nostaa.

TKI-toiminnassa Turun yliopistomme tulee panostaa alueelliseen yhteistyöhön. Turun seudulla meillä on elinvoimaista elinkeinoelämän toimijoiden välistä yhteistyötä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Tässä ovat mukana, itse asiassa ihan ytimessä, Turun yliopisto ja muut alueen korkeakoulut. Kukin tekee omaa työtänsä mahdollisimman hyvin, minkä lisäksi yhteistyö tarjoaa lisämahdollisuuksia ja lisäarvoa, mistä syntyy kilpailukykyä ja hyvinvointia.

Meillä on seudulla hyviä esimerkkejä elinkeinoelämän toimijoiden välisestä yhteistyöstä, joka tuo alueelle resursseja ja rahoitusta. Rahoitusta voidaan saada myös niin päin, että yritykset hakevat rahoitusta ja vetävät projekteja ja yliopisto tai korkeakoulu on mukana esimerkiksi Business Finlandin Veturiyritys-mallissa. Mutta meillä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia EU-rahoituksessa, niin tutkimusrahoituksessa kuin TKI-rahoituksessakin. Ollaan siis yhdessä aktiivisia.

Yksi uusi tapa voisi olla yliopistoveturimalli, jossa yliopistot tarjoavat alustan, johon yritykset, niin suuret kuin P&K-yritykset, voivat tulla mukaan ratkomaan kotimaisia ja globaaleja ongelmia.

Niitä ovat ainakin ilmastonmuutos, luontokato, uudet energiaratkaisut, sote-alan ja hva-haasteet, demografinen ja aluekehitys, polarisaatio ja eriarvoistuminen, demokratiakehityksen uhkat jopa Euroopassakin.

Korkean osaamisen lisäksi myös me yliopistoissa olemme huolissamme Suomen ja suomalaisten nykyisestä koulutustasosta. Samalla kun meillä on OECD-maiden suurin pula korkeakoulutetuista työntekijöistä, Suomessa nuorten koulutustaso on laskenut alle OECD-maiden keskiarvon. Kilpailijamaissamme se nousee.

Tällä on myös Suomen kriisinkestävyyteen ja resilienssiin liittyvä puoli: korkeatasoinen tutkimus on kaiken pohja, kun puhutaan tiedon ja osaamisen huoltovarmuudesta. Meidän on ratkottava, miten koulutamme puolet ikäluokista korkeakoulututkintoon – ja miten saamme kansainvälisiä osaajia täydentämään osaamisvajetta sekä miten saamme heidät tänne jäämään.

Turun seudulla teemme paljon yhdessä alueen veto- ja pitovoiman sekä kilpailukyvyn parantamiseksi. Meillä on esimerkiksi yhteinen, ESR-rahoitteinen UNICOM-hanke, joka yhdistää kansainväliset osaajat ja Varsinais-Suomen valitut kärkialat. Tavoitteena on vastata varsinaissuomalaisten yritysten osaajapulaan.

Vaalien alla toivomme tulevaisuudelta pitkäjänteistä ja johdonmukaista tiede- ja koulutuspolitiikkaa. Korkein koulutus tarvitsee samanlaisen parlamentaarisen pidemmän aikavälin ohjelman kuin TKI-toiminta. On kaikkien etu, että osaajia koulutamme, joten voisiko myös koulutukseen osa rahoituksesta tulla tulevaisuudessa yrityksistä?

Tulee huomioida myös se, että hankitusta korkeasta osaamisesta pitää huolehtia. Sitä täytyy pitää yllä, kehittää ja täydentää. Muutokset ovat isoja ja nopeita, joten niiden ennakoiminen on vaikeaa, kuten olemme viime vuosina joutuneet toteamaan. Osaamisen täydentäminen – jatkuva oppiminen – tulee olemaan entistä suuremmassa merkityksessä.

Meillä yliopistoissa on uusin tieto ja meidän tulee tarjota sitä joustavasti. Tämä tarkoittaa täydentäviä koulutuksia ja tutkintoa pienempiä oppimiskokonaisuuksia. Jatkuva oppiminen vaatii kokonaan oman rahoituskuvionsa, se ei voi olla vain yliopistoille osoitettu lisätehtävä. Tarjoamme osaamistamme mielellämme, mutta tarvitsemme tähän kohdennettuja resursseja.

Turun yliopistossa olemme yliopistojen yhteisten tavoitteiden lisäksi laatineet omat eduskuntavaalitavoitteet yhdessä ylioppilaskunnan kanssa. Tavoitteissa korostuvat yliopistojen rahoitusvajeen paikkaaminen ja Saaristomeren suojelu. Vaikka viime aikoina julkisuudessa on käyty paljon keskustelua merentutkimuksesta, lähtökohtamme on – ja on koko ajan ollut – merentutkimuksen ja Saaristomeren turvaaminen tulevaisuudessa. Tämäkin on valtakunnallinen asia, ja hyvä esimerkki hankkeesta, joka vaatii yhteistyötä monella eri tasolla.

Viestimme sekä päättäjille että yhteistyökumppaneillemme on, että aika toimia on nyt. Jos haluamme nostaa tuottavuutta, varmistaa osaajien riittävyys, nostaa koulutustasoa – jos haluamme varmistaa, että Suomi pysyy yhtenä maailman vakaimmista, vapaimmista ja onnellisimmista kansoista – meidän pitää toimia nyt. Tulevaisuuteen on katsottava yhdessä ja tavoitteemme on oltava kirkas ja kunnianhimoinen. Vain niin saamme käännettyä talouden, tuottavuuden ja osaamisen suunnan takaisin ylöspäin.

Yliopistoyhteisössämme yhdessä tekemisen merkitys pätee myös. Meidän on hyvä muistaa, miten tärkeitä asioita täällä teemme. Meitä kaikkia – ja ennen kaikkea meitä yhdessä – tarvitaan. Hyvän kierre tehdään yhdessä.