MITÄ?
Mielenterveys- ja tunnetaitojen ammattilaisen pitämä täydennyskoulutus varhaiskasvatuksen henkilöstölle liittyen tunnekasvatukseen, sen monipuolisuuteen ja huomioimiseen.
MIKSI?
Tarve koulutukselle on ilmennyt varhaiskasvatuksen parissa, haastattelemamme varhaiskasvatuksen erityisopettajan mukaan tunnekasvatukseen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota.
MILLOIN?
Koulutus kestää päiväkodin yhden toimintakauden ajan (elo – toukokuu). Koulutus pitää sisällään kolme seminaaria, jotka järjestetään lauantaisin. Seminaarit ovat pakollinen ja olennainen osa koulutusta.
MISSÄ?
Missä vain! Mikä vain varhaiskasvatusta järjestävä taho voi lähteä mukaan koulutukseen. Seminaarit pyritään järjestämään sen kunnan alueella, jossa päiväkoti sijaitsee. Lisämateriaalit ja tehtävät koulutukseen liittyen ovat jokaisen koulutukseen osallistuvan saatavilla yhteisellä verkkoalustalla. Itsearviointia, joka on olennainen osa koulutusta, jokainen voi tehdä siellä missä haluaa. Vertaisarviointia suoritetaan varhaiskasvatuksen ympäristössä esim. tiimipalavereissa.
KUSTANNUKSET
Koulutuksella ei pyritä tavoittelemaan voittoa. Kustannuksia päiväkodeille syntyy kouluttajan ja ulkopuolisen arvioijan korvauksista matkakuluineen, sekä henkilökunnan ylimääräisistä palkoista seminaaripäivinä. Seminaarit pyritään räätälöimään päiväkotien toiveiden ja resurssien mukaan. Ihanteellisinta olisi, jos ne järjestetään lauantaisin. Näin koko henkilökunta pääsisi paikalle, eikä takana olisi työpäivää, joka vaikuttaa energiatasoihin.
SISÄLTÖ:
Tunteiden tunnistamisen opettelu
TUNNEKASVATUKSEN TÄRKEÄ OSA-ALUE
Varhaiskasvatuksen henkilöstön on keskeistä oppia tunnistamaan ammattitaitoisesti omat ja lasten tunteet. Nykyisin tunteiden tunnistaminen on toteutunut usein tiedostamatta, joten koulutuksen tavoitteena olisi, että henkilöstö tunnistaa tunteet tietoisella ja pohdiskelevalla tavalla.
HENKILÖSTÖN OMIEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN
Erityisen tärkeää varhaiskasvatuksessa, sillä henkilöstö toimii lapsille esikuvana ja näin heidän tunteensa vaikuttavat myös lapsiin. Koulutuksemme antaisi henkilöstölle eväät taitavaan tunteiden käsittelyyn ja kontrollointiin. Tämä puolestaan parantaisi myös valmiuksia tunnistaa lasten tunteita.
LASTEN TUNTEIDEN TUNNISTUS
Koulutus tarjoaa kattavan tietopohjan, joka helpottaa lasten tunteiden tunnistamista. Henkilöstö oppii tunnistamaan lasten erilaiset tunnetilat ja saa valmiudet käsitellä tunteita rakentavalla tavalla. Kun tunteiden tunnistamisesta tulee tietoista, sujuvoituu myös varhaiskasvatuksen arki, eivätkä tunteet pääse ottamaan ylivaltaa arkisissa toiminnoissa.
KOULUTUKSEEN KUULUVAT TEHTÄVÄT JA TYÖKALUT
Koulutuksessa käytämme Yalen yliopistossa kehitettyä RULER –mallia. Sen tarkoitus on jakaa neurologinen tunneäly käytännön taitoihin työkalujen avulla, joita kutsutaan ankkureiksi. Ankkureita on neljä; Charter tunnetaulukko, Mood meter eli tunnemittari, Meta-Moment eli tunnetilanteiden hallinta ja blueprint, joka on tunnetilanteiden pohjapiirustus. Lisäksi koulutukseen kuuluu kolme kertaa koulutusjakson aikana tehtävä itsearviointi, jonka avulla pystyy seuraamaan omaa kehitystään.
ARVIOINTI
Koulutuksen aikana päiväkodissa otetaan käyttöön erilaisia tapoja arvioida työntekijöiden toimintaa ja vuorovaikutuksen laatua. Tiimipalavereissa ja koko talon henkilökunnan tapaamisissa käsitellään koulutuksen teemoja.
VIDEOINTI
Toteutetaan tiimeittäin. Tiedostamattomat ilmeet, eleet, sanat ja asenteet tulevat videoinnin avulla esille, ja näitä analysoidaan tiimin kesken. Mikä toiminnassa on hyvää, mitä pitäisi pyrkiä kehittämään? Mikä laukaisi haastavat tilanteet ja miten se olisi voitu välttää?
AES (Adult Engagement Scale)
Aikuisen sitoutuneisuuden arviointiasteikolla havainnoidaan aikuisen sensitiivisyyttä, aktivointia ja autonomiaa asteikoilla 1-5. Tämän suorittaa ulkopuolinen havainnoija kahdesti toimintakauden aikana kaikissa ryhmissä.
Sensitiivisyys: aikuisen herkkyys tunnistaa lapsen emotionaalisia tiloja. Sensitiivisyyteen kuuluu läheisesti empaattisuus. Sensitiivinen aikuinen kykenee arvostamaan lasta juuri sellaisena kuin hän on. Hänestä huokuu lämpö ja kiintymys vuorovaikutustilanteissa. Lapsi tulee kuulluksi ja ymmärretyksi, häntä rohkaistaan ja kannustetaan.
Aktivointiin, eli stimulointiin liittyy aikuisen kyky virittää ja rohkaista lasta tarkoituksenmukaiseen toimintaan. Onko aikuinen itse mielenkiintoinen lapsen mielestä, ja osaako hän huomioida lapsen luontaiset mielenkiinnonkohteet.
Autonomian käsitteen kautta voidaan havainnoida antaako aikuinen lapsen valita itse, ja miten hän suhtautuu lapsen aloitteisiin.
Alho Angelica, Anttila Heidi, Cavén Henna & Henni Jenita